Lukijan kolumni: Mihin olet menossa Suomi?

LUKIJAN KOLUMNI

Hilkka Pulli

Onneksi suomen kielen asemasta on viime aikoina alettu käydä huolestunuttakin keskustelua. Tarvetta tähän suuntaan on ilmennyt siitäkin syystä, että jo useiden vuosien aikana on markkinoille alkanut ilmestyä kirjallista materiaalia, jopa teoksia, joiden sisältö on ollut tulkinnallisesti haastavaa.

Välimerkkien käyttö on näkynyt lähes tyystin kadonneen, samoin isot alkukirjaimet ja repliikkimerkit. Sanat ovat vain vyöryneet yhtenä pötkönä alusta loppuun. Tästä johtuen lukija on ennen sisällön aukeamista joutunut hahmottelemaan tekstin ymmärrettävämpään muotoon.

Se on uutta kielellistä kehitystä, sanovat jotkut. Suurin osa kuitenkin on eri mieltä, haluaa pitää kiinni totutusta ja selkeästä ilmaisutavasta. Sellaista tekstiä lukiessaan ei tarvitse haaskata energiaansa sanajonojen purkamiseen ja ymmärtämiseen, vaan kulissien rakentelu kirjan tapahtumien ympärille on alusta lähtien luonnollista ja mukaansa tempaavaa.

Suomen kieli on meille suomalaisille esi-isiemme perintö. Sen vaaliminen on kunnia-asia. Kielen hienoudet ovat ehtymätön pääoma. Tätä mieltä ovat ulkomaisetkin kieliasiantuntijat.

Suomalaisten pitäisi osata arvostaa omaa identiteettiään vierasperäisten sanojen omaan kieleen ymppäämisen sijaan. Mielenkiintoista on, että samaan aikaan kun suomalaiset alkavat hapuilla vieraiden kielten alueilla, Suomeen muuttaneiden ihmisten halu säilyttää oma kielensä voimistuu.

Vanhat sananparret ”Tyvestä puuhun mennään” ja ” Kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” ja ”Suutari pysyköön lestissään” pätevät näissä kieliasioissakin mainiosti. Menisiköhän noiden tulkinta selkokielelle vaikka jotenkin näin: Jos ei hallitse omaa äidinkieltään ja sen hienouksia, on turhaa kuvitella pystyvänsä ymmärtämään mitään muutakaan kieltä.

Suomen kieli on hyvin rikasta ja vivahteikasta, sen avulla pystyy helposti kuvailemaan niin erilaiset tunteet kuin muuttuvat vuodenajat ja maisematkin; synonyymeja ja erilaisia taivutusmuotoja sanoille löytyy runsaasti.

Kunnioituksesta tätä arvokasta kieltä kohtaan on hyvä muistaa, että sen itsenäistymisen taipaleella on sataakin vuotta pidempi historia: Kun ruotsin kieli vielä oli Suomessa vallalla, suomea käytettiin vain puhekielenä, kunnes keisari Aleksanteri II vuonna 1863 antoi kieliasetuksen, joka nosti suomen kielen lähes samanvertaiseksi ruotsin kanssa.

Vuonna 1900 väestöstä suomenkielisiä olikin 86,8 prosenttia, ruotsia puhuvia 12,9 prosenttia ja venäjää 0,3 prosenttia.

Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1990 suomenkielisten osuus oli suurimmillaan, eli 93,5 prosenttia, ruotsia puhuvia oli 5,9 prosenttia ja venäjänkielisiä 0,1 prosenttia.

Viime vuonna 2017 luvut ovat suomen- ja ruotsinkielisten kohdalla laskeneet. Suomenkielisten osuus oli 87,9 prosenttia ja ruotsinkielisten 5,2 prosenttia, 1,4 prosenttia väestöstä puhui venäjää.

Viime aikoina on englanti alkanut vallata alaa jopa suomalaisten arjessa.

Kirjoittaja on turkulainen runoilija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vastaa
Mummeli
Lopultakin!
Joku muukin huomaa kuinka suomenkieli on muuttunut. Näen aina punaista kun jokin sana on englannista väännetty tai muuten kirjoitettu väärin. Ja sitä on paljon. Meillä on kaunis äidinkieli,miksi se pitää pilata?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kaunis äidinkielemme kunniaksi!
Vast: Lopultakin!
Hyvä kysymys! Mutta miksi meidät velvoitetaan huolehtimaan ruotsin kielestä, joka todellisuudessa on ruotsin kielen murretta, suomenruotsia?

Suomenkielisten koululaisten tulisi saada käyttää kaikki toiseen kansalliskieleen tuhlatut tunnit oman äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun.

Meidän oman äidinkielemme merkitystä ja asemaa Suomen poliittiset päättäjät eivät pysty ymmärtämään! Tuhlaamme tarpeettomasti tunteja ruotsiin, kun yhteinen kieli voisi olla englanti!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
kielioppi kouluihin ja kirjakeskustelut myös
Minä tässä leveästi hymyilen
Jos kirjoittaja olisi joku toinen kuin runoilija, antaisin sapiskaa otsikon Suomesta. Kieli, suomi muualla kuin lauseen alkajana on pienellä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
PM
Vast: Minä tässä leveästi hymyilen
Panin merkille saman. Kuitenkin lopulta ymmärsin asian: Kirjoittaja tarkoittanee todella Suomea, myöskin suomalaisia. Mihin olet menossa Suomi...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Michaela Griicola
Taidhat sen hyuesti kiriotta
Eij pidhe Somen kielde mwtteleman! Ioca nijn tekepi, henel kenge swhuns pandacon. Olcatte tarcana nijnquijn porcana.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ihminen
Kunhan ymmärretyksi tulee
Mielestäni suomenkieli on aika turha, niinkuin monet muutkin pienet kielet. Kouluaikoina mietin, miksei suomi ole yksikielinen, esim. Ruotsinkielinen, olisi edes vähän enemmän järkeä kielestä, englanti olisi tietenkin vielä parempi. Kun olin Ruotsissa it-tehtävissä 90-luvun lopusta 2005 ja työkielenä oli englanti, niin huomasin nopeasti, että sillä pärjää muuallakin. Seuraavat melkein 10v vietin Saksassa, työkielenä englanti, mutta ihmiset eivät niin laajasti puhuneet englantia, kuin Ruotsissa, joten elvytin lukio saksaa ja tulin senkin kanssa toimeen, mutta viimeisinä vuosina Hampurissa englannilla selvisi niin hyvin, että saksa taas jäi. Nyt kun olemme asuneet taas suomessa tuöntakia, niin ilokseni huomaan, että englannilla pärjää kaikkialla ja käytämme sitä lastenkin kanssa jo kotikielenä. Eli suomen kielen voisi vaikka jättää museoon
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
JUKI
Vast: Kunhan ymmärretyksi tulee
Et ole nimimerkki ihminen tainnut edes käydä ruotsissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Seppo K.
Vast: Kunhan ymmärretyksi tulee
Olen periaatteessa eri mieltä kuin "ihminen". Suomessa kansa on puhunut suomea aina ja toivottavasti puhuu edelleenkin. Samoin tänne asettuneiden ulkomaalaisten on opiskeltava maan kieli.
Olet oikeassa siinä , että pohjoismaissa ja suuressa maailmassa pärjää paremmin englannilla kuin kouluruotsilla, joka on paljolti unohtunut. Muutamia isojakin maita on (Ranska, Italia , eteläinen Amerikka) jossa englanti on harvinaista varsinkin maaseudulla vanhojen keskuudessa. Nuoret osaavat usein hyvääkin englantia ainakin turistipaikoissa.

Aikoinaan työaikana Ruotsissa oli helpompi tulla toimeen ja ymmärtää toista, kun molemmat puhuivat vierasta kieltä, englantia. Molemmat käyttävät silloin yleissanastoa. Unohtuneella kouluruotsilla ei oikein pärjää, jos toinen osapuoli puhuu äidinkieltään vielä nopeasti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »