Turku 1963: Turun ratapihan ylikulkusilta avattiin

Turun ratapihan yli johtava silta avattiin marraskuun 27. päivänä 1963 jalankulkuliikenteelle juhlallisesti Kwai-joen sillan marssin sävelten kaikuessa. Sinisen silkkinauhan katkaisi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johannes Koikkalainen ja juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Öyvind Stadius.

Stadiuksen mukaan valtuustoaloite sillan rakentamiseksi tehtiin lokakuussa1960, joten hanke alusta loppuun kesti kolme vuotta. Sillan pituus on 294 metriä ja leveys kolme metriä. Kun rautatie aikoinaan Turkuun tuli, rautatieasema sijaitsi aivan kaupungin laidalla. Nyt asema on melkein keskellä kaupunkia, joten ratapiha on turvallisuussyistä eristetty kokonaan muulta liikenteeltä. Kielloista huolimatta ratapihaa kuljettiin poikin, väliin pitkinkin yleisesti.

Kiertotiet Satakunnantien tai Koulukadun alikulkukäytävän kautta koettiin liian pitkiksi. Nyt uusi väylä avaa suoran yhteyden Humalistonkadun jatkeena Kähäri-Pohjolaan Köydenpunojankadulle.

VR oli maksanut sillasta neljänneksen ja vastannut rakennustöistä. Turun kaupungin maksuosuus oli 75 prosenttia. Silta oli koottu VR:n järeillä nostureilla, jotka oli tuotu Torniosta ja Seinäjoelta. Sillan 11 pilaria oli pystytetty jo kesällä. Marraskuussa nostettiin paikoilleen kuusi siltajännettä, joista jokaisen pituus on 45 metriä ja yhteensä noin 20 metrin pituiset portaat molempiin päihin.

VUODEN 1963 alussa toteutettu rahauudistus oli sujunut sikäli hyvin, että loppuvuoteen mennessä noin 97 prosenttia seteleistä oli vaihdettu nykyrahaksi. Kuitenkin vanhempi väki laski vielä raha-asiansa vanhoissa markoissa. PYP:n kassanhoitaja Hjördis Eriksson kertoi Turun Sanomissa marraskuun lopulla, että vanhemman väen uuden markan kammo tuntuu nurinkuriselta, kun tietää, että tämä sukupolvi oli kokenut kerran aikaisemminkin pennikauden.

Wiklundin elintarvikeosaston kassanhoitaja Tarja Vähäkylä arvioi, että alle kymmenen prosenttia asiakkaista ajattelee vielä vanhoissa markoissa. Vanha mummo saattaa tulla kassan ääreen, tyhjentää rahakukkaronsa tiskille ja sanoa: " En minä ymmärrä, ottakaa siitä vaan". Perunakauppias Niilo Leinonen kertoi, että torilla tuli uusi raha yllättävän nopeasti käyttöön. Iäkkäämmät henkilöt voivat vielä tiedustella hintoja vanhassa rahassa.

Pankissakin rahat voivat mennä joskus sekaisin. PYP:n johtaja Heikki Toikka piti harmillisena, että varsinkin luottoneuvotteluissa puhutaan rinnan vanhoista miljoonista ja nykymarkoista. Tällöin on oltava tarkkana väärinkäsitysten varalta.

PRESIDENTTI URHO KEKKONEN lähti 29.11.1963 viideksi päiväksi epäviralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Kyseessä oli virkistys- ja metsästysmatka, sillä enin osa vierailuajasta kului pääministeri Nikita Hrushtshevin hallinnoimassa virkatalossa Zavidovossa. Sekä vieras että isäntä ampuivat villisian ja hirven.

Poliittisissa keskusteluissa käsiteltiin ainakin Saimaan kanavaa ja Karjalaa. Hrushtshevin tiedetään jopa sanoneen, että "Neuvostoliitto on ryöstänyt Suomelta Karjalan, joka oli sen vilja-aitta". Hänen väitetään myös pohtineen, että Neuvostoliitto ei tarvitse Viipuria.

Taustana näille puheille oli Hrushtshevin vävyn, Izvestijan päätoimittaja Aleksei Adzhubein vierailu Suomessa elokuun 1963 lopulla. Tamminiemessä käydessään hän antoi Kekkoselle ehkä selväsanaisimman lupauksen Karjalan tai ainakin Viipurin alueen palauttamisesta. Jo hän kertoi, että Neuvostoliitto ei tarvitse Viipuria. Kekkonen otti asian tosissaan ja tietysti ehdotti välittömästi palatusta koskevien neuvottelujen aloittamista. Vieras vihjaisi, että palautus voisi käydä päinsä Saksan kysymyksessä saatavaa sopivaa korvausta vastaan.

Vanhemmat suomalaiset muistavat Zavidovosta valokuvan, jossa Kekkonen ja Hrushtshev paiskaavat iloisina kättä metsältä palattuaan. Kummallakin on päässä lahjana saatu tuuhea valkoinen turkislakki, turkmenistanilaista lammasta.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.