Lukijan kolumni: Argonauttien retket toisintoja Kalevalan Sampo-runoista

LUKIJAN KOLUMNI

Eero Auvinen

Kreikkalaisen taruston argonauttien retken tapahtumat ovat selkeitä toisintoja Kalevalan sankareitten Sampo-runoista. Lähteinä ovat todennäköisesti kalevalaisista merenkulkijoista meripihkateitä Kreikkaan kulkeutuneet kertomukset. Lainaus toisin päin ei liene edes ajallisesti mahdollista.

Kalevalan ja argonauttien tarinoita rinnakkain lukien voi löytää ainakin 18 kohtaa, joissa keskeiset tapahtumat ovat samankaltaisia.

Kalevalan runojen rytmi luontuu hyvin pitkien soutumatkojen työlauluksi eli shantiksi. Myös Orfeuksen kerrotaan Argo-laivalla viihdyttäneen laulullaan yksitotista työtään tekeviä soutajia.

Keskeisiä samoja tapahtumia ovat puhuvien alusten hankinta ja miehitys, kohteiden ryöstö, omistajien houkuttelu luovuttamaan ryöstöjen kohteet vapaaehtoisesti niihin liittyvine ehtoineen. Kohteiden omistajien kauniit tyttäret Pohjan neito ja Medeia avustavat ryöstäjiä ja mielitiettyjään seppä Ilmarista ja Iasonia. Vastustajat vaivutetaan uneen ryöstön mahdollistamiseksi.

Kalevalassa metsät polttanut rautameteoriitti lensi yli Viron ja iski Saarenmaan Kaalin alueelle eli Pohjolaan noin 2000 vuotta eaa. Syntyi yhdeksän käärmeitten asuttamaa kraatteria ja ydinräjähdyksen kaltainen sienimäinen pilvi, joka muistutti tammea.

Seppä Ilmarinen työsti rautaesineitä Sampo-meteoriitin lentoradan loppuosan alta noukituista, kraatterien partailla sekä niiden pohjasavissa olleista roiskeista. Niiden pinnalla säihkyi taonnan jäljiltä sateenkaaren värejä – kirjokansi.

Sampo-tarina eteni meripihkakaupan myötä Väinäjokea ja muita silloin jo toimivia teitä Kreikkaan.

Meripihkaa on löydetty kreikkalaisista ja egyptiläisistä haudoista. Tutankhamonin haudasta on löydetty tikari ja pyramidien rakentajien käytössä on ollut rautamoukari. Ne ovat meteoriittirautaa. Myös kelttiläisillä on ollut siitä taottuja aseita.

Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen joukkoineen ryöstivät lopulta Sammon Kaalin yhdeksästä kellarista.

Ilmeisesti vielä pronssikautta eläneet kreikkalaiset eivät mieltäneet meteoriittirautaa rikkauden lähteeksi, sillä heillä oli jo silloin käytössä kulta. Oinaan talja oli ollut kullanhuuhtojien ränneissä. Se keräsi kultahiukkasia ja ne saatiin siten talteen.

Apollonios Rhodesialaisen (290–230 eaa.) runoelmassa Argonautika on kertomus 50 kreikkalaisen sankarin ryöstömatkasta Argo-laivalla kohteena kultaisen oinaan talja, joka Sampo-meteoriitin tavoin oli lentänyt ilmojen teitä Kreikasta Mustanmeren itärannalle Kolkhisiin.

Myös Odysseuksen meriretkissä on Argonautikan välityksellä lainoja Kalevalasta. Siitä kertoo muun muassa pitkä vierailu kauniin ja lumoavan auringon jumalan tyttären Circen saarella. Olihan Kaalin kraatteri ympyrä (circe), ja siellä asui lumoojatar Pohjan neito – paikassa, jonne auringon uskottiin hetkeksi kadonneen.

Kirjoittaja on komentaja evp., valtiotieteiden tohtori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Jykkeri
Hyvä Kalevala
"Apollonios Rhodesialaisen (290–230 eaa".
Oliko Peloponnesoksessa joku Rhodesia? Afrikan Rhodesia ei tuolloin ollut olemassa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
kirjanoppinut ajattelija
Vast: Hyvä Kalevala
Tàssà ei ole Rhodesiasta kyse vaan tàmà Apollonius Rhodius oli Kreikan Rodoksen (Rhodos) saarelta làhtòisin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »