Lukijan kolumni: Onnimannista matikka, matikasta maitopyörä…

Hilkka Pulli

Vanhusten ja vammaisten kotihoidon palvelujen tiimoilta on viime aikoina riittänyt päättäjillä pähkäiltävää. Jopa niin, että ministeriötä myöden on havahduttu pohtimaan, missä suunnitelmat ovat mahtaneet kellahtaa vähän poskelleen. Etsitään vastauksia, miksi koulutetut ammattilaiset haluavat siirtyä mieluummin muille aloille kuin jatkaa jo tutussa työssä.

Parhaimmat vastaukset noihin kysymyksiin varmasti löytyvät kentälle jalkautettujen työntekijäin parista. Sieltä, missä ihmiset ovat luottavaisina töiden ja työpaikkojen riittävyyteen valinneet kutsumustaan vastaavan työsaran, mutta päätyneetkin ylitsepääsemättömien haasteiden eteen ja joutuneet puntaroimaan valintojaan uudestaan: Työpäivän mitta kun ei kerta kaikkiaan ole riittänyt sen avun antamiseen, jota heidän asiakkaansa, yksinään kotona asuvat huonokuntoiset ihmiset olisivat vailla.

Ovi on vain ollut suljettava jäljessään ja jatkettava matkaa. Ja seuraavassa kohteessa on toistunut sama kaava.

Tämä on saanut maallikotkin tuumimaan, olisiko mahdollista, että kotihoidon asioita työpöytien takaa ohjailevilla viranhaltijoilla tuloslaskelmat voivat joskus pinoutua peittämään lait ja asetukset. Avustajille on alkanut ruuhkautua käyntipaikkoja ilman siirtymäaikaa, ja jopa limittäin ja lomittain, näin mediat ovat julkisuudessa kertoneet.

Merkityksensä silläkin on, millaisin eväin avustajan on kotiapukentälle lähdettävä; mitä apua on lupa antaa ja mitä ei. Kuuluuko hänen auttaa ihmistä kaikessa siinä, mistä lääkäri on lausunnossaan maininnut, ja missä todennut apua tarvitsevan? Vai onko niin, että tutkittu pärjää kyllä ja kykenee itsenäisesti tekemään sekä kotityöt että hoitamaan taloutensa muutenkin, kunhan joku kontrolli pelaa.

Ei kai lausunto sentään sitä tarkoita, että vaikka ihminen suurimman osan ajastaan – kenties pääasiallisesti – joutuu viettämään vuoteessa maaten, hän selviytyy kotonaan yksin, kun joku päivittäin piipahtaa hänen luonaan vaihtamassa pari sanaa, ja ehkä vaipan?

Kaupungin johtava virkalääkäri on taannoin kommentoinut kotihoitoasiaa tässä lehdessä. Hänen näkemyksensä mukaan ihmisen kotihoito tarkoittaa potilaan kokonaisvaltaista sairaanhoitoa kotona, jolloin myös kodinhoito on olennainen osa sitä.

Sairaala- tai muussa laitoshoidossa huonokuntoisen henkilön kaikki tarpeet tulevat huomioiduiksi, mutta jos hänen katsotaan olevan kykenevä asumaan omassa kodissaan, pitää sinne järjestää kaikenkattavaa hoitoa.

Milloin ihminen sitten on sen kuntoinen, että hän pärjää kotona yksin? Silloinko, jos hän jaksaa laahautua vuoteestaan jääkaapille ja vessaan?

Poliittisen päätösvallan rakentamat aidat ja lokerot jaottelevat kotonaan asuvien ihmisten luona tehtävät toimet tarkasti rajattuihin kategorioihin. Kunnallinen kotihoitopalvelu ei kata kotityötä; kodinhoitotyö on ostettava yksityisiltä palveluntuottajilta.

Näihin kotiapulabyrintteihin ovat humahtaneet jotkut ammattitaitoiset kotiavustajatkin. Asiakaskäynnillä ollessaan he eivät välttämättä ole innokkaita tekemään kaikkia rutiininomaisia arkiaskareita, koska ne eivät kuulu heidän koulutuksensa piiriin eivätkä sisälly heidän toimenkuvaansa.

Tämän valinnanvapauden myötä/seurauksena saattaa tosin helposti käydä niinkin, että asiakas päättää vaihtaa palveluntuottajaa. Ja näin oravanpyörä hyrähtää käyntiin; kysyntä vähenee ja työttömyys kasvaa, mutta tekijöistä on silti pulaa.

Kirjoittaja on turkulainen runoilija.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.