Talouskriisi ravistelee
turvallisuuspolitiikkaa

Taina Susiluoto.
Taina Susiluoto.

Taina Susiluoto

Talouskriisi mullistaa yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Myös turvallisuuspolitiikkamme joutuu uuteen tarkasteluun. EVA julkaisi Globaalit skenaariot -raportin, joka kuvaa erilaisia mahdollisia talouskriisin jälkeisiä maailmantilanteita. Myös turvallisuuspolitiikkamme vaihtoehtoja voidaan peilata näiden skenaarioiden kautta.

l

Ensimmäisessä skenaariossa ’Länsi luo nahkansa’, vanha maailma palaa ja läntinen integraatio syvenee. EU ja Nato kasvavat vähitellen yhteen ja Suomen Nato-jäsenyys on luonteva osa kehitystä. Venäjä lähenee Eurooppaa ja Nato jännitteetkin ovat lieventyneet. Suomelta odotetaan kasvavaa panosta vaativiinkin operaatioihin ja kriisinhallinnan merkitys puolustusvoimien keskeisenä tehtävänä kasvaa. Pienenevistä puolustusbudjeteista johtuen monen maan yhteiset hankinnat ja puolustuksen vastuualueiden jakaminen muiden maiden kanssa ovat arkea.

Toinen skenaario ’Kiinalaista kapitalismia’ on meille turvallisuuspoliittisesti haasteellisempi. Aasian uusi johtorooli vaikuttaa myös turvallisuuspolitiikan pelisääntöihin. EU:n solidaarisuus on koetuksella ja suhteet Venäjään kiristyneet. Suomen olisi löydettävä vahvoja turvallisuuspoliittisia liittolaisia, koska yksin emme kykene vastaamaan epävakaan toimintaympäristön vaateisiin. Liittyminen Natoon olisi tarpeen, mutta olisiko se liikaa jo muutoinkin ärtyneelle naapurillemme ja sen läheiselle liittolaiselle Kiinalle?

Kolmas skenaario ’Blokkien taisto’ tuo mukanaan vahvan protektionismin, alueellisen käpertymisen ja omavaraisuuden merkityksen nousun. Venäjä ja Eurooppa löytävät toisensa. Mutta Euroopan ja Venäjän suhteet Yhdysvaltoihin ovat viilentyneet ja Nato halvaantunut. Lähialueemme turvallisuuspoliittiset jännitteet ovat lieventyneet. Yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaaminen on haasteellista, koska infrastruktuurimme on niin riippuvainen epävarmasti toimivista kansainvälisistä toimituksista.

l

Näin siis myös Suomen turvallisuusympäristö muuttuu. Emme voi olla varmoja, mihin suuntaan kehitys kulkee. Meidän tulisikin pohtia turvallisuuspolitiikkamme perusteita eri skenaarioita vasten ja tuoda avoimesti esiin turvallisuuspolitiikan vaihtoehtojen merkitys Suomen kannalta. Mitkä ovat puolustuksen ydintehtävät tulevaisuudessa? Tarvitaanko kriisinhallintajoukkoja turvaamaan energiansaantia vai demokratian edistämistä? Missä kulkevat maanpuolustustahtomme rajat?

Suomella on nyt mahdollisuus luoda suhteellisen hyvistä asemista suunnitelma tulevaisuudeksi. Oikeanlaisten vastausten ja keinojen hahmottaminen edellyttää meiltä globaalien trendien tunnistamista, monipuolista osaamista ja uskallusta. Pieni ripaus tervettä sinivalkoista ajatteluakaan ei ole pahitteeksi. Talouskriisi muuttaa maailmaa – miksi siis turvallisuuspolitiikkamme ei muuttuisi?

Kirjoittaja on äitiyslomalla neuvottelevan virkamiehen tehtävästä puolustusministeriöstä ja osallistunut EVA:n Business Fellows -ohjelmaan.