Lukijan kolumni: Geeniperimäselitykset lisääntyvät

LUKIJAN
KOLUMNI

Leo Lindstedt

Saimme lukea lehdestä, että geeniperimä vaikuttaa anoreksia-alttiuteen (TS 22.7.). Juttu päättyy ravitsemusterapeutin sanoihin: ”Se voi auttaa potilasta itseään ymmärtämään, miksi juuri hän sairastui”.

Luin artikkelin vähän niin kuin piru raamattua. Olen allergisoitunut geeniselityksille. Nyt voin siis kysyä, mihin tuo itseymmärrys johtaa.

Katsooko anorektikko syyttävästi vanhempiaan vuoron perään, kummalta hän nuo altistavat geenit on perinyt?

En halua kieltää geenien vaikutusta, mutta haluan kiinnittää huomion kulttuuriin ja vallitseviin arvoihin.

Anoreksia on viime vuosikymmeninä lisääntynyt yläluokan tyttöjen taudista tavallisten nuorten naisten vitsaukseksi. Usein siihen liittyy täydellisyysvaatimus koulumenestyksessä ja harrastuksissa sekä vallalla oleva hoikkuusihannointi, mitä media ja mainonta rummuttavat korkein desibelein ja isoin värikollaasein.

Tuleekin luonnostaan mieleen kysyä, onko viime vuosikymmeninä hyvinvointivaltioiden ihmisten geeniperimässä tapahtunut oikea anoreksia­kvanttiloikka vai onko tyttöjen ja nuorten naisten hoikkuuspakko onnistuttu aivopesemään yhä isommalle joukolle puolustuskyvyttömiä teini-ikäisiä, nyt myös poikia?

Onneksi lehtijutussa on sentään tärkeä huomio: ympäristövaikuttumia, jotka lisäävät anoreksiariskiä, on kuitenkin enemmän tytöillä kuin pojilla.

Siitä voisi yleisemminkin päätellä, että juuri ympäristö-, kulttuuri-, arvo- ja valtailmapiirien yhteyksiä niin ihmisten hyvin- kuin pahoinvointiin tulisi tutkia. Niihin me ihmiset voimme vaikuttaa, koska ne me olemme myös itse luoneet. Niillä voimme lisätä hyvinvointi- ja vähentää pahoinvointivaikuttumia. Saamistaan geeneistä voi joko olla kiitollinen tai pahoillaan.

Tiede ja tutkimus ovat tietenkin tärkeitä välineitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kyseisen lehtiartikkelin tutkimuksen tulokseksi voi tulkita anorektikon itseymmärryksen ja hoitokeinojen kehityksen. Jos taas tutkitaan tehokkaasti sairauden yhteyksiä ympäristö- ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, voidaan ennaltaehkäistä sairauksien leviämistä.

Mainittakoon, että paljon siteeratussa Wilkinsonin ja Pickettin tutkimuksiin perustuvassa kirjassa Tasa-arvo ja hyvinvointi todetaan, että niin mielisairauksien määrä, lukutaidottomuus, teini-ikäisten raskaudet kuin väkivalta ovat yleisempiä valtioissa, missä tuloerot ovat suuria.

Mitä suuremmat tuloerot, sitä huonommin ihmiset voivat, niin köyhät kuin rikkaat. Pienet tuloerot taas vähentävät pahoinvointia, kun ihmisten on silloin helpompi luottaa kanssaihmisiin.

Kirjoittaja on yhteiskunnallisten aineiden opettaja, eläkkeellä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Samppa
Monisäikeinen geeniperimä
Geeniperimä on monimutkainen juttu. Jos äiti on huippuluokan kolmiloikkaaja, isä aktiiviurheilija ja tyttärestä tulee huippuluokan korkeushyppääjä voidaa olettaa, että tyttärellä on geeniperimää. Ponnistava jalka on tullut äidiltä. No näin yksinkertaista se ei ole. Perhe on ollut urheilullinen. Sieltä on ehkä siirtynyt sekä psyykkinen, että fyysinen lähigeeniperimä lapsiin. Edes näin yksinkertaista genetiikka ei ole. Huippu-urheilu vaatii vahvaa luonnetta, määrätietoisuutta, kunnianhimoa ja tietysti hyviä fyysisiä ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet saattavat keskittyä usean sukupolven ajan ja jossakin vaiheessa kun olosuhteet ovat otolliset ja ympäristön kiihotus riitävä saattaa syntyä jälkipolveen mestari.
Muistan jostain lukeneeni, että "isien pahat teot periytyvät kolmanteen ja neljänteen polveen". Jos ei lue kuin "piru raamattua" niin voi tulla siihen johtopäätökseen, että hyvätkin teot ja ominaisuudet periytyvät vähintäinkin yhtä monelle sukupolvelle.
Tässä tätä genetiikan symboliikkaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
LEO LINDSTEDT
Kiitos
tosi asiallisesta, perustellusta ja osuvasti kuvatusta vastauksesta, mihin on helppo yhtyä. Piti vain kirjoittaa ensin kolumni lyhyesti ja hiukan kärjistetymmin, ja jäi pois tuo psykologinen tai sosiaalinen perinnöällisyys

Leo Lindstedt.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »