Levottomat jalat

Hannu Lauerma

”Mull´ on levottomat jalat” lauloi Hassisen kone-yhtyeen Ismo Alanko 1982, mutta nuoruuden angstista olemukseltaan eroavan levottomien jalkojen oireyhtymän kuvasi jo vuonna 1672 englantilainen lääkäri Thomas Willis. Oirekuva oli sama kuin nykyisinkin: ensisijaisesti jaloissa ja vain levossa ilman tunnettua syytä tuntuva sietämätön kipu tai vaikeasti kuvattava tunne, ”kutina jota ei voi raapia”. Oire pahenee iltaisin ja helpottaa vain jalkoja liikuttamalla, parhaiten kävelemällä.

Tästä oireyhtymästä kärsivät potilaat olivat vielä 2000-luvun alussakin usein vakavasti väärin ymmärrettyjä. Koska jaloissa ei ole mitään näkyvää poikkeavaa, syntyy helposti väärään hoitoon tai vähättelyyn johtava virheellinen käsitys suonenvedosta tai sielusyntyisestä oireesta.

Koska osa tapauksista on lieviä, sorruttiin joskus vähättelemään hyvinkin invalidisoivia ja vakavaan, krooniseen unenpuutteeseen johtaneita tapauksia.

Oireyhtymää ei juuri koskaan pidä hoitaa unilääkkeillä, koska niiden teho on siinä huono, ja niiden väsyttävät sivuvaikutukset saattavat tuntua vielä aamullakin potilaan valvottua tai nukuttua pinnallista unta.

Kun 1990-luvulla markkinoitiin aggressiivisesti nykyisin lähes käytöstä poistuneita hyvin voimakkaita mutta lyhytvaikutteisia unilääkkeitä, niitä saivat myös monet tästä sairaudesta kärsivät. Tästä seurasi joskus sekavaa öistä harhailua.

Diagnoosin tekeminen ei ole vaikeaa, kunhan oireyhtymä vain tunnetaan. Oirekuvan, jalkojen tutkimisen ja muiden sairauksien ja lääkitysten selvittämisen lisäksi tarvitaan vain yksi verinäyte elimistön varastoraudan määrittämistä varten.

Lieviä levottomuusoireita riittävästi nukkuvalla potilaalla ei pidä lääkitä, vaan hoidoksi riittävät hyvää unta suosivat elämäntavat. Jos elimistön rautavarastot ovat niukat, voi rautalisä auttaa.

Vakavissa tapauksissa apu löytyy useimmiten hyvin pienistä ilta-annoksista lääkkeitä, joita yli 10 kertaa suurempina annoksina käytetään Parkinsonin taudin hoitoon. Jos tällainen lääkitys ei sovi esimerkiksi psykoosisairauden vuoksi, voidaan käyttää esimerkiksi hermokipuun käytettäviä lääkityksiä.

Levottomien jalkojen syntymekanismia tutkitaan hyvin aktiivisesti, mutta läpimurtoa asiassa ei ole tehty. Geneettinen alttius on ilmeistä, mutta yleensä oireyhtymä alkaa vaivata vasta keski-iässä tai sen ohituttua.

Yleisön on hyvä tietää, että sairauden vaikeat muodot eivät ole turhaa valittamista tai ”luulottelua”. Tai lääketehtaiden keksintöä, mihin väitteeseen sortui taannoin terveyssosiologi Markku Myllykangas, joka on muissa yhteyksissä ansioitunut hyvinkin mielekkäässä medikalisaatio- ja vaihtoehtohoitokritiikissä.

Itse kuulin oireyhtymästä ensimmäisen kerran 1981 unitutkimukseen paneutuneen apulaisprofessori Pentti Vallealan luennolla, jolla hän kertoi joillain ihmisillä esiintyvistä oudoista ja äärimmäisen piinaavista, joskus itsemurhaan ajavista oireista.

Niihin ei vielä tuolloin ollut mitään tehokasta hoitoa lukuun ottamatta huumaavia kipulääkkeitä, joiden määräämistä outoihin oireisiin kartettiin. Ymmärtämystä vaille jääneiden potilaiden kohtalona oli oireiden outous ja niiden kuvaamisen vaikeus.

Kirjoittaja on psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri.

Sairauden vaikeat muodot eivät ole turhaa valittamista tai ”luulottelua”.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kiitos!
Kiitos asiallisen tiedon jakamisesta! Vielä on paljon tiedon puutetta, mutta tämä oli hyvä kirjoitus joka toivottavasti saavuttaa monet.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kiitos!
Minullakin Pramipekxole auttoi levottomiin jalkoihin. Nyt vuosien jälkeen on ongelmaksi tulleet levottomat kädet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »