Maija Palmer: Aika on arvokkain lahja

Joululahjojen osto on tietynlainen ihmissuhteiden vuosikatsaus. Jos sopivaa joululahjaa on vaikea löytää tiedän, etten ole viettänyt kyseisen ihmisen kanssa tarpeeksi aikaa. Hyvälle ystävälle lahja melkein hyppää itsestään hyllyltä – juuri oikean värinen, uuteen talvitakkiin sopiva kaulahuivi, kirja joka tuli puheeksi kahvitauolla. Tiedän mitä läheiset ihmiset tarvitsevat ja haluavat.

Kun lahjaa ei keksi se on merkki siitä, että suhteemme on ajelehtinut. Turvallinen vakiolahja kuten viinipullo tai konvehtirasia on väistämätön. Mutta useimmiten pidän lahjanoston vaikeutta merkkinä siitä, että tulisi lisätä tapaamisia kalenteriin.

Olen miettinyt hyvän lahjan salaisuutta. Kaikkein paras lahja on sellainen, josta olet salaa haaveillut mutta et ole raaskinut tai pysynyt itsellesi antaa.

Paras mieheltäni saatu lahja oli terassivalo. Ei suinkaan sen takia, että itse valo oli kovin ihmeellinen. Se oli standardimallia eikä kovinkaan kallis.

Hienointa lahjassa oli se, että mieheni oli asennuttanut sen jo valmiiksi ulkoseinään. Hän oli valinnut sopivan mallin, soittanut sähköasentajan, ollut kotona tämän saapuessa asentamaan valon, jopa siivonnut terassilta hiekkapölyn jälkeenpäin. Minun ei tarvinnut kuin napsauttaa katkaisijaa ja katsoa kuinka valonsäteet tulvivat pihakalusteiden ylle. Se oli riemukas hetki.

Sillä paras lahja on aika.

Olimme miettineet jo jonkin aikaa valon asentamista, mutta arjen kiireiden keskellä se oli jotenkin aina jäänyt hoitamatta. Jos olisin saanut lampun laatikossa se ei olisi tuntunut lahjalta vaan uudelta tehtävältä lisättäväksi pitkän listan perälle. Mieheni vaivannäkö liikutti.

Tavaraa meillä on jo ennestään liikaa. Kolmen lapsen tavarat pursuavat kaapista emmekä kaipaa ainuttakaan muovilelua lisää.

Lasten materialismia on vaikea hillitä, mutta mieheni kanssa olemme päättäneet antaa toisillemme tavaran sijasta kokemuksia. Ostan hänelle yleensä teatteriliput joululahjaksi.

Otamme kumpikin töistä tammikuun lopulla vapaapäivän ja käymme matineassa ja lounaalla lasten ollessa koulussa. Koko päivä tuntuu lintsaukselta – ja on kovasti kaivattu vastapaino lapsiperheen arjelle, varsinkin tammikuun harmauden keskellä. Tästä on tullut meille perinne jo useamman vuoden ajan.

Joskus, varsinkin kun lapset olivat pienempiä, annoimme ystävien kanssa toisillemme pari tuntia lastenhoitoa lahjaksi – aikaa ottaa päiväunet, lojua vaahtokylvyssä tai käydä vaikka yksin kaupassa. Se oli silkkaa ylellisyyttä eikä sellaiselle lahjalle tarvinnut etsiä säilytystilaa tai pohtia myöhemmin sen kierrätystä.

Aika on nykyään kallisarvoisinta mitä voimme antaa. Vaikka kuinka rikastumme ja keräämme lisää tavaraa, elämme edelleen samaa 24 tunnin aikataulua, tunteja ja minuutteja ei valmisteta lisää. Päinvastoin, kaikki kännykät ja mediasovellukset ja töistä myöhään saapuvat sähköpostit syövät huomion ja ajan niin että sitä tuntuu olevan aina vaan vähemmän. Siksi lahja, johon selvästi sisältyy toisen ihmisen huomio – muisto, vaivannäkö, aika – tuntuu arvokkaalta.

Kaikille ei tietenkään voi uhrata loputtomasti aikaa – niitä tunteja kun on päivässä edelleenkin vain ne 24. Siinä tapauksessa syötävä tai juotava lahja on kelpo vaihtoehto. Suklaa ei ehkä ihan korvaa aikaa mutta on hyvä lohdutuspalkinto.

Twitter:@maijapalmer

Kirjoittaja on Financial
Timesin toimittaja Lontoossa.

Suklaa ei ehkä ihan korvaa aikaa mutta on hyvä lohdutuspalkinto.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.