Tornitalo romahti Lahdessa

Veli Junttila
Veli Junttila

Pitkänäperjantaina 12.4.1963 Lahdessa rakenteilla ollut 9-kerroksinen tornitalo romahti äkkirysäyksellä romuröykkiöksi muutamassa sekunnissa. Henkilövahinkoja ei sattunut, eihän rakennustöitä tehty tuona päivänä ja rakennuksen lämmittäjä oli poistunut sieltä kymmenen minuuttia aikaisemmin. Juustilankatu 9:n kerrostalon sortumisen läheltä nähneet kaksi pikkupoikaa eivät loukkaantuneet, mutta kokivat aikamoisen järkytyksen. Mistään ympäristön vahingoista ei lehtiuutisissa puhuttu.

Tuhoutuneen Asunto Oy Lahden Säästöhuipun talon piti valmistua syksyllä. Sen harjannostajaiset oli jo pidetty ja peltikaton rakentaminen aloitettu juuri ennen onnettomuutta. TS:n mukaan rakennussortuma oli suurin, mitä maassamme koskaan oli tapahtunut – ehkäpä tarkoitettiin rauhan olosuhteita.

Sortuma herätti valtavasti huomiota, siitä tuli "pääsiäisnähtävyys" tuhansille eteläsuomalaisille. Alue ruuhkautui henkilö- ja linja-autoista, jotka tulivat ainakin Helsingistä, Tampereelta, Haminasta, Kouvolasta, Kotkasta ja Imatralta.

ONNETTOMUUTTA SEURASI pitkä ja perusteellinen tutkinta Hämeen rikospoliisin lisäksi rakennushallituksessa, sisäministeriössä, Aravassa ja vakuutusyhtiöiden piirissä. Rakennusalan yrittäjät pelkäsivät, että tutkinta johtaa talvirakentamisen merkittäviin rajoituksiin koko maassa. Ensi arviot nimittäin olivat, että onnettomuus aiheutui heikoksi jääneestä betonista, joka oli valuvaiheessa päässyt jäätymään, ja sulaessa sen kestävyys petti.

Romahtaneen talon oli rakentanut rakennusliike Erkki Melkko. Melkko myönsi, että betonivalu kovien pakkasten aikana oli saattanut johtaa onnettomuuteen, vaikka rakennusta jatkuvasti ympäri vuorokauden lämmitettiin. Melkko uskalsi myös arvella, että yövahti oli jossain vaiheessa nukahtanut ja tuli oli sammunut.

Rakennukseen oli anottu Arava-lainaa ja siitä oli marraskuussa luvattu asunnot 36 perheelle. Paikalle ryhdyttiin pian rakentamaan uutta samanlaista tornitaloa, mutta romahtaneesta talosta asunnon varanneet tuskin sinne ylsivät, jos Arava ei suostunut lainoittamaan uutta taloa. Tornin rakentajalle oli tiedossa melkoisia vaikeuksia, sillä vakuutusyhtiöt ilmoittivat, että mitään ei korvata, koska "tämän tapainen vahinko ei ole lainkaan vakuutettavissa".

VODKATURISMI LENINGRADIIN oli hyvässä vauhdissa jo pääsiäisen 1963 aikaan, jolloin siellä vieraili noin 4 000 suomalaista. Suomalaiset matkustivat sinne noin 50 bussilla, ja myös yksityisautoja Helsingistä, Tampereelta ja Turusta nähtiin kaupungilla.

Leningradissa viina oli halpaa, ja ruhtinaallinen elämä oli helppo rahoittaa kaupankäynnillä. Monet suomalaiset kaupittelivat kaduilla ja hotelleissa kelloja, nylonsukkia, valkoisia paitoja ja muitakin vaatteita, kuulakärkikyniä sekä amerikkalaista tupakkaa.

Kaupustelijat törmäsivät tänä vuonna kuitenkin muutamaan ongelmaan. Huokeita nylonsukkia oli toimitettu niin paljon omille markkinoille, että suomalaiset joutuivat myymään sukkansa pilkkahintaan. Kaviaari ja eräät muutkin ruokatavarat oli jo hamstrattu kaupoista loppuun vapunvieton varalle. Lisäksi miliisi oli soluttanut paikallisten jobbarien joukkoon siviilipukuisia kansanpoliiseja. Nämä ottivat kiinni kaupustelijoita, jotka joutuivat tuntikausien kuulusteluun, jopa putkaan ja sitten pikaiselle kotimatkalle.

Ruotsalaisille viinan kuluttajille pääsiäisen aika oli ankea jo seitsemän viikkoa kestäneen viinakaupan lakon takia. "Noin 150 000 ruotsalaista kävi Tanskassa juomassa päänsä täyteen", kertoi TS.

Tungosta oli myös Ruotsin ja Suomen välisessä laivaliikenteessä. Turusta palasi Ruotsiin joukko kiukkuisia turisteja, jotka olivat luulleet, että täällä olisi viinakauppa ollut auki kiirastorstaina ja pääsiäislauantaina. He joutuivat käyttämään kalliita ja kontrolloituja ravintoloiden palveluksia.


Kirjoittaja on filosofian maisteri
Veli Junttila

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.