Kirsi Vainio-Korhonen:

Kävelyliikennettä ja kaupunkipuutarhoja

Täytin helmikuussa pyöreitä vuosia ja sain kollegoilta lahjan, josta on iloa kaikille turkulaisille. Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa -teos on turkulaisten historiantutkijoiden voimannäyte. Sen sivuilla liikutaan niin Luostarinmäellä, Seurahuoneella, ratalinjoilla, puistoissa ja puutarhoissa kuin tuomioistuimissa ja helmenompelijoiden työpajoissa.

Tiina Männistö-Funk tarkastelee teoksessa kävelyä turkulaisena liikennemuotona. Liikennesuunnittelun painopiste on usein motorisoidussa liikenteessä, mutta Turun ruutukaava-alueella yleisin liikennemuoto on ollut ja on edelleen kävely.

Vuonna 1848 Tuomiokirkkosillalla oli kävelijöitä enemmän kuin muita liikennevälineitä yhteensä. Vuonna 1983 keskustan kaduilla kulki yhden iltapäivätunnin aikana kolmisen tuhatta kävelijää. Autoliikenne samoilla kaduilla oli 6 000−12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Männistö-Funkin tutkimuksessa etenkin naisten kävely, sen monimuotoisuus ja siihen liittyvä kuljettaminen ja kantaminen nousevat esiin Turun taloudellista keskustaa kannattelevana voimana.

Ratikkalinjoista keskustellaan kiivaasti, mutta harva tietää, miten paljon erilaisia ratoja Turkua on halkonut. Veikko Laakso kuvaa, miten turkulaiset teollisuuskuljetukset hoidettiin aiemmin rautateitse, mutta nyt pistoraiteet on purettu teollisuusalueiden liepeiltä. Raitiotieraiteetkin saivat mennä samoin kuin Kupittaan Savi Oy:n ”Savipäkän” käyttämät savenkuljetusraiteet Aurajokivarresta nykyisen T-sairaalan alueella toimineelle tehtaalle.

Sotavuosien teollisuusratasuunnitelmat näkyvät yhä Itä-Turun kaupunkikuvassa toteuttamattomina ratavarauksia. Varauksilla oli myös strategista merkitystä, sillä ne olisivat tuoneet sotaponnisteluissa tärkeän itärannan telakka-alueen junakuljetusten ulottuville. Nyt radoille varatuilla alueilla on lukuisia kapeita puistoja ja viherkaistoja Vasaramäessä, Luolavuoressa ja Vähä-Heikkilässä.

Vehreydestä on Turussa nautittu muutenkin vuosisatojen ajan. Panu Savolainen kirjoittaa, miten jo 1700-luvun Turkuun oli levittäytynyt lukuisia kaupunkipuutarhoja. Samalla vuosisadalla kaupunkilaisten iloksi ryhdyttiin istuttamaan ”hyödyttömiä” puita, lehmuksia, tammia, saarnia ja vaahteroita. Näiden ohella tonteilla kukkivat ja kantoivat hedelmää omenapuut.

Luonnonkauniilla paikoilla Kupittaan ja Skanssin lähteillä, jokirannassa linnankentän vieressä ja Pikisaaren sataman lähistöllä toimi kesäravintoloita.

Vuonna 1812 valmistunut Turun Seurahuone nosti Turun seuraelämän puitteet mannermaiselle tasolle. Topi Artukka kertoo, miten huvittelupaikassa järjestettiin tanssin ympärille keskittyneitä iltamia ja naamiaisia, jotka vetivät puoleensa satoja osallistujia.

Tuohon joukkoon kuului silloisessa pääkaupungissa asunutta aatelistoa, suuriruhtinaskunnan korkeita virkamiehiä, akatemian professoreita, hovioikeuden virkamiehiä, venäläistä upseeristoa ja ylempää porvaristoa puolisoineen ja tyttärineen.

Aikakauden kuuma uutuus oli valssi, jonka paheellista tanssiotetta vastaan polemisoitiin turkulaisissa sanomalehdissä samalla, kun niiden sivuille alkoi ilmestyä tanssinopettajien mainoksia. Valssi levisi kaupunkiin myös nuottivihkojen, kotikonserttien ja tanssioppaiden muodossa.

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.