Leena Kytömäki:

Hyviä ja huonoja uutisia

Harvoin muistuu mieleen vanha, aikanaan hyvinkin osuva sanonta "No news is good news." On siis hyvä uutinen, jos ei tule uutisia. Nyt eletään aivan eri maailmassa kuin sanonnan syntyessä. Silloin pieneen lähipiiriin maailmalta harvoin kantautuneet uutiset olivat joskus jopa katastrofaalisia. Nyt tulvii kaiken maailman kaiken makuisia uutisia, huonoja ja hyviäkin.

Hyvä uutinen oli, että YK:n maaliskuisessa raportissa Suomi oli 156 valtion vertailussa onnellisin maa vuosina 2015–2017. Edellisessä raportissa Suomi oli viides. Kriteereinä ovat bruttokansantuote kansalaista kohden, yhteiskunnan tuki, keskimääräinen elinajanodote, kansalaisoikeudet ja korruption vähäisyys. Maahanmuuttajienkin kokemukset oli nyt otettu huomioon.

Suurinta osaa uutinen varmaan ilahdutti. Mutta kuulin myös kyynisen viittauksen vanhaan asteikkoon: valhe, emävalhe, tilasto. Muutamissa mielipidekirjoituksissakin asiaa ihmeteltiin: "Suomi on kylmä, etäinen ja kova maa – suomalaisen lähin omainen on viranomainen. Suomen kieli on ainoa tuntemani kieli, jossa kylään tuleva ystäväkin on vain vieras." Tähän joku tosin vastasi, että ruotsin sanalla gäst on samat merkitykset kuin suomen vieras-sanalla.

Silmiin sattui humoristisiakin kommentteja, kuten kirjailija Juha Ruusuvuoren: "Vettä, ilmaa, hiljaisuutta, pimeyttä. Kaikkea tätä puuttuu muualta maailmasta, kaikesta tästä on tulossa ylellisyystuote." Turun Sanomien Jälkimaku-kolumnisti kirjoitti: "Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, ja se ei ole ihme. Pörssiinkin ovat viime aikoina listautuneet viina-, sauna- ja peliyhtiöt."

Ykkössijauutisen jälkeen huomiota tietysti herättivät huonot uutiset. Yksi meitä ja koko maailmaa koskeva oli raju. Suomessa vuoden kestävyysvajepäivä oli jo huhtikuun 11. päivä. Otsikko kertoi: "Kolme Suomea tuhoaisi maapallon".

Paljon oli esillä myös Suomen syntyvyyden syöksylasku. Kyselyissä yleisin syy lapsettomuuteen oli työstressi sekä epävarmuus työstä ja taloudesta. Erityisesti nuoret miehet syrjäytyvät asiantuntijoiden mukaan vauhdilla. Kaikkiaan syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 66 000. Ja joka viides nuori kokee olevansa muille ihan ilmaa ja joka kymmenes yksin, myös yliopisto-opiskelijoista.

Lisää huonoja uutisia: Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille ja tytöille: joka kolmatta naista on kumppani pahoinpidellyt. Viha vähemmistöryhmiä, kuten maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja heitä puolustavia kohtaan ei ole laantunut ja kaikenlainen kännykkä- ja nettikiusaaminen lisääntyy.

Hätkähdyttävä uutinen oli sekin, että suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle jopa 7,5 miljardia vuodessa, saman verran kuin työttömyys. Ihmisten vanhetessa kustannukset kasvavat, ja vanhusten kotihoidon tilan on kerrottu olevan kaoottinen.

Mikä sitten selittää onnellisuutta? Tuskin vain maailman puhtaimman ilman hengittäminen. Onnea tuovat muun muassa perhe, ystävät, hyvä itsetunto, oikea asenne ja optimismi sekä muiden huomioiminen ja auttaminen: joka antaa, saa itsekin.

Kari Nars sanoo kirjassaan Raha ja onni, että raha ei tuo onnea, mutta rahattomuus tekee onnettomaksi. Onnellisuudesta vain kymmenen prosenttia selittyy erityisillä ulkoisilla tekijöillä. Tavallinen arki on parasta. Ja tietysti se, ettei siihen osu huonoja uutisia.

leena.kytomaki@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston

suomen kielen dosentti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.