Tuomas Heikkilä:

Palvelukseen halutaan: humanisti

MARKKU OJALA
Tuomas Heikkilä
Tuomas Heikkilä

Kuka minä olen – ja missä? Miten olen päätynyt tänne? Mitäköhän on tullut tehtyä? Onko täällä muita? Ymmärränkö heitä? Mitä yhteistä meillä on? Mitä tästä seuraa?

Kyse ei ole pitkittyneen juhlinnan jälkeisestä hapuilusta, vaan ihmisyyden perimmäisistä kysymyksistä. Ihminen jäsentää itseään, menneisyyttään, tulevaisuuttaan ja vaatimatonta paikkaansa universumissa kysymyksin.

Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat perinteisesti eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja – tieteeseen. Kolmikosta vain tiede tuo todellisia ratkaisuja ihmisten ja yhteiskuntien ongelmiin. Muut ovat pikemmin tutkitun tiedon epäonnistuneen soveltamisen tai väärän tiedon käytön jälkihoitoa.

Tieteen tehtävä on esittää olennaisia kysymyksiä ja etsiä niihin osuvia vastauksia. Kun ihmiskunta suunnistaa menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen, yksi ala on ylitse muiden: humanistinen tutkimus. Se on ihmisyyden perustutkimusta. Sen tulokset luovat kirkkainta valoa historian hämäriin, tekevät nykyisyyden ymmärrettäväksi ja antavat hahmoa tulevaisuudelle.

Selvitimme taannoin akateemikko Ilkka Niiniluodon kanssa alan asemaa ja arvostusta Suomessa teoksessa Humanistisen tutkimuksen arvo. Tulokset olivat riemastuttavia. Kansa ja päättäjät arvostavat humanistista tutkimusta korkealle ja antavat sille aivan keskeisiä tehtäviä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Kiitos luottamuksesta!

Korkeakoulujen ovista virtaa sisään nousevan polven lahjakkaimpia nuoria, jotka haluavat omistautua juuri humanistiselle alalle. Tutkimus saa rahoitusta sekä yhteiskunnalta että yksityisiltä. Kansainvälisissä arvioissa humanistiset alat pärjäävät kaikkia muita tieteenhaaroja paremmin.

Mutta... missä humanistisen tutkimuksen siunaukselliset tulokset sitten näkyvät? Usein paikoissa, joissa ne parantavat maailmaa vain hitaasti: pienen piirin tiedejulkaisuissa ja jo valmiiksi vanhurskaille pidetyissä esitelmissä.

Oman aikamme suurimmat haasteet ja ilkeät ongelmat ovat ihmisen aikaansaannosta. Ilmastonmuutos ei ole vain spontaani luonnonilmiö. Lajit eivät kuole sukupuuttoon itsekseen. Eriarvoisuus ja siitä versova kulttuurien yhteentörmäys eivät perustu luonnonlakeihin. Suvaitsemattomuus ei ole myötäsyntyistä. Status quo ei ole sattumaa.

Järjellä ajatellen ihmistieteilijöillä – ihmisyyden asiantuntijoilla – tulisi olla tärkeä sija aikamme vitsausten ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Mutta mitä tekee humanisti? Tyytyy parantamaan maailmaa tutuissa akateemisissa kahvipöytäkeskusteluissa.

Näin ei voi jatkua. Meidän humanistien on katsottava peiliin ja avattava suumme. Ympärillämme vaanivat uhkat ovat niin suuria, että Suomi ja maailma tarvitsevat parhaat voimansa niiden torjumiseen. Myös humanistin on ilmoittauduttava palvelukseen ja astuttava reippaammin yhteiskuntaan.

Tieteellinen tieto on kuitenkin vasta raaka-aine. Se on jalostettava ihmisten mielissä ja yhteiskunnassa sivistykseksi. Todellisessa sivistyksessä ei ole kyse akateemisesta snobbailusta tai nippelitiedosta, vaan suvaitsevaisuudesta, huomioon ottamisesta ja ymmärtämisestä – ihmisiksi olemisesta.

Kirjoittaja on humanisti.

Tieteellinen tieto on kuitenkin vasta raaka-aine. Se on jalostettava ihmisten mielissä ja yhteiskunnassa sivistykseksi.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Vastakkainen näkemys
Kirjoittajan kuvailemat humanistit ovat saaneet jo tarpeeksi pahaa aikaan ja nyt tarvitaan järki-ihmisiä viemään asiat oikeille raiteille.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kirjaviisaus eri asia kuin käytännön viisaus
Humanistit ovat näitä teoreettisia vouhottajia, joilta usein puuttuu niin käytännöllisyys kuin myös kosketus reaalitodelisuuteen. Siksi on parempi että humanistit jäävät viisastelemaan kahvipöytiin eivätkä ala sotkemaan isompia asioita.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kirjaviisaus eri asia kuin käytännön viisaus
Mutta...persuthan on jo eduskunnassa...
Hallituksessakin olivat...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hei
Arvostetaan ehkä, mutta humanisteilla suurin työttömyys, missä vika?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Hei
Ehkä humanisteja ei oikein tarvita oikeissa töissä. Politiikan puolella humanisteja on paljonkin ja sen kyllä huomaa Euroopan tilanteesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Humanismin karmeat seuraukset
Humanistit ovat Turussa olleet äänessä liikaakin. Olisiko vihdoinkin ekonomian vuoro: kukaan ei tunnu piittaavan Turun taloudesta ja kaikki ovat mestareita vaan keksimään menoja, jotka johtavat siihen, että kohta VM ottaa Turun talouden ohjakset käsiinsä. Kriisirajana pidetty 9300€/asukas ylitetään aivan varmasti, jos nämä humanistit saavat jatkaa.

Mallin vuoksi sanottakoot, että Helsingin investrointivelka on alle 2500€ ja Tampereen vähän yli sen. Me emme voi matkia näitä kahta, koska olemme eläneet yli varojemme. Raitsikat, museota ja musiikkitalot voidaan tyystin unohtaa täysin kuralla olevan taloutemme vuoksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tieteellä tärkeä tehtävä tutkia ihmistä ja ihmisyyttä.
Tieteen tulisi mielestäni tutkia nykyistä paljon enemmän ihmistä ja ihmisen tarpeita. Millainen ympäristö elää ja kasvaa on esimerkiksi optimaalinen 0-3 vuotiaalle ja millainen vanhemmille lapsille. Millainen ympäristö elää on paras vanhuksille. Sitten tulee löytää keinot joilla käytössäolevilla resursseilla tuollainen ympäristö saadaan luoduksi riittävän helposti.

Millainen ympäristö tehdä työtä on optimaalinen tieteellisen tutkimuksen mukaan ihmiselle? Mihin ihmisen tarpeisiin työn tulee vastata milläkin tasolla?(työntekijä, asiakas, yhteiskunta ja omistaja)

Voidaan myös tutkia optimaalisia ympäristöjä tehdä työtä esimerkiksi millaisessa ympäristössä ja tehtäväkuvilla vaikka siivoustyö tieteellisessä mielessä olisi tekijälleen palkitsevaa mutta samalla riittävästi hyödyksi asiakkaille, yhteiskunnalle ja omistajalle.

Firma voi tuottaa siivoustyötä tieteellisesti sertifioituna eettisenä jolloin se voi maksaa asiakkaalle hieman enemmän mutta kustannukset koko yhteiskunnan kannalta ovat pienet niin taloudellisesti kuin inhimillisestikkin. Sertifioinnissa voisi olla palkka, kohtuullinen työnmäärä yms. arvioituna. Esim voitaisiin laskea kuinka paljon jokin työtehtävät kuormittaa kehoa watteina. Mittausta voidaan tehdä teknisin apuvälinein.

Jos työntekijällä on vaikka ongelmia sosiaalisuuden kanssa voisi olla jokin laite mukana joka kykenee luomaan positiivista sosiaalista ilmapiiriä vaikka vanhustenhoitoon pelkästään sillä että vanhuksen asuntoon tullessa laite tervehtii kaikkia iloisesti ja tekee tarvittavia kysymyksiä vanhukselle jotka myös kodinhoitaja kuulee. Eli tekniikkaa tulisi tukemaan ihmisten työtä ja luomaan hyvää ilmapiiriä sekä auttamaan raskaissa ja epämiellyttäviksi koetuissa tehtävissä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »