Lukijan kolumni: Ilmastokriisi herättää pohtimaan mainontaa

LUKIJAN KOLUMNI

Ari Kallio

Moni kansalainen on ärsyyntynyt suuresta postilaatikkoihin tulevasta mainosmäärästä. Monissa niistä onkin teksti "Ei mainoksia kiitos".

Mainoksia tulee A4-arkkien kokoon muutettuna 200–300 viikkovauhtia.

Kyseessä ei ole vain harmillinen kiusa: Kuutiometristä puuta saa satatuhatta A4-arkkia. Hyvä metsä tuottaa puuta vuodessa noin 5–6 kuutiometriä hehtaarilta, joten tuon paperimäärän tuottamiseen pitää kaataa tuhansia hehtaareja metsää.

Mainoksiin kuluu myös melkoinen määrä painomustetta ja -värejä. Paperimainostamista olisikin perusteltua vähentää pieneen osaan nykyisestä.

Pitää muistaa, että liiallinen mainostaminen myös houkuttelee lisäämään kulutusta loputtomasti. Se ei ole mahdollista rajallisessa maailmassa.

Mainostamista voitaisiin vähentää tehokkaasti riittävän suurella verolla. Mainostulojen väheneminen korvataan verohelpotuksina.

Mainoksia tarvitaan, mutta paperimainokset voitaisiin korvata lähes kokonaan nettimainoksilla. Paperisten sanomalehtien lopettamista ja muuttamista nettilehdiksikin jo suunnitellaan. Ne tulisivat halvemmaksikin ja lisäisivät lehtien lukijoiden määrää.

WWF:n mukaan koko maailman selkärankaisista on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana kuollut sukupuuttoon 60 prosenttia. Ja se jatkuu 2 prosentin vuosivauhdilla. Syynä metsien hävittäminen, ilmastonmuutos, liikakulutus ja väestönkasvu.

Ei ihme, että nyt vaaditaan jo hätätilan julistamista ilmaston lämpenemisen ja siitä aiheutuvien sukupuuttoon kuolemisten hillitsemiseksi.

Kulutuksen maltillistamisessa tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua kestävästä kehityksestä, jopa vauraiden maiden nollakasvusta. Tässä on kyse ihmismielet vallanneesta materialismista. Pitäisi aloittaa nopeasti myös julkinen keskustelu siitä, miten löytää enemmän henkisiä ja aineettomia ajanvietto- ja kulutustapoja.

Aineelliseen tuotantoon käytettyä työaikaa pitäisi samalla lyhentää, mikä vähentäisi tuotettuja tavaramääriä. Samalla voitaisiin siirtää työvoimaa palveluihin, joissa on työvoimapulaa.

Suomessa suunnitellaan ilmastomuutoksen torjumiseksi metsän istutuksen lisäämistä käytöstä poistetuille turvesoille ja pelloille. Paperimainosten väheneminen ja hakkuilta säästyviä metsiä vastaavien suojelualueiden perustaminen sopisi hyvin tähän suunnitelmaan.

Peltojen metsitys on ongelmallista jatkuvasti kasvavan ihmiskunnan näkökulmasta, uhkaahan aliravitsemus tulevaisuudessa lisääntyä. Aavikoituminen etenee, pohjavedet laskevat, eikä uusia peltoja enää juuri löydy raivattavaksi.

Ongelma kuitenkin vähenee jo sillä, että terveyden kannalta liiallista lihan syöntiä vähennetään. Näin vapautuu peltopinta-alaa metsitykseen.

Metsien lisääminen ja suojelu ei yksin riitä. Vihreyttä, puita, köynnöksiä ja turvekattoja pitää saada paljon lisää jatkuvasti kasvaviin kaupunkeihin, jotka ovat suurelta osin asvaltti- ja betonierämaita.

Kirjoittaja on turkulainen valtiotieteen maisteri.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Turkulainen
Järkevää
"paperimainokset voitaisiin korvata lähes kokonaan nettimainoksilla"
- mainoslehtisten julkaiseminen sähköisinä näköisversioina olisi todellakin järkevää. On suorastaan ihme, ettei sellaiseen olla jo menty. Ehkä tosiaan asiaa voisi vauhdittaa laittamalla paperimainoksille huomattava haittavero.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Paavo Manninen
Vast: Järkevää
Suomi saatiin nousemaan sillä, että tehtiin paperia, joka kaupattiin maailmalle. Mauri on nyt tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä. Samoin katoaa moni muukin talouden ala ja työpaikka. Ruvetaan verottamaan robotteja...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Järkevää
Eikös painoalalta jo muutenkin hävinnyt liian monta työpaikkaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
1350
Eikä tässä vielä kaikki
Mainonnan lopettaminen kokonaisuudessaankin olisi hyvä alku. Kyllä ihmiset löytävät ne hyödykkeet, mitä todella tarvitsevat, ilman mainoksiakin. Mainoksettomuudesta onkin hyvä jatkaa luontevasti lopettamalla muitakin turhuuksia, muutama mainitakseni; muoti ja kosmetiikka, kaikki huippu- ja kilpaurheilu (harrasteena ja terveyden ylläpitäjinä vain sallittu ja ehkä eSport), lomamatkailu, turhat tapahtumat (konsertit, seurat, ilmastokonferenssit, mielenosoitukset, yms.) maalla asuminen (tiivis yhdyskuntarakenne tehostaa myös liikkumisen vähäpäästöisyyttä), kaikki polttomoottorilla toimava kiellettävä ja puun poltto tietenkin. Lista olisi pitkä mutta näistä nyt voisi aloittaa.
Lihansyönnistä ei kuitenkaan tule tinkiä yhtään missään olosuhteissa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
Mikä ihmeen ilmastokriisi?
Ensimmäiseksi pitää tietenkin herätä kysymään mikä ihmeen ilmastokriisi? WWF:n kaltaisten politiikkakerhojen mihinkään todellisiin havaintotietoihin perustumattomat katastrofipovaukset "vanhaa hyvää aikaa" seuraavasta täystuhosta voidaan huoleti jättää vaille huomiota. Luonnon monimuotoisuuden vaihtelu seuraa aina ilmaston vaihtelua, kylmät kaudet ovat lajikatojen aikaa ja lämpimät kaudet elämän runsauden ja monimuotoisuuden aikaa. Parhaillaan elämme lopulleen kääntymässä olevaa jääkausien välistä lämmintä aikaa, jonka väistämättömästä tulevaisuudesta meitä jo muistutti runsas sata vuotta sitten päättynyt lyhyt kylmä jakso, nk. pieni jääkausi. Ihmisen osana on yrittää opetella ennakoimaan vaihteluja ja rakentaa yhteiskunta selviytymään vaihteluista, mitään mahdollisuutta vaihteluiden ohjaamiseen ei ole.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Mikä ihmeen ilmastokriisi?
Pasi Lehmuspelto kirjoitti: ” Luonnon monimuotoisuuden vaihtelu seuraa aina ilmaston vaihtelua, kylmät kaudet ovat lajikatojen aikaa ja lämpimät kaudet elämän runsauden ja monimuotoisuuden aikaa. Parhaillaan elämme lopulleen kääntymässä olevaa jääkausien välistä lämmintä aikaa, jonka väistämättömästä tulevaisuudesta meitä jo muistutti runsas sata vuotta sitten päättynyt lyhyt kylmä jakso, nk. pieni jääkausi.”

Jotenkin tuli sellainen dejavu-tunne, eli tämän olen ennenkin kokenut.
No ei kuin testaamaan ja lehden hakuun sanat ’jääkausien välistä’.
Ja löytyi, löytyi:
- tammikuulta 2016: Elämme jääkausien välistä aikaa,..
- heinäkuulta 2017: Elämme jääkausien välistä aikaa, yhtä monista,…
- lokakuulta 2017: Elämme jääkausien välistä lämpökautta,…
- toukokuulta 2019: Maapallon ilmastonvaihtelussa elämme lopulleen kääntymässä olevaa jääkausien välistä lämpökautta.
- helmikuulta 2019: Elämme jääkausien välistä aikaa, yhtä monista….
- toukokuulta 2019: Elämme jääkausien välistä aikaa,…
- kesäkuulta 2019: Maapallon ilmastonvaihtelussa elämme lopulleen kääntymässä olevaa jääkausien välistä lämpökautta.

Nuo kaikki olivat Pasi Lehmuspellon tekstejä.
Kirjoittajia voi luokitella. Sellaisille kirjoittajille jotka vuodesta toiseen hokevat samaa on varattu ihan oma nimensä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »