Linnan juhlat

Brinkkalan talon parvekkeelta on Suomen Turku julistanut joulurauhaa kaupunkilaisille ja vähän muillekin yli sadan vuoden ajan.

Sitä ennen toimitus suoritettiin Vanhan Raatihuoneen ikkunasta. Niin myös vuonna 1562. Silloin Turussa vietettiin komeampaa joulujuhlaa kuin koskaan.

Juhlavieras saapui Puolasta saakka, juuri sopivasti jouluaatoksi. Hän oli Puolan kuninkaan Sigismund II:n sisar Katarina Jagellonica, Juhana-herttuan vastavihitty aviopuoliso ja tuleva Ruotsin kuningatar.

Monisatapäinen seurue – olihan Katarina ottanut Puolasta mukaansa pelkästään 60 erilaista palvelijaa – lähestyi kaupunkia idästä. He ohittivat hirsipuun ja Pyhän Kerttulin kappelin. Vanhaa Karjakatua pitkin seurue saapui Raatihuoneentorille, jonne kaupungin väki oli kerääntynyt vastaanottamaan herttuatarta.

Seurueen matka jatkui sillan yli joen läntistä puolta kohti linnaa, jonka aidattu alue alkoi jo ennen Varvintoria. Linna oli silloin Aurajoen suussa veden ympäröimänä.

Sitten juhlittiin ja ryypättiin – kahdeksan päivää yhteen menoon. Ne olivat samalla joulujuhlat ja tervetuliaisjuhlat. Häitä oli juhlittu jo lokakuussa Vilnassa.

Kukaan ei tiedä, mitä Katarina silloin ajatteli. Voidaan vain arvailla. Turun harmaa linna oli aivan toista kuin hänen kotilinnansa Krakovassa. Sitä sanottiin Alppien pohjoispuolen komeimmaksi renessanssilinnaksi. Ilmasto oli aivan toista kuin mihin Katarina oli tottunut. Sinä vuonna talvi oli alkanut poikkeuksellisen ankarana.

Häämatka Vilnasta Turkuun oli ollut yllätyksiä täynnä. Riiasta suunniteltu merimatka suoraan Turkuun kariutui meren jäätyessä lokakuussa. Matkaa oli jatkettu hevosilla Tallinnaan. Seuruetta olivat uhanneet niin Ruotsin kuin Venäjänkin sotilaat.

Merimatkalla uudeksi vaaraksi nousi myrsky. Rikkinäisin purjein herttuapari pääsi lopulta Siuntioon, muutama kymmenen kilometriä itään oli jäänyt pieni Helsinki-niminen kalastajakylä.

Katarina nousi ensimmäisen kerran Suomen kamaralle pilkkopimeässä ja myrskyn piiskaamana joulukuun alkupäivinä. Juhana kiirehti Turkuun ja Katarina jäi hoviväkensä kanssa Tammisaareen.

Vaivalloisesti etenevä vaunumatka jatkui vasta 19. joulukuuta. Katarina seurueineen vieraili matkalla Joensuun kartanossa, jota ei isännöinyt Wahlroosin, vaan Hornin perhe.

Turussa Juhana oli pistänyt paikat kuntoon. Kaupungin naiset olivat hinkanneet lattiat. Tapettikamarista oli kaivettu esille kaikki hovin tekstiilit. Riistanampujat ja kalastajat oli pantu töihin.

Juhana oli varannut vieraille konvehteja ja tynnyreittäin olutta. Juhlaan oli jopa hankittu Saksasta reininviiniä. Jouluglögistä tuskin puhuttiin, mutta varmasti sitä silti juotiin. Katarina oli tuonut oikean kaneliviinin keittoastian mukanaan.

Joulun juhlinnan on täytynyt alkaa aikamoisella hässäkällä. Tuskin Katarinan hovimestarit, kokit, leipurit, papit, räätälit ja kääpiöt aivan käden käänteessä löysivät omat paikkansa linnassa.

Riehakkaaseen joulunviettoon oli kutsuttu Turun porvareita ja lähiseudun herraskartanoiden väkeä. Portin ulkopuolellekin oli kertynyt runsaasti väkeä. Juhanalla oli ollut tapana jakaa kerjäämään saapuneille köyhille kolikoita.

Katarinan tavaroiden purkaminen oli oma ohjelmanumeronsa. Joulujuhlaan saatiin uusia hopea- ja kultaesineitä. Turussa nähtiin ja käytettiin ensimmäisen kerran haarukoita, joita Katarinan matkassa oli tullut aina Italiasta saakka. Vieraita ne olivat Juhanallekin. Siihen saakka hovissa oli pärjätty sormin, lusikoin ja veitsin.

Juhanan ja Katarinan hovielämä Turun linnassa jäi lyhyeksi. Jo seuraavana kesänä kuningasveli Erik XIV miehitti kaupungin. Herttuapari vangittiin ja vietiin Tukholmaan, samoin ikuisiksi ajoiksi kaikki linnan taideaarteet.

Reilun puolen vuoden mittaiseksi jääneestä linnan loistokaudesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Yksi parhaista asiantuntijoista oli nyt jo edesmennyt valtionarkeologi C.J. Gardberg (1926–2010).

Haastattelin Gardbergia 20 vuotta sitten. Siihen pohjautuu monet tämänkin kirjoituksen tiedot. Sen on täytynyt olla jouluaatto, jota turkulaiset eivät hevin unohtaneet, hän pohti silloin.

Juhanan ja Katarinan yhteisestä Turun joulusta on kulunut 450 vuotta. Gardberg ei uskaltanut arvailla hiljentyikö juhlaväki silloin joulukirkkoon. Luterilaisella Juhanalla oli linnassa oma Sturenkirkkonsa ja katolisella Katarinalla Nunnakappeli.

Huomenna me saamme hiljentyä joulunviettoon kukin omissa oloissamme. Voimme hetkeksi unohtaa kestävyysvajeet ja finanssikriisit. Voimme viettää joulua rauhassa, kukin haluamallaan tavalla, ja miettiä, mitä kaikkea hyvää meillä on ympärillämme.

Rauhallista Joulua!

Kari Vainio

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Linnan juhlat pitäisi
jättää ensi vuonna väliin ja juhlia vasta kun Suomi rtäyttää 100 vuotta ja silloinkin pitäisi linnan juhliin kutsua vain muutama kansan edustaja etusijalla ne jotka ovat vähiten siellä olleet.
Ja loput pitäisi valita arpa pelilllä suoraan kansan joukosta.
Esim. 100 henkeä näin juhlat jäisivät pienemiksi ja niiden kustanus ei söisi niin paljoa jatkuvasti velkaantuvan Suomen taloutta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »