Sikainfluenssaa ja Aurinkokuninkaan eleganssia

Juhani Heimonen.
Juhani Heimonen.

ikainfluenssa ei ole onneksi äitynyt painajaismaiseksi pandemiaksi, jonka puhkeamista tuomiopäivän auguurit muutama kuukausi sitten povasivat.

Pahimmillaan kulkutaudin pelko piinasi kansakuntaa päivästä toiseen. Epidemian puhkeamista odotettiin sydän syrjällään kuin lähestyvää viikatemiestä.

Media koki isänmaalliseksi velvollisuudekseen ampua otsikot ujeltaen kaikkea mikä liikkuu ja varoitella hysterian lietsojia päästämästä paniikkia valloilleen. Molemmilla edistettiin irtonumeroiden myyntiä.

Nyt sikainfluenssa on sysätty arkipäiväisyyksien marginaaliin. Ei edes viime viikolla julkistettu rokotusten priorisointi jaksanut nousta lööppeihin.

Ei vaikka tosipaikan tullen kyse lienee monen ihmisen kannalta aika inhasta ruotuun ajosta.

Viranomaisten lientyneestä suhtautumisesta kielii liikenne- ja viestintäministeriön kannanotto, jonka mukaan taksi ei voi kieltäytyä ottamasta sikainfluenssapotilasta kyytiin.

Helsingin Taksi-Datan ohje kuljettajille oli ollut, että työturvallisuussyistä diskriminoiva asiakasvalikointi sallitaan.

Edelleen epidemiasta muistuttaa työpöydän kynätelineeseen jäänyt sikarin kokoinen suihkepullo. Turkulainen apteekkari jakeli keväällä käteväkäyttöistä desinfiointinestettä mainoslahjana. Sittemmin sikainfluenssa on tuottanut kahmalokaupalla muitakin innovaatioita.

Tautivaaran inspiroimana on kaupattu kaikkea mahdollista kodinsiivous- ja lastenhoitopalveluista itsehoidollisiin eloonjäämispaketteihin. Muuan viimemainituista sisältää kahta särkylääkettä, käsihuuhdetta, nenäliinoja ja pintojen desinfiointiin tarkoitettua valmistetta.

Myös oppi vitamiinien taudeilta suojaavasta vaikutuksesta kantaa runsasta hedelmää. Niiden myynti on kasvanut kautta maailman.

Brittiläinen apteekkiketju Lloyds Pharmacy on puolestaan kertonut myyneensä elokuussa seitsemän kertaa niin paljon kuumemittareita kuin 2008 elokuussa. Intiassa taas viruksilta suojaavien maskien hinnat ovat kallistuneet räjähdysmäisesti (HS 21.9.).

Kuulostaa ehkä hullunkuriselta, mutta näin tehokas markkinatalous toimii. Hyödykkeiden tarjonta seuraa salamannopeasti kysynnän eli kuluttajan tarpeiden muutoksia.

Asiantuntijat ja viranomaiset ovat reagoinneissaan selvästi verkkaisempia, kuten sikainfluenssan yhteydessä on saatu tuta.

Tosin taudin vakavuuden arvioinnissa on ollut helpompi olla jälki- kuin kaukaa viisas.

Herkästi tarttuva influenssa ei sairastuta vain yksilöitä, vaan uhkaa myös yhteisön eheyttä ja käytäntöjä.

Ranskalaisille on ollut ankara vaatimus luopua poskisuudelmista, jotka ovat kuuluneet ammoisista ajoista heidän tapakulttuuriinsa. Lähes yhtä kivuliasta on suomalaisille lopettaa kädestä pitäen tervehtiminen.

Kuten Annakaisa Suominen ja Pentti Huovinen asiantuntevassa alakerta-artikkelissamme (19.9.) selvittivät, kättelylle on työlästä löytää korvaajaa.

Tervehtimiseen liittyvällä käsikontaktilla on paljon enemmän merkityksiä kuin tulemme ajatelleeksi. Sillä viestitään luottamusta, tasa-arvoa, suopeutta ja yhteenkuuluvuutta. Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kaupanteon yhteydessä, kättä päälle -eleellä vahvistetaan symbolisesti osapuolien sitoutuminen sopimukseen.

Harmi vain, että mukana siirtyy ihmisestä toiseen vähän muitakin myötäjäisiä.

Suominen ja Huovinen kertovat valaisevan esimerkin kättelyn ”mikrobeita levittävästä luonteesta”. Kun ketjuna seisoneista koehenkilöistä ensimmäinen kastoi kämmenensä bakteerisuspensioon ja kätteli seuraavaa, mikrobeja löytyi vielä kahdennentoista hyppysistä.

Ei tarvitse olla erityisen pöpöpelkoinen, jos tämän koeselostuksen jälkeen lopettaa yläraajojen käytön ja päättää palata 1700-luvun niiaaviin, nyökkäileviin ja kumarteleviin tervehdystapoihin.

Näenpä jo sieluni silmin, miten presidentti Tarja Halonen ottaa joulukuun kuudentena Linnassa vastaan tasavallan arvovieraat Aurinkokuninkaan eleganssilla.

JUHANI HEIMONEN
Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen päällikkö.