Jättisuunnitelma Tornionjoen valjastamiseksi

Veli Junttila.
Veli Junttila.

hdotus Tornionjoen vesien valjastamisesta yhteispohjoismaiseen suurvoimalaan ja Torniojärven vesien laskemisesta Atlantin valtamereen pulpahti tuon tuostakin esille 1950-luvun lopulla lehtiuutisista. Jättimäisen hankkeen selvittelyssä oli mukana kolme Pohjoismaata, Ruotsi, Suomi ja Norja. Tavoitteena oli tietysti energiatuotannon tuntuva lisääminen.

Marraskuussa 1959 kerrottiin TS:ssa, että suunnitelmaa kehitellään helmikuussa 1960 ruotsalais-norjalais-suomalaisen sekakomitean neljännessä kokouksessa Helsingissä.

Tornionjoen sadealueen vesistö oli uutisen mukaan tarkoitus käyttää hyväksi suurvoimalassa, joka tuottaisi yksin Suomelle 1,5 miljardia kilowattituntia uutta energiaa. Suomi saisi neljänneksen kuuden miljardin kilowattitunnin kokonaispotista.

Yksi suurvoimala tai useampia rakennettaisiin pohjoiseen Ruotsin ja Norjan rajalle. Suurvoimalaan vesi johdettaisiin Tornionjoen lisäksi kuudesta muusta joesta. Voimalaitoksen putouskorkeus olisi 245 metriä. Sieltä vedet lasketaan valtamereen.

Suurvoimala olisi kustannuksiltaan halvin, verrattuna esimerkiksi parinkymmenen pienemmän voimalan rakentamiseen jokien varsille. Yksi vaihtoehto olisi, että kaikki voimalaitokset rakennettaisiin Tornionjoen vartta pitkin. Tornionjoki tarvitsisi lisävettä ja siksi Kalix-joen vesi johdettaisiin Tornionjokeen.

Kesällä 1959 oli maastossa Pohjan perillä tehty tehty laajoja kartoitus- ja mittaustöitä, joilla selvitettiin, onko suurhanke edes realistinen. Tornionjokilaaksossa tutkimuksia oli tehtävä vielä ainakin kaksi vuotta.

Tuohon aikaan oli toteutettu suuria vesistösuunnitelmia eri puolilla maailmaa, niin Valloissa, Euroopassa kuin Neuvostoliitossakin, joten tietoja ja kokemuksia – karvaitakin – jo oli. Myös ydinvoimaloita oli maailmalle jo rakennettu. Imatran Voima alkoi tutkia sellaisen rakentamista Suomeen pian 1960-luvun puolella. Suomen ensimmäinen ydinvoimala valmistui Loviisaan vuonna 1977.

Mikähän puropahanen olisi mahtavasta Tornionvirrasta tullut, jos suurvoimala olisi toteutunut. Atlantin suurvoimala nostikin vastareaktion. Turun Sanomista löytyy 1950-luvun lopulta pari kirjoitusta, joissa vastustetaan Tornionjoen hyödyntämistä.

Tornionjoen valjastaminen on ollut myöhemminkin esillä – nähtävästi riippuen Ruotsin ydin- tai tuulivoimapolitiikan tilanteesta. Keväällä 2005 Tekniikka&Talous -lehti kertoi, että Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfall himoitsee edelleen Lapin valjastamattomia jokia, mukaan lukien Tornionjokea.

Päätoimittaja Timo Tolsan kirjoituksen mukaan Vattenfall oli asialla jo 1950-luvun lopulla kun Tornionjoen ja Kalix-joen hyväksikäyttöä suunniteltiin. Vuonna 1959 asiasta liikkui ehkä paisuteltuja tietoja. Tolsan kirjoituksen mukaan kyse oli ehkä siitä, että vesivoimaloihin lasketaan vesiä ”vain” Torniojärven pohjoispäästä.

T&M:n tietojen mukaan vuonna 2005 Vattenfallin selvityslistalla oli Tornionjoen lisäksi Pohjois-Ruotsin Vindel-, Pite- ja Kalix-joet.

”Mustasukkaisuudella miljonääriksi”, kertoi otsikko Turun Sanomien kevyellä sivulla, kun Jalousie-tangon säveltäjä Jacob Gade täytti 80 vuotta 29.12.1959.

Tuo tango alkoi maailmanvalloituksensa vuonna 1925. Gade kertoi, että hän toimi silloin teatterikapellimestari Kööpenhaminassa. Häntä hätkähdytti uutinen mustasukkaisuusmurhasta ja seurannut järisyttävä inspiraatio johti erään aamukävelyn aikana sävellyksen syntyyn. Jalousie oli paperilla soinnutettuna kaksi tuntia myöhemmin. Ensi esityksessä yleisö oli heti mukana ”kappaleen eroottisessa hengessä.”

Lieneekö tangon sanoja suomennoksessa kaunisteltu, kuten kävi myöhemmin Tom Jonesin hitille Delilah, joka oli Tapani Kansan läpimurto 1968.

Gade vietti vanhuudenpäiviään Fyn saarella. Tango oli tuottanut miljoonia, mutta säveltäjä, kapellimestari jne. Gadea harmitti se, kun yleisö luuli ettei hän ole muuta tehnyt kuin säveltänyt Jalousien. Gade oli monta kertaa yrittänyt säveltää vielä paremman tangon, mutta epäonnistunut.

Veli Junttila

Kirjoittaja on Turun Sanomien mielipideosaston päällikkö.

”Mikähän puropahanen olisi mahtavasta Tornionvirrasta tullut, jos suurvoimala olisi toteutunut.”