Turun ohikulkutie oli suuri urakka

urun ohikulkutietä rakennettiin pikavauhtia marraskuussa 1959. Tietä tehtiin koko 23 kilometrin pituudelta. Päätekohteet olivat Piikkiön Tammisilta ja Raisiossa Naantalintien ja Raumantien risteysalue.

Töissä oli 500 miestä ja talvikaudeksi vahvuus saattoi nousta jopa 700–800 mieheen. Työ oli työllisyystyötä, mutta ei siirtotyötä, joten miehet olivat tietyön piirissä olevilta paikkakunnilta. Alkuvaiheessa tehtiin kuivatustöitä ja käytössä oli vähemmän konevoimaa. Koneet tulivat leikkaus- ja muiden tietöiden alkaessa.

Tie luvattiin asfaltoituna käyttöön 1961. Siltoja oli paljon ja niiden piirustuksia vasta viimeisteltiin. Suurin silta tulee Aurajokeen, toinen suuri silta leveä-äyräisen Vähäjoen yli. Valmistumista voivat viivästyttää myös monet pehmeiköt, joiden kohdalla tien mahdollista painumista oli seurattava.

Tietyömaan yhteydessä puhuttiin vain miehistä. Ei nainen tuohon aikaa kovin harvinainen näissä hommissa ollut, mutta ainakin Turussa naisten työllisyys oli hyvä. Työttömiä oli noin 70 ja tilannetta paransi 30 työtöntä varten avattu työtupien neulomo-osasto.

Lokakuun 1959 lopulla tasavallan presidentti nimitti puolustusvoimain komentajaksi 19.10. alkaen kenraaliluutnantti Jaakko Sakari Simeliuksen. Komentaja oli syntynyt 1900 ja palvellut ansiokkaasti ja korkeissa tehtävissä sekä rauhan että molempien sotien aikana. Presidentti nimitti Simeluksen 3.11. jalkaväenkenraaliksi.

Eläkkeelle tästä tehtävästä siirtyi jalkaväenkenraali Kaarlo Aleksander Heiskanen. Komentajan vaihtuessa tasavallan presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö Urho Kekkonen antoi päiväkäskyn.

Ylipäällikkö muistutti, että eläkkeelle ja reserviin siirtyvä Heiskanen oli viimeinen vakinaisessa palveluksessa ollut jääkäriupseeri.

Yhdysvaltain maatalousministeri Benson raportoi syksyllä 1959 Euroopan-matkastaan presidentti Dwight D. Eisenhowerille. Suomi oli Bensonin mukaan koneellistettu liian nopeasti ja suunnittelemattomasti. Suomessa on aivan liikaa traktoreita. Miltei jokaisella pikku tilallakin seisoi oma kone kalleine laitteineen tyhjän panttina huomattavan osan vuotta.

Suomen asiantuntijat myönsivät kritiikin oikeaksi.Oma traktori on jopa 4–5 hehtaarin kääpiötiloilla. Suomalainen pientilallinen ei hevin turvaudu vieraaseen apuun.

Pienen tilan isäntä on yleensä jopa kesälläkin muualla töissä. Siksi oma traktori on käypä väline kotitarveviljelyyn. Hevonen söisi heininä kesät talvet huomattavan osan vähäisen pinta-alan tuotosta. Traktorista ei myöskään tarvitse huolehtia seisonta-aikoina, kuten hevosesta.

Marraskuussa 1959 uutinen kertoi: Ajanmukainen rehunsekoittamo rakennettu Turun Raunistulaan. Hankkijan suuri rakennus korkeine siiloineen sijaitsee Turun–Toijalan-radan varrella.

Hankkijan edustaja kertoi, että rehuteollisuudesta oli noussut huomattava teollisuuden haara. Hankkijalla oli jo toiminnassa sekoittamot Malmilla, Korialla, Porissa ja Kolpissa. Turun siilo-osasta tuli 8-kerroksinen ja 38 metriä korkea. Muu rakennus on 4-kerroksinen.

Nykyisin suuri rakennus seisoo rapistuneena tyhjillään. Siellä sattui jokin aika sitten järkyttävä pojan kuolemaan johtanut onnettomuus.

Suomalaisten pääsy siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin oli 50 vuotta sitten vaikeaa. Maa otti vastaan vain 366 suomalaista vuodessa, kirjoitti maisteri Urho Mattila TS:ssa.

Myös toinen kultamaa Kanada sulki oviaan, osaksi työttömyyden takia. Maassa oli 1958 ollut 271 000 työtöntä, joista suurin osa sai työttömyysavustusta.

Australiassa työllisyys oli hyvä. Maahan oli sotien jälkeen joulukuuhun 1958 mennessä muuttanut 2 663 suomalaista. Mattilan kirjoituksen aikoihin Australiaan saapui vuosittain 100 000 siirtolaista.

Australiassa joutui aloittamaan lähes tyhjästä. Suomesta lähtijä sai vaihtaa valuuttaa enintään 180 000 markkaa. Monellakaan ei ollut tällaista summaa. Useat lähtijät saivat irti vain matkalipun hinnan. Australian valtion matka-avustus nousi noin 52 000 markkaan. Kun laivamatkallakin oli elettävä, päätyi suomalainen tyhjätaskuna Australiaan.

Veli Junttila

Kirjoittaja on Turun Sanomien
mielipideosaston päällikkö.

”Australian valtion matka-avustus nousi noin 52 000 markkaan. Kun laivamatkallakin oli elettävä, päätyi suomalainen tyhjätaskuna Australiaan.”
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.