Minna Helle: Nostetaan robotti pöydälle

Ihmisillä on tapana pitää kiinni vanhoista tehtävistä ja tavoista: se tuntuu turvalliselta. Muutokset koetaan vieraiksi tai jopa pelottaviksi.

Moni voi ajatella, että oma työpaikka on parhaassa turvassa, kunhan mikään ei muutu. Useimmat ovat toki tiedostaneet, että teknologinen kehitys muuttaa työtä vastakin ja jopa kiihtyvällä tahdilla. Hälyttävää on silti, että liian moni ei usko muutoksen vaikuttavan omaan työhönsä. Muiden työt muuttuvat, eivät minun.

Tällainen ajattelu on tietenkin luonnollista, mutta erittäin vaarallista. Muuttumattomuus ei tuo turvaa – korkeintaan pieneksi hetkeksi. Kyky astua avoimin mielin uuteen on nykytyöelämän turvahaarniska.

Teknologian kehitys muuttaa työelämää nopeasti. Työt eivät ole loppumassa, mutta niiden sisältö muuttuu digitalisaation, robotiikan ja muun teknologisen kehityksen myötä.

Kehitystä ei kannata pelätä, sillä kyky hyödyntää uusinta teknologiaa on vastakin avain Suomen pärjäämiselle. Suomen valttikortti on aina ollut osaaminen, ja niin on jatkossakin. Siitä on pidettävä aivan erityistä huolta.

Muutoksen takia jotkin työt vähenevät, mutta uusia tehtäviä syntyy toisaalla. Monta kertaa nuo uudet työt ovat tuottavampia, ja niistä maksetaan myös parempaa palkkaa. Kaikki hyötyvät. Kehitys muuttaa tietenkin osaamistarpeita. Parhaiten työelämässä pärjää, kun on valmis oppimaan uutta, hankkimaan lisäkoulutusta ja vaihtamaan työtehtäviä sekä työpaikkaa tai -alaa.

Kuulin vastikään kokemuksia robotisaation vaikutuksista Saksassa. Suomessa vierailleen saksalaisen taloustieteilijän Jens Südekumin mukaan työpaikat eivät ole Saksassa vähentyneet, mutta tuottavuus on sen sijaan parantunut. Työpaikat eivät yleensä vähentyneet edes uuteen teknologiaan investoineissa yrityksissä, vaan työntekijät siirtyivät talon sisällä toisiin tehtäviin. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista.

Südekumin johtopäätös oli selkeä: Uusi teknologia ei aiheuta ongelmia siellä, missä sitä hyödynnetään. Sen sijaan ongelmia syntyy, jos teknologiaa ei hyödynnetä. Uuden teknologian hyödyntämisellä ja työllisyydellä on siis positiivinen yhteys.

Uuden teknologian mahdollisuuksiin on välttämätöntä tarttua niin yrityksissä kuin koko yhteiskunnassa. Meidän tulisi tehdä kaikki mahdollinen myös sen eteen, että työntekijät suhtautuisivat mahdollisimman myönteisesti teknologiseen kehitykseen ja sen mukanaan tuomiin työn muutoksiin. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että uudistukset ovat välttämättömiä ja avaavat monia suotuisia mahdollisuuksia myös työntekijöille. Kunhan elintärkeästä osaamisesta pidetään huolta!

Jos muutoksia vastustetaan, taustalla on usein pelkoja ja huolia. Mitä menetän? Osaanko? Pärjäänkö? Tätä ei sanota yleensä ääneen. Tunteet näkyvät vastahankana tai jopa erilaisina vaatimuksina vanhan säilyttämiseksi. Vanhaan kiinni tarraaminen ei ole lopulta kenenkään edun mukaista. Taustalla olevat huolet kannattaa kuitenkin aina selvittää.

Pelko ja epävarmuus ovat rohkeiden ratkaisujen pahimpia vihollisia. Siksi niistä kannattaa puhua työpaikoilla avoimesti ja mahdollisimman ajoissa. Parhaat ratkaisut löytyvät, kun muutostilanteisiin liittyvät tarpeet ja motiivit kerrotaan puolin ja toisin avoimesti ja rehellisesti.

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja.

Kyky astua avoimin mielin uuteen on nykytyöelämän turvahaarniska.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kumma juttu
Robotteja on on ollut käytössä jo 1960 luvulla eli yli 50 vuotta, joten työpaikkojen karsinta on jo tehty aloilla, joissa niitä voi hyödyntää. Ei tämä nyt niin uutta tekniikka ole, kuin asioita tuntemattomat antavat ymmärtää. Digidigi oppeja ja sovelluksia on myös hyödynnetty jo 30 vuotta, joten miten nämä nyt yhtäkkiä tulevat muuttamaan maailmaa. Normaalia teknologian kehitystä, ei sen kummempaa, olkaamme rauhassa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kumma juttu
Näin on, mutta pitäähän työnantajien edustajan antaa hyvä selitys joukkoirtisanomisille, vaikka todellinen syy olisi firman osakkeenomistajien pohjaton ahneus.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Roboteista uusi uskonto?
Kirjoittaja arvioi näkymiä ainoastaan virkansa näkökulmasta. Mistä saadaan sairaanhoitajat, putkimiehet, rakennusmiehet, metallimiehet, metsäkoneidenkuljettajat, jakelu- ja linja-autojenkuljettajat jne...tulevaisuudessa? Roboteistako? Älkää nyt naurattako? Kuka talvisella jääkelillä haluaa istua bussissa Hesasta vaikka Ouluun robotin ollessa kuskina ? Vaikka Norjassa juuri automatiikka vei laivaa kolmesta vuonokaupungista toiseen niin EN IKINÄ suostu edes maksua vastaan matkustamaan laivalla pimeällä ja myrskyävällä merellä robottikapteenin ohjaamana. Automatiikkaa ja robotteja ohjaavat ohjelmat ja mekaniikka ovat ihmishenkien kyseessä ollen aina häiriöalttiita ja täysin sähkönsyötöstä riippuvaisia. Toki roboteista voidaan saada uusi uskonto : Bladerunner (ohj. Ridley Scott) perustuu Philip K. Dickin romaaniin "Do Androids dream of Electric Sheep ? " eli vapaasti käännettynä: Uneksivatko androidit sähkölampaista?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Roboteista uusi uskonto?
Oliko Titanicissa, Estoniassa tai Costa Concordessa robottikapteeni?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Roboteista uusi uskonto?
Kuka talvisella jääkelillä haluaa seisoa hississä, rullaportaissa tai asua sähkö- tai öljylämmitetyssä talossa automatiikan ollessa ohjaimissa? Valtakunnan sähkönjakelukin on turvallista vain jos ihmiset säätävät kuormituksen mukaan jännitteitä ja taajuuksia silmä kovana, muuten voi lieska lennähtää töpselistä. Busseistakin pitää ottaa ABS-jarrut pois, sehän voi jumittaa pyörät millä hetkellä tahansa! Myös pankkiautomaatit pitää muuttaa pankkimanuaaleiksi, joku spede koppiin istumaan ja vahtimaan kuka nostaa ja miksi nostaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Roboteista uusi uskonto?
Kuten kirjoittaja totesi, työt eivät katoa vain niiden sisältö muuttuu. Aina tarvitaan sähkö- ja putkimiehiä, mutta tarvitaanko niitä enää uustuotannon parissa samalla tavalla nyt ei ole selvää. Metsäkoneiden automatisointiin on pienempi kynnys kuin jakelu- ja linja-autojen automatisointiin. Metsässä koneet pystyvät seuraamaan GPS avulla aluetta, konenäöllä tunnistaa ympärillä olevat puut ja harvennus tarpeen.
Laitteisiin tuleva koneäly ja yhteydet ulkoisiin palveluihin antavat laitteelle enemmän informaatiota kuin tänäpäivänä kuskit pystyvät saamaan/sisäistämään
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »