Verovapaa vuokratyövoima
polkee työehtoja

Jyrki Yrttiaho (vas)
Jyrki Yrttiaho (vas)

Jyrki Yrttiaho

Eduskunnassa on tämän vuoden aikana ollut säädettävänä pari lakimuutosta joilla tavoitellaan viranomaisyhteistyön tehostamista harmaan talouden torjunnassa. Parhaillaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee ulkomaalaisrekisterilain ja verotusmenettelylain muutoksia. Lakiesitykset ovat sirpaleisia ja verohallituksen/valtiovarainministeriön tahto tehokkaan lainsäädännön synnyttämiseksi näyttää puuttuvan. Jarrupoljinta painaa joukko valtakunnan isokenkäisiä.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on todettu: ”Osana harmaan talouden torjuntaa selvitetään mahdollisuus luoda julkinen tietopalvelu, josta voidaan varmistaa, että palveluntarjoaja on hoitanut vero-, työnantaja- yms. velvoitteet asianmukaisesti.” Kun tiedustelin valmistelujen vaihetta, sain vastauksen, että asia ei ole edennyt.

l

Julkinen tietopalvelu tarvitaan. On täysin käsittämätöntä, että Suomessa on sallittu pian kuusi vuotta kymmenien tuhansien EU-alueelta välitettyjen vuokratyöläisten polkumyynti ja täkäläisten työehtojen rikkominen sekä kaiken lisäksi lähes täydellinen verovapaus. Verohallituksen arvion mukaan yli 90 prosenttia tästä työvoimasta ei noudata voimassa olevaa vero- ja sosiaalivakuutuslainsäädäntöä.

Kuinkahan moni suomalainen ilmoittautuisi verotoimistoon, jos rekisteröityminen olisi vapaaehtoista? Julkisuudessa hieman yksioikoisesti sormi osoittaa ulkomaille tai tänne välitettyihin työntekijöihin. Suomeen välitetty työntekijä tekee elääkseen työtä, jota hänelle osoitetaan.

Harmaan talouden juuret ovat todellisuudessa Suomessa ja vaikka siinä ovat mukana myös ulkomaiset yritykset ja rahat, on harmaa liiketoiminta usein junailtu Suomesta käsin. Kun laiton toiminta on saanut rauhassa vuosia vakiintua, on myös niin sanottu kova talousrikollisuus rakentamassa pesää muun muassa rakennusalalle ja laivanrakennusteollisuuteen.

Tästä muistuttavat jatkuvasti muun muassa rakennusalan järjestöt, rikospoliisi, syyttäjälaitos ja talousrikostutkijat.

Harmaan talouden salliminen, pimeä työ vie yhteiskunnalta laiminlyötyinä veroina, eläke- ja sosiaalimaksuina enemmän kuin keskipalkkainen kirvesmies tai telakkatyöläinen saa nettopalkkaa. Summa kostuu laiminlyödyistä arvonlisäveroista, työntekijän tuloveroista, työeläke- ym. sosiaalimaksuista. Ei ihme, että yhteiskunnan menetykset nousevat helposti satoihin miljooniin.

l

Talouslama on kiristänyt entisestään kilpailua vähenevistä tilauksista. Epäterveet ilmiöt lisääntyvät. Myös valtion ja kuntien vero- ja velkarahoin käynnistetyissä investoinneissa ja suurehkoissa alus- ja laitetilauksissa työ uhkaa valua alihankintoina ulkomaille tai vero- ym. velvoitteita ja suomalaisia työehtoja rikkoville yrityksille. On asetettava ehtoja ja vaadittava korkeaa kotimaisuusastetta, suojattava osaamistamme, elvytettävä kotimaista työtä ja työllisyyttä, eikä harmaata taloutta.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vas), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.