Tuomas Heikkilä:

Rakkaudesta tieteeseen

MARKKU OJALA
Tuomas Heikkilä
Tuomas Heikkilä

Luin tutkimuksen. Se ei ole tavatonta, sillä luen ja kirjoitan niitä työkseni. Tämä oli kuitenkin poikkeuksellisen hyvä ja ajankohtainen.

Allan Tiitan tutkimus Tieteen tukijoukot perehtyy yksityisten säätiöitten rooliin tieteen rahoittajina Suomen itsenäisyyden ensi askelista nykypäivään. Tiederahoitus voi vaikuttaa monesta kuivakkaalta aiheelta. Todellisuudessa tiedepolitiikka ja siihen liittyvä rahanjako on kovinta mahdollista peliä, ja teoksesta löytyykin vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Teos antaa myös vastauksen siihen, miten rutiköyhä, yhden provinsiaalisen yliopiston varassa tieteilevä Suomi nousi vuosisadassa tutkimuksen taskukokoiseksi suurvallaksi. Resepti on yksinkertainen: puhaltamalla yhteen hiileen, yhdistämällä pienet voimat suuriksi.

Tieteen saama rahoitus on aihe, jonka tulisi kiinnostaa kaikkia. Onhan Suomen hallitus toisensa perään valinnut juuri tutkimuksen ja tiedon niiksi oljenkorsiksi, joiden varassa suuntaamme kohti tulevaisuuden globaaleja ja paikallisia haasteita.

Tutkimusta pidetään Suomessa niin tärkeänä, että sen eri muodoille solisee rahavirtoja sieltä täältä, julkisista ja yksityisistä lähteistä. Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa, sillä tutkimusrahoitusta tilastoidaan hyvin hatarasti. Se on omituista, koska rahoitus ohjaa väistämättä tutkimusta. Kenen leipää syöt, sen valitsemia teemoja tutkit.

Aiemmin myös yksityisten säätiöitten rooli ja niiden antaman tuen määrä ovat olleet osin pimennossa. Nyt ne ovat valokeilassa, ja niiden myöntämä tuki paljastuu valtavaksi. Kuluneen vuosisadan aikana ne ovat myöntäneet tutkimukselle yli 4,2 miljardia euroa. Jos säätiöiden viime vuonna tieteelle myöntämällä summalla olisi palkattu professoreita, ”säätiöyliopisto” olisi noin 1 900 professorillaan ylivoimaisesti maan suurin korkeakoulu.

Nykyisin olemme tottuneet siihen, että yhteiskunta hoitaa yliopistot ja tutkimuksen. Valtiolla on kuitenkin säätiöissä vahva tieteen tukija. Kyse on todellisesta yksityisen ja julkisen rahan liitosta, josta hyötyy koko yhteiskunta.

Säätiöiden varallisuuden taustalla on pamppuja ja ponssareita, mutta myös tuikitavallisia ihmisiä, jotka ovat halunneet kantaa kortensa kekoon. Kyse on modernein termein joukkorahoituksesta, ja juuri kansan karttuisan käden muovaamia ovat esimerkiksi Turun yliopisto, Turun Suomalainen Yliopistoseura, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Liikesivistysrahasto ja Syöpäsäätiö.

Erilaisten taustojen vuoksi säätiöillä ei ole yhteistä agendaa eivätkä ne toteuta tiettyä tiedepolitiikkaa, kuten valtion rahanjako tekee. Se on viisautta. Erilaiset rahoitukset tarjoavat vaihtoehtoja. Koska säätiöt voivat sääntöjensä puitteissa tukea minkälaisia hankkeita hyvänsä, ne tukevat tutkimusta laidasta laitaan. Tieteessä on aina kyse riskirahoituksesta: jotkut hankkeet kuivuvat kokoon, jotkut avaavat täysin uusia maailmoja.

Oma kokemukseni tutkijana on, että säätiöiden ketterä rahoitus on tehnyt mahdolliseksi makeimmat ja kunnianhimoisimmat hankkeeni. Ilman sitä olisivat pyhä Henrik ja Lalli jääneet historian hämäriin, Suomen varhaisin kirjallinen kulttuuri edelleen tuntemattomaksi, globaalisti ainutlaatuiset historiamme lähteet digitoimatta, digitaalisten ihmistieteitten tutkimusmenetelmät kehittämättä ja moni kirja kirjoittamatta.

Kirjoittaja on historioitsija, jonka tutkimuksia säätiöt ovat tukeneet.

Erilaiset rahoitukset tarjoavat vaihtoehtoja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Rahoituksesta päättävällä taholla vaikutusta tutkimukseen.
Olen kuullut että katollisesta piispa Henrikistä ei ole mainintaa Ruotsissa arkistoissa. Lallista olen taas kuullut että se olisi kristitty nimi. Eli onko Lalli ollut jo kristitty mutta ei katolilainen? Nämä on siis kuulopuheita ei tietoa.

Rahoituksesta päättävän tahon arvot ja ajatukset ohjaa myös tieteellistä tutkimusta. Oikeistolainen rahoituksesta päättävä ei yleensä varmaankaan ole kovin halukas rahoittamaan vasemmistolaisen tutkijan tutkimuksia niin säätiöissä, valtiolla kuin muutoinkaan.

Tutkijoilla on yleensä tarve miellyttää tahoa joka rahoittaa tutkimusta ja sellainen taho pääsee helpommin tutkimaan rahoituksen avulla joka miellyttää rahoittajaa ja palvelee rahoittajan tarpeita.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Rahoituksesta päättävät tahot eivät aina tiedä, mitä rahoille tapahtuu
Juuri Turussa tapahtui taannoin, että muuan tutkimusrahoitusta näppärästi hoitanut, TYKSissä virkaa pitävä professori siirsi valtavat summat tutkimusrahoista omille, Sveitsiin perustamilleen pankkitileille. Samalla tutkimuksen todelliset kulut otettiin sairaalan rahoista.
Tutkimusten rahoittajia ei välttämättä kiinnosta kovinkaan paljoa se, mihin tutkimusrahat todella käytetään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »