Korsimon mutkan oikaisua tutkittiin

Veli Junttila
Veli Junttila

Korsimon mutkaa rakennettiin jo täyttä vauhtia Tampereen valtatiehen Liedossa, kun oikeuskansleri Antti Hannikainen antoi 29.1.1963 julkisuuteen pari viikkoa aikaisemmin tekemänsä päätöksen asiasta.

Turun Sanomat tiivisti lausunnon pääsanoman: ”Korsimo valvoi yksityisetua virka-asemansa arvovallalla, mutta hän ei ole määräyksiä antamalla tai muulla tavalla toiminut siten, että oikeuskanslerin olisi syytä puuttua asiaan.”

TVH:n laatima alkuperäinen suora tielinja kulki Korsimoiden vuonna 1959 hankkiman Taskulan tilan päärakennuksen läheltä ja liittymineen rikkoi myös tilan maita sekä läheisen metsäsaarekkeen.

Ilmeisesti TVH:n korkeiden virkamiesten vaatimuksesta piirrettiin ja vahvistettiin kesällä 1960 uusi pitkän kaarteen, ”Korsimon mutkan”, mukainen tielinja, joka oli siirtynyt muutaman kymmenen metriä kauemmas Taskulan tilan päärakennuksesta ja maista, mutta pirstoi nyt kuuden pienviljelijän tilat elinkelvottomiksi.

Tielinjauksen muutoksen aikana Maalaisliiton vahva mies ja pitkäaikainen puoluesihteeri Arvo Korsimo toimi tieasioista vastaavana toisena kulkulaitosministerinä. Asiasta nousi valtakunnallinen kohu, joka oli kuumimmillaan talvella 1961. Kansanedustaja Sylvi Siltanen (sd) teki asiasta eduskuntakyselynkin.

Liedon kunnanvaltuusto vaati tien linjaamista alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja antoi asiamiehilleen Kalle Toivoselle ja Eero Saarelle valtuudet ajaa asiaa niin pitkälle ”että oikeus tulee eteen taikka myönnetty vääryys”. Maan hallitus ei ottanut asiaa käsittelyyn, mutta oikeuskanslerin virasto suostui tutkimaan asiaa ja tutki pari vuotta.

Oikeuskanslerin päätöksellä Liedon asiamiehet saavuttivat ainakin osittain ”myönnetyn vääryyden” -tavoitteen. Hannikainen ei pannut Korsimoa käräjille virka-aseman väärinkäytöstä, vaikka totesi tämän harjoittaman vahvan vaikuttamisen erikoisesti TVH:n eri tason virkamiesten suuntaan.

TVH:n ”arvostelulle sijaa antavan menettelyn” johdosta Hannikainen esitti harkittavaksi, olisiko Liedon kunnan esittämästä linjauksen muutoksesta tehtävä selvitys. Tutkimuksissa oli tullut esille seikkoja, jotka oikeuskansleri saattoi tie- ja vesirakennushallinnon tietoon ”sellaisia toimenpiteitä varten, joihin ehkä katsotaan syytä olevan”.

TS:n arvelun mukaan kyse oli jopa Korsimon mutkan oikaisemisesta. Ahti Karjalaisen (ml) hallituksen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Veikko Savela (ml) teki lopullisen ratkaisun vastatessaan 12.3.1963 sosiaalidemokraattien eduskuntakyselyyn. Hän katsoi, että kyseessä ei ollut oikeuskanslerin suositus tielinjan muuttamisesta vaan asian uudelleen tutkimisesta.

Ministeriö oli asian uudelleen tutkinut ja päätynyt siihen, ettei ole syitä muuttaa lainvoimaista päätöstä tien linjauksesta. Perusteina olivat muun muassa liikenneturvallisuus, lisääntyvät kustannukset ja maanomistajille koituvat haitat.

Maalaisliiton sisälle alkoi jo 1940-luvulla muodostua Urho Kekkosta ja hänen politiikkaansa tukeva K-linja. Sen ytimen kaksi muuta K:ta olivat Korsimo ja Karjalainen. Kekkosen ja Korsimon välille kehittyi myös luja ystävyyssuhde.

Korsimo on kertonut (Sakari Virkkunen, Korsimo, Kekkosen mies, 1976), että häntä oli muutama ystävä auttamassa ja tukemassa, ainakin mielipiteillään myös tiejupakan aikana. Tärkeintä oli Kekkosen tuki: ”Ellei ystäväämme Tamminiemessä olisi ollut, niin kyllä kai olisimme sortuneet tähän Kertun kanssa.”

Muutamaa vuotta aikaisemmin Kekkonen oli rauhoitellut Korsimoa, jota omista riveistä nousseet vastustajat syyttivät rintamakarkuruudesta talvisodan aikana. Väitteitä ei pystytty todistamaan. Kun Korsimolta alkoi poliittinen pohja puolueessa pettää, hän sai myös Kekkosen tuella suhdetoiminnan johtajan viran Neste Oy:ssä.

Kirjoittaja on filosofian maisteri

Veli Junttila

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
nöyryytettyjen maa
Viidakon laki
Valaiseva kirjoitus kekkoslovakian kukoistuskaudelta; valitettavasti nykyäänkin osataan vähäisemmät saada poljettua maahan suurempien herrojen ja daamien henkilökohtaisten etujen niin vaatiessa. Ei ne herrat siihen yksin pysty. Likaisen työn tekevät niiden ruskeakieliset nuoleskelijat ja selkään puukottajat. Vastustakaa niitä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kartankatsoja
Korsimon mutka
Kun tarkastelee moottoritien linjausta Rauhakylän eritasoliittymän likellä, on se "Korsimon mutka" melko pieni mutka luoteeseen viivasuoralta linjalta.

Sivusiirtymä on luokkaa 70 ... 80 m. Yksi maatilan lato olisi joutunut aika liki uutta tietä. Myös maatilan oma tie pihasta maantielle olisi pitänyt siirtää kaakon suuntaan jonkin verran, koska eritasoliittymän sillalle tien maavalli olisi vaatinut siirtoa.

Korsimon mutka on niin vähäinen, ettei sitä tajua, ellei tiedä poliitikon maatilan paikkaa. Kartta kyllä paljastaa, kun osaa katsoa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »