Vallan vaihtovuodet

Yhteisön matka avoimeksi demokratiaksi on pitkä ja tuskainen. Historia ja nykypäivä kertovat miten vaihtelevasti kehitys tässä suhteessa kulkee eri puolilla maailmaa. Suomi kasvoi kahden naapurinsa alusmaana sääty-yhteiskunnaksi 1800-luvulla. Itsenäistyimme tasavallaksi, mutta perinteiset säädyt eivät hetkessä poistuneet.

Aatelisto ja porvaristo sulautuivat valtaryhmäksi, joka hallitsi papiston myötävaikutuksella Suomea ensimmäiset kolmekymmentä vuotta. Kausi päättyi marsalkka Mannerheimin vetäytymiseen toisen maailmansodan jälkeen. Vuoroaan porstuassa odottaneet talonpojat saivat Urho Kekkosesta kaipaamansa johtajan, joka kantoi valtikkaa Neuvostoliiton tuella seuraavat kolme vuosikymmentä.

Hänen otteensa herpaantuessa rappukäytävästä marssi valtiosaliin kaupunkien työväestö, joka ammattiyhdistysten ja median avulla ohjasi maata seuraavat kolmekymmentä vuotta. Tämä kolmas valtakunta päättyi sosiaalidemokraatti Tarja Halosen vaihtumiseen kokoomuslaiseen Sauli Niinistöön tasavallan presidenttinä.

MAAN SATAVUOTISPÄIVÄÄ odotellaan taas murrosvaiheessa. Palataanko alkuun, nouseeko jokin uusi ryhmä valtiaaksi vai onko aika jo kypsä uudenlaiseen demokratiaan ilman kolmikymmenvuotisia hallintomöhkäleitä?

Aiemmin pesänjakajat nousivat asemiinsa jo ennen vallan vaihtumista. Viimeisimmän kauden aikana estradille ilmestyi kaksi uutta poliittista toimijaa: vihreät ja perussuomalaiset. Ulkoisesti yhtälöön vaikuttaa nyt merkittävästi EU ja kaikesta päätellen edelleenkin myös Venäjä.

Ammattiyhdistysten voima hiipuu työpaikkojen kaikotessa Aasiaan ja Loimaan kassan kasvaessa. Myös valtaan sopeutunut media saa uuden haastajan internetistä. Jäykkä yhden totuuden kulttuuri näyttäisi vaihtuvan mosaiikkiseen malliin, jossa liikkuvat äänestäjät kannattavat asioita ja ihmisiä, ei vain lipunväriä.

Demokratian kannalta kehitys näyttäisi hyvältä. Jokin ei kuitenkaan täsmää.

TUNTUI OUDOLTA lukea joitain viikkoja sitten miten Seinäjoella Sdp:n puoluekokouksessa Suomelle valittiin todennäköisesti uusi valtiovarainministeri. Toki kyseessä on maan tapa, korkein lainsäästäjä on jo pitkään ulkoistanut hallituksen ministerivalinnat poliittisille puolueille. Nousu pimennosta eduskunnan ulkopuolelta maan toiseksi tärkeimmälle ellei tärkeimmälle ministerin postille osoittaisi valtiollisen vallan edelleen lymyävän puolueiden junttamiesten ja -naisten käsissä.

Poliittinen napanuora ruokkii myös virkakoneistoamme. Monessa laitoksessa kuluu liikaa aikaa päätösten suunnitteluun oman taustaryhmän parhaaksi ja kilpailevan puolueen haitaksi. Yleinen etu muistetaan vasta näiden tekijöiden jälkeen.

Yritysten tuki puolueille perattiin viime eduskuntavaalien alla, mutta ammattiyhdistysliikkeen antamaa rahoitusta vallanpitäjille käsitellään vielä silkkihansikkain. Suomalainen korruptio ei näy vain rahalahjoituksina puolueille, monet päätökset syntyvät vastapalveluna sille poliittiselle ryhmälle, joka viranhaltijan valtaan nosti.

Toivottavasti kolmen vuosikymmenen kuluttua julkisiin tehtäviin pääsevät ammatillisesti pätevimmät ilman kytköksiä puolueisiin ja äänestäjät valitsevat kaikki tärkeät päättäjät mahdollisimman suoraan. Ratkaisut perustuvat ehdokkaan kyvykkyyteen, persoonaan ja hänen edustamiinsa asioihin. Jossain siintää myös haave todellisen erisäätyisiä suvaitsevan demokratian rantautumisesta tänne, mutta siihen kolmekymmentä vuotta ei taida riittää.

OSMO RAUHALA

Kirjoittaja on taidemaalari ja maanviljelijä.


Kolumnia on korjattu 29.5.2014. Toisin kuin kolumnissa luki, Sdp:n puoluekokous pidettiin Seinäjoella.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Niin totta
Olipa hienosti kiteytetty Suomen historia. Valitettavasti vain loppulausekin taitaa toteutua.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Omien tukeminen ei ole korruptiota
Hyvä Osku!
Urasi niin sukutilasi jatkajana kuin taiteilijan on niin upeaa ja vertaansa vailla, että on tosi kiusallista puuttua kolumnisi vihjailuihisi ay liikkeestä sekä korruptiosta. Korruptiota ei veli hyvä ole se, että vasemmistolaista aatesuuntaa edustava ryhmä tukee omia edustajiaan eduskuntaan. Samalla perusteella lahjontaa olisi se, että taiteilijat esiintyvät maksutta ehdokkaan tilaisuuksissa (esim. Niinistön kampanjassa), antaa maalauksiaan huutokaupattavaksi, tukee muuten taiteilijaehdokkaita, jne.
Jos me nyt työttömyysuhan alla olevat levysepät, siivoojat, veturimiehet, muurarit, ym. kokoamme ropomme (10,50e/h palkasta) liikkeestämme ponnistaville ehdokkaille ajamaan asiaamme - ilman rahaa eduskuntaan ei pääse työmieskään - on kyse demokratian perusteista.
Korruptiota on se, että rahamiehet ostavat itselleen virkamiehiltä ja luottamuselimiltä etuoikeuksia esim. kauppakeskusten kaavoitukseen, ympäristön turmelemiseen, eläinten huonoon kohteluun, ym. Lopulta niin, että rahanantaja ohjaa päätöksiä, ei hänen rahoillaan valittu edustajansa.
Vapaakauppasopimus EU:n ja USA:n välillä on tästä esimerkki, sitä kannattavat itseään isänmaallisiksi kutsuvat Deloitten, PricewaterhouseCoopersin, ym. lakifirmojen (välimiesoikeudessa ratkottavat satojen miljoonien riita-asiat on niiden motiivi ohittaa kansalliset lait) voitelemat ja lobbaamat mepit.
Siis Osmo hyvä, heitä lampaankarvasi nurkkaan ja jätä vallanpitäjien hännystely, ei EK sinulta enempää tauluja osta kuitenkaan ja tule puolustamaan pätkätyöläisiä, pikaruokaketjujen alipalkattuja, työttömiä, sotaveteraaneja, invalideja - sorrettuja taiteellasi.

Kuviasi olen nähnyt kirjoissa, Sastamalassa ja TV:ssä, valitettavasti näillä palkoilla ei tehdä taideretkiä Helsinkiin eikä ainakaan New Yorkiin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huomioita
Toisesta kappaleesta saa sen käsityksen, että Kekkonen olisi ollut Mannerheimin välitön seuraaja. Tätä kirjoittaja ei varmastikaan tarkoita, vaan muistaa myös Paasikiven vaikuttaneen tasavaltamme presidenttinä.
Demareiden puoluekokous pidettiin Seinäjoella, ei Jyväskylässä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kansa tyhmää, ei osaa
Kerrankin Osmon kanssa periaatteessa samaa mieltä. Mutta olisiko valtiovarainministerin valinta ollut avoimempaa demokratiaa, jos senkin olisi tehnyt Kokoomuksen puoluevaltuusto, joka kohta valitsee Suomelle pääministerin? Puoluekokous - puoluevaltuusto, selkeästi demokraattisia molemmat.

Suomessa on edustuksellinen demokratia ja se on puolueiden mukaan ainoa toimiva vaihtoehto. Muutosta odotan itsekin, luultavasti turhaan. Eurovaali näytti, että peli ei näin vetele, mutta eiköhän se siitä.

Uudella perustuslailla haluttiin vahvistaa parlamentalismia, otettiin valtaa presidentiltä ja annettiin se pääministerille. Voisi luulla, että pääministerin ero merkitsisi hallituskriisiä, mutta eipä hätää. "Urhojansa puoluevalta esiin työntää kaikkialta..."
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Retro on pop!
Korkein lainsäästäjä? Onkohan kyseessä pa(i)novirhe vai osuva viittaus säästeliääseen lainkäyttötapaan, josta Suomea myös arvostellaan milloin missäkin demokratia- tai ihmisoikeusasiassa. Muutenkin jutussa on ihan asiaa, tosin olisin sitä mieltä, että säädyt ovat olleet olemassa Suomessakin jo ennen 1800-lukuakin. Nykyään näyttää siltä, että säädyt ovat palanneet takaisin. Ranskalainen taloustieteilijä Piketta vertaa jo EU-maiden talouselämää 1800-luvun Dickensiläiseen, köyhälistön ja upporikkaiden maailmaan, josta keskiluokkakin on luisumassa kurjalistoon. Aika vaikeaa on sellaisessa talousjärjestelmässä nähdä " todellisen erisäätyisiä suvaitsevan demokratian rantautumista" Suomeen, pikemminkin päinvastoin. Oikeastaan ainoa "säädytön"(!) aikakausi Euroopassa on ollut viimeisten 300 vuoden aikana viime sotien jälkeinen jälleenrakennusaika, joka toi mukanaan yhteiskunnalliset tasa-arvopyrkimykset, seksuaalisen tasa-arvon ja yhtenäiskoulun. Ehkäpä 1960-80 lukuja voidaan pitää aatteellisesti, sosiaalisesti ja henkisesti edistyksellisimpänä aikakautena. Siitä lähtien on joka alalla, myös kulttuurin kentässä poljettu paikallaan tai haettu esikuvat menneisyydestä. Ei siis mitään uutta länsirintamaltakaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.