Weimarin tie

Kari Vainio
Kari Vainio

Weimar. Hän oli kenraali kolmikymmenvuotisessa sodassa. Kun Kustaa II Adolf oli kaatunut Lützenissä 1632, Bernhard Weimar johti suomalaiset hakkapeliitat taistelun voittoon. Weimarin herttua oli aikansa palkkasoturi, joka vaihtoi ketterästi puolta kunnes kuoli isorokkoon vain 34-vuotiaana.

Weimar on myös kaupunki Saksassa, entisessä Itä-Saksassa. Nykyään alle sadantuhannen asukkaan kaupunki, mutta aikanaan sellaisten kirjallisten kuuluisuuksien kuin Goethen ja Schillerin kotikaupunki.

Weimarin tasavallan aika ei ole kaikkein kunniakkainta Saksan historiaa, varsinkin kun sen aika päättyi Hitlerin valtaannousuun.

Kaupunki sai nimensä historiaan, mutta sen rooli oli vain siinä, että kansalliskokous pakeni sinne Berliinin mellakoita laatimaan maan uutta perustuslakia. Suurempi merkitys nykypäivälle lienee samana vuonna – 1919 – kaupunkiin perustetulla Bauhaus-arkkitehtikoululla.

WEIMAR OLI myös sana presidentti Sauli Niinistön tiistaisessa puheessa suurlähettiläskokouksessa Finlandia-talossa. Tiiviimpi Weimar-yhteistyö olisi kannaltamme mielenkiintoinen mahdollisuus, Niinistö totesi.

Hän vertasi Suomen Nato-linjaa aidalla istumiseen. Niinistön mielestä aidan päällä on aika hyvä olla. Kannattaa nousta, mutta ei hypätä heti eteenpäin.

Hän niputti Naton, EU:n ja Pohjoismaiden kuviot Suomen yhteistyövaraisen turvallisuuden paketiksi. Samalla tavalla hän paketoi kokonaisuuden Venäjän presidentille Vladimir Putinille jo vuosi sitten.

Niinistö toivoi tälle vuodelle uusia askeleita. Se lienee viittaus EU:n joulukuun huippukokoukseen, jossa pitäisi päättää unionin turvallisuuspolitiikasta.

Euroopan asema on muuttunut. Amerikkalaisten suhtautuminen on muuttunut. Läntisen Euroopan on otettava aikaisempaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Jenkkien miehitys ja rahoitus Eurooppaan laskee. Vielä muutama vuosi sitten Yhdysvallat piti Euroopan alueellisia hankkeita kilpailijoina, nyt jo toivottavina.

Tässä kohtaa kuvaan astuu Weimar-yhteistyö. Se alkoi Saksan yhdistymisen jälkeen, kun maa halusi turvata hyvät suhteet kahta puolen oleviin isoihin naapureihinsa Ranskaan ja Puolaan, jonka kehitys sittemmin vei myös Natoon. Weimar sai isännöidä ensimmäistä ulkoministerikokousta 1990-luvun alussa.

Weimar-kolmion ympärille voitaisiin rakentaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Siitä ovat olleet jo kiinnostuneita Italia ja Espanja. Suomi olisi ensimmäinen Naton ulkopuolinen maa.

NIINISTÖ PUHUI ensimmäisen presidenttiehdokkuutensa aikoihin eurooppalaisesta Natosta. Silloin se jäi pelkäksi lyömäaseeksi. Nyt Niinistön Weimar-ajattelun taustalla on eurooppalaisen johtajuuden puute. Jonkun on otettava vetovastuu.

Britannia on siihen liian nöyrä Yhdysvaltojen liittolainen, vaikka maan parlamentti tällä viikolla torjui sotilaallisen iskun Syyriaan. Puolustusministeri Philip Hammond ehti jo valittaa, että päätös rasittaa suhteita Yhdysvaltoihin.

Saksalla on jo Euroopan talouden johtajuus. Sotilaallisen johtajuuden estää historia. Jäljelle jää Ranska. Siltä luulisi löytyvän halua, ainakin itsetuntoa. Kykyä joku voi epäillä. Muukalaislegioona näytti Malissa, että sitäkin löytyy.

Heinäkuussa Niinistö tarjosi ajatusta Pariisin-vierailullaan presidentti Francois Hollandelle. Ensi keskiviikkona Pohjoismaiden johtajat illastavat Tukholmassa presidentti Barack Obaman kanssa. Syyrian ja globalisaation ohella voidaan puhua myös Natosta, Weimarista, Pohjolan Nordefcosta ja Keski-Euroopan Visegradista.

Onko kaiken takana Venäjä? Obama jatkaa matkaa Tukholmasta Pietariin. On hyvä muistaa, että Suomen ja Ranskan presidenttien päällimmäinen viesti heinäkuun tapaamisessa oli halu tiivistää EU:n yhteistyötä Venäjän kanssa.

Mitä Weimar-yhteistyö on käytännössä? Se on toisaalta koulutusta ja taisteluosastoja, toisaalta materiaalihankintoja ja sotatarviketeollisuutta.

HEINÄKUUSSA UTÖN editse purjehti laivan puolikas. Se oli Pietarissa rakennettu helikopterien tukialuksen peräosa. Keulapuolikas odotti Saint Nazairen telakalla Ranskassa.

Venäläis-ranskalaisella yhteistyöllä hyökkäystarkoitukseen rakennettu Mistral-luokan alus maksaa yli 600 miljoonaa euroa. Vesillelasku on syksyllä. Nimensä mukaisesti Vladivostok sijoittuu Venäjän Tyynenmeren laivastoon.

Vladivostokin vieressä rakennetaan turkulaisten hankkimaa risteilijätilausta Karibialle.

Kari Vainio

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja