Kahdensadan vuoden kiri

Kari Vainio.
Kari Vainio.

urku elää jälleen pääkaupunkina, ei kulttuuripääkaupunkina, vaan oikeana hallituskaupunkina yhden päivän, ainakin iltapäivän, ensi perjantain.

Valtioneuvosto, toivottavasti täysilukuisena, saapuu 200-vuotisjuhlaistuntoon Turkuun. Vain poikkeustapauksissa istuntoja on pidetty Valtioneuvoston linnan ulkopuolella, presidentin esittelyn yhteydessä Kultarannassa Naantalissa, toisessa Varsinais-Suomen keskiaikaisessa kaupungissa.

Erityisen juhlavan tilaisuudesta tekee se, että ministerit tulevat puolisoineen. Keväällä merkkivuotta juhlittiin Porvoossa ja Hämeenlinnassa. Näissä juhlissa ministerit olivat yksin. Puolisot ovat kuuluneet vain itsenäisyyspäivän ohjelmaan.

Merkkivuotta on juhlittu yhdessä ja erikseen, suomalaiset pareittain ruotsalaisten ja venäläisten kanssa. Ruotsalaiset ovat olleet innokkaimpia, vaikka heillä luulisi olevan 200 vuoden takaisten tapahtumien valossa siihen kaikkein vähiten syytä. Mitä nyt pääsivät kerralla eroon suomalaisista eikä sen jälkeen ole tarvinnut käydä sotia. Syitä löytyy syvemmältäkin. Ruotsalaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta suomalaisiin, ei samalla tavalla norjalaisiin.

Monet ruotsalaisministerit ovat vilpittömiä Suomen ystäviä, ulkoministeri Carl Bildt ylitse muiden. Vuosi sitten hän piti juhlapuheen Oravaisten, Suomen sodan verisimmän taistelun muistojuhlassa Pohjanmaalla. Puheensa lopuksi Bildt kaivoi taskustaan urhoollisuusmitalin. Se oli taistelun veteraanin, hänen isoisänsä isoisän isän mitali.

Maiden välinen 600-vuotinen valtioyhteys nousi esille Ruotsin valtiopäivien avajaisissa viime viikolla. Sen nosti esille itse kuningas Kaarle XVI Kustaa. Tänä vuonna juhlitaan valtioiden välistä yhteyttä, ensi vuonna tyttärien häitä.

RuotsalaistoimittajaHenrik Arnstad suututti suomalaisia muutama vuosi sitten. Hän väitti, että Suomi oli ainoa valtio, joka vapaaehtoisesti liittoutui Natsi-Saksan kanssa. Aivan päinvastaisia ajatuksia on hänen maamiehellään, historiantutkija Peter Englundilla (SK 18.9.). Hänen mukaansa Arnstad irrotti Suomen tekemät valinnat yhteyksistään.

Englundin johtopäätös valtioiden erosta osuu nappiin: Oli hyvä Suomen ja Ruotsin myöhemmille suhteille, että Suomen irtautuminen tapahtui Venäjästä eikä Ruotsista. Nyt ei Suomen ja Ruotsin välille jäänyt traumoja. Englund menee äärirajalla: sisällissotahan olisi ollut katastrofi.

Paljon on jossiteltu historian kulusta, mikäli tiet eivät olisi eronneet 200 vuotta sitten. Englund pitää selvänä, että Suomi olisi itsenäistynyt ennemmin tai myöhemmin. Kulttuuriministeri Stefan Wallin pohti kysymystä keväällä Turun yliopistoseurassa. Turusta olisi kehittynyt hänen mukaansa itäisen valtio-osan keskus, Göteborgin ja Uppsalan risteymä. Helsingin kohtalo olisi synkempi, jos edes kuuluisi enää Suomeen. Itäraja oli siirtynyt pala palalta Kymijoelle jo 1700-luvulla.

Englundin ja Wallinin synteesinä voi sanoa, että Suomi olisi ollut sotatantereena molemmissa maailmansodissa eikä itsenäistyessäänkään olisi ollut kuin tynkä nykyisestä, ilman Itä-Suomea ja Lappia.

Suomen ja Ruotsin talousyhteydestä puhutaan jo tiistaina. Silloin Turkuun saapuu Suomalais-Ruotsalaisen kauppakamarin valtuuston puheenjohtaja Jacob Wallenberg. Hän johtaa mahtisuvun sijoitusyhtiötä Investoria.

Historia havisee moneen suuntaan. Tukholman lähettiläs J.K. Paasikivi perusti kauppakamarin jo ennen talvisotaa. Neljä vuosikymmentä sitten Jacobin isoisä Marcus Wallenberg ja Urho Kekkonen sopivat kulissien takana autotehtaan rakentamisesta ruotsalaisia Saabeja varten Varsinais-Suomen kolmanneksi vanhimpaan kaupunkiin, Ruotsin suurvalta-aikana perustettuun Uuteenkaupunkiin. Tosin Investor ei ole enää mukana autoteollisuudessa eikä täällä ole Saabejakaan valmistettu vuosiin.

Suomi on näkynyt Ruotsin lehdissä. Viikko sitten Dagens Industri ylisti, että Suomella on kaikki mahdollisuudet ohittaa lähivuosina Ruotsi elintasossa. Vielä 60 vuotta sitten suomalaiset olivat puolikkaan perässä. Jo nyt Ruotsin työttömyysluvut ovat ensimmäistä kertaa suurempia kuin Suomen.

Kari Vainio

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

”Ruotsalaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta suomalaisiin, ei samalla
tavalla norjalaisiin.”