Turku 1963: Väinö J. Leino Turun kaupunginjohtajaksi

Kaupunginjohtaja, varatuomariVäinö J. Leino Hämeenlinnasta valittiin 2. joulukuuta 1963 Turun kaupunginjohtajaksi. Valinta ratkesi äänin 35–17, vastaehdokkaana oli Skdl:n Paavo Aitio. Ratkaisu tapahtui sosiaalidemokraattien ja porvarien akselilta hieman erikoisemman prosessin jälkeen.

Kun virka oli Harras Kytän eroilmoituksen jälkeen julkisessa haussa, ilmaantui vain yksi hakija, varatuomari Pentti Astala Porista. Kun häntä ei kelpuutettu, valtuuston vaa'ankielenä porvarien ja Skdl:n välissä ollut Sdp:n valtuustoryhmä yritti ottaa aloitteen käsiinsä.

Kunnallisneuvos Pekka Ruola kertoo muistelmissaan demarien päättäneen, että vasemmistoenemmistöiseen Turkuun ei enää valita porvaria kaupunginjohtajaksi. Siksipä Sdp haki ehdokkaakseen Kotkan kaupunginjohtaja Martti J. Viitasen, joka kuului puolueen vasemmistosiipeen. Samalla sosiaalidemokraatit ilmoittivat, että he äänestävät Aition kaupunginjohtajaksi, jos Viitanen ei kelpaa. Olavi Santalahti, joka oli kokoomuksen nokkamies, hermostui tästä vedosta pahanpäiväisesti, mutta onnistui pian käännyttämään sosiaalidemokraatit.

Santalahti ehdotti, että jos demarit vaihtavat ehdokkaakseen Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Väinö J. Leinon, hän saa myös kokoomuksen tuen. Näin tapahtuikin ja Leino valittiin Turkuun oikeastaan porvarien toimesta, olihan oikeistolaisia valtuustossa enemmän kuin sosiaalidemokraatteja. Ruolan mukaan Santalahti tunsi hyvin Leinon ja tiesi tämän puolueensa oikean laidan kulkijaksi.

TS:N VALTUUSTOTOIMITTAJA Aimo Oristo, nimimerkki Oka moitti, että porvarit antoivat liian helposti periksi kahteen suuntaan neuvotelleille sosiaalidemokraateille. Jos hajanainen porvaririntamakin olisi löytänyt oman ehdokkaan, Sdp toisessa äänestyksessä olisi pakkoraossa joutunut tukemaan porvarien ehdokkaan valintaa.

–Nyt on Turussa ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattinen kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksessa on kolme sosiaalidemokraattista jäsentä, ja valtuuston puheenjohtaja on siitä samasta puolueesta. "On käynyt eespäin väki voimakas", Oka murehti kommunistien tappiosta huolimatta.

Leinon edeltäjää Harras Kyttää oli vasemmiston puolelta moitittu siitä, että hän ei ehdi paneutua kunnolla kaupungin asioihin, kun on myös kansanedustaja ja kansanpuolueen puheenjohtaja. Skdl lupasi, että Aitio omistautuisi kaupunginjohtajana kaupungin tehtäviin, mutta porvarit huomauttivat, että tuskin Aitio pystyisi luopumaan kansanedustajan ja eduskunnan I varapuhemiehen tehtävistä ja muista korkeista luottamustoimista.

Varatuomari Harras Kyttä oli kaupunginjohtajana kaksi vuotta. Hän siirtyi vuonna 1964 vakuutusalalle, aluksi vakuutusyhtiö Tarmon toimitusjohtajaksi. Monista tehtävistään huolimatta Kyttä sai valtuustoryhmiltä kiitosta työstä Turun hyväksi. Viimeksi Kyttä oli toiminut ansiokkaasti keskussairaalan hyväksi. U-sairaalan rakentamisen uskottiin alkavan vuonna 1964.

VÄINÖ J. LEINO (synt.1922 Porissa) oli toiminut lakimiehenä kunnallisissa tehtävissä Tampereella ja Lahdessa, Riihimäen kauppalan- ja kaupunginjohtajana 1951–1961 sekä Hämeenlinnan kaupunginjohtajana vuoden ja kahdeksan kuukautta. Leinosta tuli Turun pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hän toimi virassa neljännesvuosisadan, vuoteen 1989. Leino kuoli vuonna 1993.

Turun Sanomien haastattelussa pian valinnan jälkeen Leino kertoi olevansa tietoinen Turun kaupungin poliittisista riitaisuuksista, mutta puolueiden välisistä erimielisyyksistä voi olla hyötyäkin, kuitenkaan ne eivät saa olla repiviä. Kaupunginjohtajan yksi tehtävä on etsiä yhdistäviä siltoja, jotta yhteisiä asioita voidaan viedä rakentavassa mielessä eteenpäin.

Leinon optimismi alkoi karista viimeistään 1970-luvun loppupuolella, jolloin erimielisyydet kehittyivät monta kertaa repiviksi. Samaan aikaan puoluevalta alkoi rehottaa jopa asioiden valmistelussa. Leinoakin passivoi kuntalain muutos, joka vei kaupunginjohtajilta puheenjohtajuuden ja äänioikeuden kaupunginhallituksessa.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.