Tukholmaan hyperloopilla tai ilman

Kari Vainio

Vuosi oli 1997. Sosialistiryhmän europarlamentaarikko Reino Paasilinna ja vihreiden entinen kansanedustaja Eero Palonheimo esittelivät Brysselissä autotonta Eurooppaa.

Kaupungeissa ajettaisiin yhden hengen hisseillä ja välit kuljettaisiin 500 kilometriä tunnissa kiitävillä junilla. EU-rahaa olisi tarvittu 27 000 miljardia euroa. Parlamentissa paikalla olleet muut edustajat tyytyivät sanomaan, että mielenkiintoista.

Lähes 20 vuoden takaiseen ehdotukseen verrattuna kapseliyhteys Turun ja Tukholman välillä kuulostaa vaatimattomalta, yksinkertaiselta ja halvalta. Halkaisijaltaan kolmimetrisessä teräsputkessa vauhtia olisi tuplasti enemmän kuin herrojen EU-junassa. 260 kilometrin matka taittuisi äänen nopeudella 11 minuutissa.

Kustannuksetkin olisivat vaatimattomia. Kunhan ensin saadaan testirata valmiiksi lähelle Las Vegasia, voidaan aloittaa ensimmäisen hyperloop-yhteyden suunnittelu San Franciscosta Los Angelesiin. Matkaa on 500 kilometriä ja hinta korkeintaan viiden miljardin euron luokkaa, kymmenesosan siitä, mitä maksaisi huippunopea junayhteys.

Samalla laskukaavalla Turun ja Tukholman välisen yhteyden luulisi maksavan kaksi ja puoli miljardia. Vaikeuskerrointa lisää putken upottaminen merenpohjaan. Ainakaan aurinkopaneeleista saatava hyöty ei ole samaan luokkaa kuin Kaliforniassa.

Tunnin ja vartin junayhteys Turun ja Helsingin välille maksaa pari miljardia, kapseliyhteys ei sitäkään. Vastakkain näitä ei voi asettaa. Nopea junayhteys tarvitaan joka tapauksessa.

Helsinkiläiset voisivat silti miettiä, kannattaako kaksoiskaupunkia Tallinnan kanssa rakentaa kaivamalla kymmenen miljardin junatunneli vai upottaa Suomenlahteen puolella miljardilla hyperloopille teräsputki. Tallinnan tuliaiset ehtii tuoda Turussa rakennetuilla laivoillakin.

Itse asia ei saa jäädä scifi-haaveiden alle. Suomen taloudella menee kehnosti, Venäjän vielä kehnommin. Suomessa haaveillaan jo paremmasta, Venäjällä tiedetään syöksyn kiihtyvän. Pääministeri Dmitri Medvedev kertoi keskiviikkona, että maan budjettia leikataan kymmenen prosenttia.

Samaan aikaan länsinaapurilla menee hyvin. Tukholman seudulla kasvu on Euroopan nopeinta. Sinne on keskittynyt Piilaakson jälkeen eniten startup-yrityksiä.

Tukholman merkityksestä on puhuttu vuosikausia. Turun seudun yrityksillä on Suomessa parhaat mahdollisuudet hakea sieltä kasvua. Täällä on siihen tarvittavaa perinnettä, sopivaa teollisuutta ja yliopistoja molemmille kielille.

Turun yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas on oikeassa, kun hän totesi torstain Turun Sanomissa, että jo pelkkä hyperloop-nosteessa mukana oleminen tuo Turulle kansainvälistä näkyvyyttä, vaikka hanke ei toteutuisikaan.

Yhtä lailla toivoisi Turun seudun kehittämiskeskuksen johtajan Niko Kyynäräisen olevan oikeassa. Hän vakuutti samassa jutussa, että Tukholmassakin on jo avattu silmiä kohti itää.

Toisenlaisen kuvan sai Kauppalehden kirjeenvaihtajan Antti Lehmusvirran kolumnista. Hän kertoi olleensa tilaisuudessa, jossa esiteltiin Helsingin ja Tukholman välistä hyperloop-yhteyttä.

Kun Lehmusvirta oli kertonut ajatuksesta ruotsalaiselle, hän oli saanut vastaukseksi: ”Siis minkä takia? Miksi kukaan ruotsalainen haluaisi rakentaa nopean kauppayhteyden Suomeen.” (KL 14.12.)

Toivoisi Kyynäräisen olevan oikeassa myös siinä, kun hän sanoi, että hyperloopin Suomen asemaksi kannattaa valita nimenomaan Turku.

kari.vainio@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.

”Itse asia ei saa jäädä scifi-haaveiden alle.”