Lukijan kolumni: Hallitsevatko narsistisesti häiriöiset meitä?

LUKIJAN KOLUMNI

Brita Jokinen

Narsismi on vaarallinen ilmiö, joka näkyy selvästi maailmanpolitiikan jännitteissä. Huipulle päässeissä vallankäyttäjissä on narsistisia piirteitä, joita on vaikea tunnistaa. Amerikkalaisen LiveScience-lehden mukaan ne auttavat poliitikkoja ja vallanhaluisia pääsemään kärkiasemiin.

Narsismi ilmenee myös länsimaisen yhteiskunnan arvoissa ja ihanteissa. Miten voisimme tiedostaa tämän ilmiön, joka näkyy kaikilla tasoilla – alkaen perhe- ja työelämän ihmissuhteista?

Narsisti on päivän muotisana, jota heitellään kevyesti vääräänkin osoitteeseen, mutta ilmiönä narsismi on vaarallinen ja aiheuttaa tuhoa. Puhumattakaan seurauksista maailmanpolitiikassa.

Ongelmana on, että sen tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Kyseessä on psykiatrien kielellä narsistinen persoonallisuushäriö, jolle on ominaista empatian puute, röyhkeys, vallanhimo ja kyky manipuloida.

Narsisti on alussa miellyttävä ja suosittu. Vähitellen hän alkaa käyttäytyä töykeästi, on itsekeskeinen ja tunteeton eikä siedä kritiikkiä. Hänellä on tarve mollata muita, sillä näin hän kokee itsensä vahvemmaksi. Johtajana hän on diktaattori, syyttää alaisiaan, ei näe vikaa itsessään ja suhtautuu ulkomaailmaan paranoidisesti.

Ruotsalainen yrityskonsultti Lars-Olof Tunbrå näkee narsistin kirjassaan Psykopatiska chefer – lika farliga som charmiga yhtä vaaralisena kuin charmikkaana. Amerikkalaisessa Current Psychology -lehdessä tiedemiehet vertasivat eri ammateissa toimivia ja havaitsivat, että huippupoliitikot ovat huomattavasti narsistisempia kuin muut. Malliesimerkkinä on maan nykyinen presidentti. Maailmanpolitiikassa niitä on monia.

Lukuisten psykiatrien mukaan presidentti Donald Trump on vainoharhainen narsistinen psykopaatti (NBC News 22.8.), joka voi käyttäytyä tuhoavasti koko maailmaa kohtaan. The Dangerous Case of Donald Trump -kirja on 27 huolestuneen psykiatrin arvio presidentin mielenterveydestä.

Länsimaisesta narsismi-epidemiasta puhuvat psykologian professorit Twenge ja Campbell, jotka näkevät siitä merkkejä meidän hyper-individualistisissa kulttuureissamme.

Yhdysvalloissa kasvaa nuorten egoistien minä-sukupolvi, joka on tottunut saamaan kaiken haluamansa. Tavoiteltavia asioita ovat ylellinen elämä, valta, raha ja julkisuus. Vastuu muista ihmisistä, yhteisöllisyys ja läheiset ihmissuhteet ovat jäämässä taka-alalle. Politiikassa pärjäävät ”karismaattiset”, itsevarmoilta näyttävät persoonat.

Kansainvälisellä tasolla nationalismi ja vahvemman oikeus nostavat voimakkaasti päätään.

Narsismin piirteet ja ilmenemismuodot on nähtävä kielteisinä yksilölle, yhteiskunnalle, ympäristölle ja elämälle maapallolla. Omaan napaan ja materian lisäämiseen keskittyvät ihmiset ovat taipuvaisempia masennukseen kuin ne, joille tärkeää ovat läheiset ihmissuhteet ja muiden auttaminen.

Vakavasti narsistisesti häiriöinen ei välitä tekojensa seurauksista eikä muille aiheuttamastaan kärsimyksestä. Jos tunnistamme tällaisen häiriöisen piirteitä, meillä on työkaluja vaikuttaa toimintaamme ja valintoihimme eri tasoilla.

Kirjoittaja on FM, tietokirjailija ja toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.