Turun Kauppakorkeakoulu vihittiin

urun Kauppakorkeakoulun uusi toimitalo vihittiin käyttöön lauantaina syyskuun 26. päivänä 1959.

Mukana oli maan korkein johto presidentti Urho Kekkosesta alkaen, samoin toisten yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat.

Pitkissä juhlapuheissa kuultiin asiaakin. Kekkonen pohti korkeakoulujen hajasijoittamista – Oulun Yliopistohan oli vasta aloittanut – ja katsoi myös Turun Kauppakorkeakoulun kuuluvan tähän sarjaan. Kekkonen tiesi, että Turun Kauppaopisto, joka perustettiin jo 1839, oli pitkään maamme korkein kauppaoppilaitos. Turun Kauppakorkeakoulu perustettiin 1950 ja sen perinteet liittyvät Turun Kauppaopistoon. 1940-luvun lopussa oli epäilty Turun Kauppakorkeakoulun tarpeellisuutta, mutta se osoittautui aiheettomaksi, Kekkonen sanoi.

Rehtori Veikko Halme kiitteli aluksi valtiovaltaa ja Turun kaupunkia tuesta, mutta mainitsi puheensa loppupuolella, että valtioneuvosto – Helsinki-keskeiseen kulttuuripolitiikkaan juuttuneena – oli pyyhkinyt budjettiesityksestä pois 20 miljoonan määrärahan Turun Kauppakorkeakoululle. Onneksi Turun kaupunki oli lisännyt tukeaan, ja Turun liike-elämä oli pystynyt kompensoimaan menetystä jo viiden miljoonan markan lahjoituksilla.

Tasavallan ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin muistopatsaan paljastus eduskuntatalon edustalla 22.9.1959 oli tärkeä kansallinen tapahtuma. Patsaan luoja akateemikko Wäinö Aaltonen oli paikalla, samoin tasavallan johto ja Ståhlbergin lähiomaiset ja tuhatmäärin yleisöä.

Patsaan paljastanut presidentti Urho Kekkonen laski patsaalle seppeleen, samoin pääministeri V.J Sukselainen ja ulkoministeri Ralf Törngren valtioneuvoston puolesta.

Patsaan paikka herätti keskustelua. Monet olivat sitä mieltä, että patsas on pystytettävä eduskunta-aukion keskelle. Kuitenkin eduskuntatalon luoja professori J.S. Siren ja muutamat muut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että eduskuntatalon pilaristo ei ole sopiva tausta patsaalle yleensäkään eikä varsinkaan patsaalle, joka esittää Ståhlbergia seisovassa asennossa.

Siren kannattajineen esitti paikaksi Helsingin kaupungin omistaman eduskuntatalon aukion pohjoista laitaa, jonka paikan Helsingin kaupunginhallitus vahvistikin.

Meluntorjuntaan alettiin kiinnittää huomiota 1950-luvun lopulla. Ihmisten terveyttä rasittavaa melua löydettiin varsinkin teollisuudesta ja liikenteestä. Teollisuudesta mitattiin suuria arvoja muiden muassa telakoilta, meijereistä ja moottorisahoista sekä niiden tehtaissa että metsissä, Turussa oli mittailtu myös asuintojen melua, jota aiheuttavat vaikkapa hissit, sähkökojeet ja radiotkin.

Turkulainen meluntutkija oli professori Sven Erkkilä, joka oli hygienian ja sosiaalilääketieteen laitoksen esimies. Erkkilän mukaan melu aiheuttaa kuulokyvyn alenemista, sekä hermostollisia häiriöitä, kuten päänsärkyä, unettomuutta, työkyvyn vähentymistä ja abnormia väsymystä.

Erkkilän mukaan voimakkain ääni, jonka voi ilman kipua kuulla on 120 fonia, mikä oli mitattu kattilapajassa ja moottorisaha ylitti tämänkin arvon.

Katumelu oli pahinta – 105 fonia – lauantaina Eerikinkadun ja Aurakadun kulmauksessa klo 13–14 välillä. Liikenteessä meluntorjunta oli vielä alkuvaiheessa. TS kertoi: ”Monissa henkilöautoissa on äänenvaimentajat, mutta ne olisi nykyistä enemmän otettava käyttöön myös muissa ajoneuvoissa”.

Hieman ennenaikainen uutinen kerrottiin Turun Sanomissa 23. syyskuuta. ”Pikku Eurooppa saa oman rahan. Pikku-Eurooppa saa ehkä pian oman rahayksikkönsä euronitin, kerrotaan Belgian hallitusta lähellä olevissa piireissä. Tällainen valuutta lisäisi yhteismarkkinoiden arvovaltaa maailmanmarkkinoilla, arvellaan.”

”Suunnitelman euronitista on laatinut Belgian ulkoministeri Pierre Wigny, ja hän esittänee sen kuuden maan ministerineuvoston kokouksessa lokakuun 15. päivänä. Euronitin arvo määrätään myöhemmin.”

Veli Junttila

Kirjoittaja on Turun Sanomien mielipideosaston päällikkö.