Huivi ja huntu suomalaisessa kulttuurissa

Kirsi Vainio-Korhonen

Minulla on kaapissani laitilalaisen isänäitini äidin huivi. Se on paksua mustaa silkkiä ja siinä on mustat, tiheät silkkihapsut. Muiden suomalaisten maalaisnaisten tavoin esiäitini peitti päänsä ja hiuksensa huivilla aina astuessaan ovesta ulos. Musta silkkihuivi oli kaikkien arvokkaimpia tilaisuuksia varten. Arkena pään peitoksi kelpasi ruudullinen puuvillahuivi.

Äidinisäni isänäiti puolestaan katsoo minua 1800-luvun lopulla otetusta valokuvasta. Tilanne on ollut juhlava, sillä hänellä on päällään musta, hienosti pliseerattu leninki. Suomusjärveläisen talonemännän hiukset ja kaulan peittää iso, tiukasti solmittu palttinahuivi.

Näin olivat toimineet jo suomalaisten esiäidit ennen historiallisen ajan alkua. Nainut nainen peitti päänsä huivilla tai hunnulla. Hautalöytöjen perusteella rekonstruoiduissa suomalaisissa muinaispuvuissa naisen päähineenä on usein valkoinen huntu. Pitkä, ohuesta villakankaasta tai pellavapalttinasta laskostettu huntu säilyi pisimpään käytössä osana karjalaista vaimonpukua.

Kristillisellä ajalla Raamatun auktoriteetti ohjeisti naisia huivittamaan tai hunnuttamaan itsensä. Varsinkin vaimolle päähineettä kulkeminen olisi ollut häpeä. Hunnun käyttö on ikivanha tapa Lähi-idässä, ja se on löytänyt tiensä niin juutalaiseen, kristilliseen kuin islamilaiseenkin kulttuuriin.

Pään peittävä huntu ja kaulan ja leuan peittävä leukaliina kuuluivat keskiaikaisen naisen pukuun kaikkialla Euroopassa. Huivin käyttö yleistyi Suomessa uudelleen 1800-luvulla, mutta kaikkina aikoina naisen pää peitettiin vaikkapa kirjotusta silkistä ommellulla koppamyssyllä tai palttinaisella tanulla.

Kuriositeettina voi mainita, että promootiojumalanpalveluksessa naispuoliset tohtorit pitävät yhä tohtorinhatun päässään, kun taas miespuoliset tohtorit riisuvat hattunsa kirkkoon astuessaan. Etiketti velvoittaa vielä nykyäänkin tohtorisnaiset noudattamaan apostoli Paavalin Korinttolaiskirjeen ohjetta: ”Vaimo […] verhotkoon itsensä”.

Helsingin Sanomat uutisoi 16.12.2015 otsikolla ”Olet suomalainen, ota huivi pois”. Jutun mukaan Suomessa olevat musliminaiset ovat alkaneet kantasuomalaisten huutelijoiden takia pelätä huivin käyttöä julkisilla paikoilla. Huutelijoilla ei nähtävästi ole mitään tietoa oman maansa naisten huivien ja huntujen tuhatvuotisesta historiasta.

Naisten hunnut ja huivit ovat erottamaton osa suomalaisten kulttuuriperintöä. Niiden käytön juuret ulottuvat keskiaikaakin kauemmas. Naimisissa olevan naisen kansallis- tai muinaispuvun kruunuksi ommellaan edelleen villasta, pellavasta tai silkistä valmistettu huivi, huntu tai myssy. Kuin todisteeksi huivin ja hunnun vahvasta asemasta suomalaisessa kulttuurissa.

Sata vuotta vanhoissa valokuvissa suomalaisilla kansannaisilla on huivit päässä niin pyhänä kuin arkenakin. Porvarisrouvat peittivät hiuksensa hatulla. Naisten muu vaatetus peitti vielä 1900-luvun alussa visusti niin käsivarret, kaulan, jalat kuin nilkatkin.

Suomalaisnaisten polvet paljastuivat vasta 90 vuotta sitten ja ilman päähinettä liikkumisesta tuli sopivaa vasta 1960-luvulla. Suomen viisikymmentä huivitonta vuotta on kovin lyhyt peruste ”huivi pois”-huudoille.

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija.

Suomessa olevat musliminaiset ovat alkaneet kantasuomalaisten huutelijoiden takia pelätä huivin käyttöä julkisilla paikoilla. Huutelijoilla ei nähtävästi ole mitään tietoa oman maansa naisten huivien ja huntujen tuhatvuotisesta historiasta.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (49)

Vastaa
Seniori
Juuri näin
Juuri näin. Eikä tarvitse mennä kuin edelliseen sukupolveen niin huivin käyttö oli vieläkin erittäin yleistä. Oma äitini sipaisi huivin päähänsä aina kun lähti kauppareissulle. Maatöissä hän piti kesällä pellavahuivia, talvella pipoa.. mutta kylään tai kauppaan ei lähdetty paljain päin. Siksi ihmettelenkin suomalaisten huivikammoa tai pelkoa.... joko kyseessä on kaupunkilaisnuoret jotka eivät ole koskaan huivipäistä kummastusta - tavallista suomalaista naista - edes nähneet tai sitten he eivät vain osaa hyväksyä toisten kulttuuria. Mistähän se pelko lähtee liikkeelle?... kasvatuksesta... tai periaatteesta että kaikkien pitää olla samaan muottiin valettuja. Niinhän nykynuoret haluavat olla, samoissa muotivetimissä, merkkivaatteissa vaikka periaatteessa ovat muka olevinaan niin itsenäisiä ja individualisteja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mitäpä jos
Vast: Juuri näin
Katsoisit joskus vaikka uutisia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lars Leevi
Vast: Juuri näin
Asuitko körttiäis- tai lestaperheessä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
mummo mamma
huivin käyttö
Historian näkökulman ymmärrän. Nykyajasta sanon, laita rinnakkain somalirouva ja esiäiti. Kumman huivi on vapaammin päässä. Myös syy miksi on huivi ovat eri lähtökohdista vaikka kolumnisti tuo esiin patriarkaalisen ohjeistuksen meillä. Eikä Suomessa pikkutyttöjä kiedottu huiveihin mitä näkee Turun kaduilla tänään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
sekaisin
Professorilla historia ja todellisuus
Suomen nainen on käynyt ansiokkaan taiston päästäkseen tähän tasa-arvoon, jossa me nyt olemme.

Kirjailijan asenne on kaihoa menneisyyteen ja nakertaa palan tasa-arvostamme. Huivi, siinä mielessä kuin kirjoittaja tarkoittaa, on edelleen merkki naisen paheellisuudesta kulkiessaan paljain päin hiukset näkyen.

1800-luvun huivien pakkokäyttöä ei ole suotavaa tuoda uudelleen maahamme. Olemme jo antamassa periksi sille, ettei nainen saa katsoa miehiä silmiin, ei käyttää lyhyttä hametta, eikä liikkua iltaisin yksin ulkona.

Mitä menetämme seuraavaksi? Huivipakko ja ikkunat peitttoon?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Fakta on faktaa
Vast: Professorilla historia ja todellisuus
Kirjoittaja ei kaihoa yhtään mitään. Hän kertoo faktaa siitä, miten asiat ovat olleet meillä ihan hiljattain. Ne, jotka eivät tätä käsitä, eivät ymmärrä suomalaisuudesta yhtään mitään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Siskot marssille!
Vast: Professorilla historia ja todellisuus
"Fakta on faktaa": Koskaan (ei edes 200 vuotta sitten esihistoriassa) Suomessa ei huivinkäytön perusta ole ollut sama kuin nykypäivän islamisteilla.

Suomalaisuus on sitä missä me nyt elämme, tänne me naiset olemme tiemme rakentaneet.

Siitä meidän ei pidä antaa tuumaakaan periksi. Se joka muuta halajaa, voi muuttaa maihin jossa sellainen käytäntö on.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Fakta on faktaa
Vast: Professorilla historia ja todellisuus
Faktaa on sekin, että huivinkäyttökulttuurissa on islamin sisällä hyvin paljon vaihtelua. Eri maissa huivia käytetään eri tavoin, osassa maita vain osa naisista käyttää, joissain kaikki. Kuten on ollut Suomessakin, kaupungeissa käyttö väheni ensin ja maaseudulla oli aika pitkään toisenlainen käytäntö. Lisäksi huivi oli käytännöllinen päähine maatalon töissä.

Mutta meilläkin huivinkäytön taustalla on ollut ihan samat uskonnolliset syyt kuin islamissa: naisen siveellisyys ja kunnia. Siitä sitten kehitys kehittyi huivista hattuihin ja hatuista päähineettömyyteen (ja siitä nykyiseen hiphopin pipokulttuuriin). Hyvin kummallista on ajatella, että joku nykyinen tapa on se ainoa oikea ja muut jotenkin tuomittavia. Täydellisen kummallista on kirjoittaa, että "200 vuotta sitten esihistoriassa". Vieläpä lehteen, joka kantaa pikapuoliin 800 vuotta täyttävän kaupungin nimeä! 200 vuotta sitten oli lähes eilispäivää, vain muutaman ihmissukupolven takaista aikaa.

Minäkin olen valmis marssille naisten vapauden puolesta. Sen vapauden, jossa jokainen nainen saa ihan itse valita, mitä päähinettä kantaa vai kantaako yhtään mitään. Eikä siihen pidä olla kellään mitään joka koputtamista,
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Naisten y
Vast: Professorilla historia ja todellisuus
Islamilaiset naiset eivät itse päätä siitä käyttävätkö huivia vaan sen päättää perheen miehet ja yhteisönpaine.

A-talkissa sivistynyt islamilainen mies väitti, etteivät heidän yhteisönsä naiset itse halua päättää omista asioistaan, eivätkä he halua itsenäistä elämää.

Tämä on tyypillinen alistajien argumentti. Sen yli pääsemiseen me voimme auttaa islamilaista siskojamme.
Eikä se tapahdu alistaminen hyväksyntää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Fakta on faktaa
Vast: Professorilla historia ja todellisuus
Riippuu täysin tapauksesta ja kulttuurista. Osassa kulttuureita nainen päättää ihan itse, osassa yhteisön paine on täyttä totta eikä valinnan mahdollisuutta ole. Islam ei ole samanlaista kaikkialla, kuten ei kristinuskokaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
"turkulainen"
Todellisuus oli toisenlainen
Isoäitini syntymävuosi 1889. Oma äitini oli syntynyt 1911. Itse olen syntynyt 1941 ja täytän tänä vuonna 75vuotta.

Kukaan meistä ei ole käyttänyt huivia paitsi isoäitini joskus pyykkituvassa. Oman äitini päässä huivia en nähnyt koskaan ja hän kuoli 100 vuotiaana. Sen sijaan hän kävi loppuun asti kampaajalla ja hiukset olivat aina näkyvissä.

Itse käytin polvipituista hametta 50-luvulla ja minihametta muistaakseni 70-luvulla.

Körttiläiset ja syvästi uskonnolliset suomalaisnaiset ovat verhonneet päänsä liinalla, mikä kyllä herätti huomiota jo täällä Suomessakin 1900-luvulla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aina huivi tai hattu
Vast: Todellisuus oli toisenlainen
Minä olen syntynyt vuonna 1965. Minun kumpikin isoäitini käytti aina kotioloissa huivia ja kodin ulkopuolella hattua. He olivat maalaisnaisia, maaseudulla huivin käyttö oli hyvin yleistä. Mummoni perusteli huivinkäyttöään sillä, että niin on paljon mukavampi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Karoliina
Muotivirtaukset Pariisista!
Mitä puppua tässä nyt yritetään syöttää. Kolumnisti on varmaan kotoisin Pohjanmaalta.

Täällä rintamailla on liikuttu jo ainakin sata vuotta ilman huiveja, jos sää vain on sallinut.

Hameen pituus on ollut myös muodinmukainen, usein n. 30 cm maasta. Ainakin 1900-luvun puolenvälin jälkeen hameen pituus peitti juuri ja juuri polvet.

Olkapäät paljastavissa puseroissa liikuttiin kaduilla jo ainakin 1950-luvulla. Samoihin aikoihin naisten oli sopivaa käyttää pitkiä housuja pukeutumisessa ja vähän myöhemmin tulivat kuvaan ns. housupuvut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Vapautus naisille!
Huivipakko on naisen alistamista
Voitaisiinko kuitenkin sopia, että maassa maan tavalla. Mielestäni meidän pitäisi kannustaa näitä maahanmuuttajanaisia riisumaan huivinsa. Huivi korostaa heidän erilaisuuttaan eikä osioita, että he haluaisivat kotoutua meidän joukkoomme.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Oppositio
Vast: Huivipakko on naisen alistamista
Oletko ajatellut, että niinsanottu muoti voidaan myös tulkita naisen tai ehkä miehenkin alistamiseksi? Vilkaisepa esimerkiksi sukkahousujen käytöstä nettipalstoilla käytävää tulikivenkatkuista keskustelua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pukuilua
Pukukoodistoko uusiksi
Sekö on peruste nykymenolle mitä joskus historiassa on tehty. Musliminaisten huntu symboloi paljon pahempaa alistamista kuin mitä Suomen historiasta löytyy.

Jos nyt pukukoodeja yleensä ruvetaan historiasta hakemaan niin pitäisikö miestenkin alkaa pukeutua yhtä värikkäisiin röyhelöihin mitä aikoinaan pukeutuivat. Ehkäpä vaikka komea kalukukkaro mittojen mukaan?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mari
Hui hui huivi
""Suomen viisikymmentä
huivitonta vuotta on kovin lyhyt peruste ”huivi
pois”-huudoille."" No, tuolla logiikalla kaiken muunkin viidessäkymmenessä vuodessa saavutetun kehityksen ja edistyksen voisi uhrata tämän höpöhöpö-relativismin alttarille. Tämäkään ei niin fiksu kolumni (jossain määrin mielenkiintoinen katsaus historiaan tosin) Vainio-Korhoselta ei ollut yllätys, jos on hänen luennoillaan piipahtanut. Turun yliopiston historian professorien taso on mielestäni laskenut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mari
Vapaus huivista
Tässä muuten puhuttiin naisten huivin käytöstä. En laskisi alle 12-vuotiasta (nykyaikana) naiseksi, mutta jotkut heistäkin sellaista käyttävät: läheisen alakoulun pihalla näitä pikkutyttöjä nimittäin näkee. Heillä se tuskin olla oma valinta, lapsia kun ovat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kadun Olli
Menneisyys takaisin
Eiköhän palata samantien kaikessa muussakin jonkun uskonnon vaatimalle henkiselle vuosisadalle ja sen ajan naisten, lasten ja eläinten kohteluun. 180o-luvulle palatessa ei olisi naisprofessoreja ...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.