Elina Pirjatanniemi:

Ympäristöarvot

vahvasti osaksi

ihmisoikeuksia

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Julistus muodosti alkusysäyksen kehitykselle, jonka seurauksena valtiot solmivat keskenään lukuisia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Ihmisoikeuksien asema ei julistusta laadittaessa ollut erityisen vahva. Nyt tilanne on toinen. Ihmisoikeudet ovat olennainen osa kansainvälisen valtioyhteisön työkalupakkia, vaikka ihmisoikeuksien käytännön toteutumisessa on yhä puutteita kaikkialla maailmassa.

Ihmisoikeusjulistukseen kirjatut oikeudet ovat kestäneet aikaa hyvin. Niitä koskevat muotoilut ovat toki myöhemmissä sopimuksissa modernisoituneet. Oikeuksien tulkinnat ovat samoin muuttuneet hienosyisemmiksi. Ihmisoikeuksien perussanoma on kuitenkin pysynyt suhteellisen muuttumattomana.

Yksi merkityksellinen puute ihmisoikeusjulistuksessa kuitenkin on. Se ei lausu mitään ympäristöllisistä oikeuksista.

Jos julistus kirjoitettaisiin tänään, ympäristönäkökohtia ei voisi ohittaa. Ympäristöllinen valveutuminen on nykyään aivan toista luokkaa kuin toisen maailmansodan jälkimainingeissa.

Monien valtioiden, kuten Suomen, perustuslakeihin on kirjattu jokaisen oikeus terveelliseen ympäristöön ja oikeus osallistua omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristöä koskeva valtiosääntöinen kehitys korostaa vahvasti myös ihmisen vastuuta ympäristöstä.

Ihmisoikeuksien ja ympäristönäkökohtien yhteensovittamisen taustalla on lisääntynyt ymmärrys siitä, että ympäristön turmeltuminen vaikuttaa monin tavoin ihmisoikeuksien toteutumiseen. Ihmisoikeussopimuksia soveltavat tuomioistuimet ja muut valvontaelimet ovat olleet myös varsin innovatiivisia hakiessaan sopimuksista tukea ympäristöä suojeleville tulkinnoille.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on esimerkiksi tulkinnut eräissä ratkaisuissaan haitalliset päästöt ja melusaasteen yksityiselämän suojaa loukkaaviksi. Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuin on puolestaan hiljattain linjannut, että oikeus terveeseen ympäristöön on sekä yksilöllinen että kollektiivinen oikeus, joka koskee sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia.

Ihmisoikeussopimusten tulkintakäytännössä päähuomio on ollut ihmisoikeuksien suojelussa ympäristöllisiltä haitoilta. Monien valtioiden ympäristöperussäännökset lähtevät kuitenkin siitä, että ympäristöllä on itseisarvo eli ympäristöä suojataan ihmisen tarpeista riippumatta.

Tämä on merkittävä käänne. Kun ympäristöarvot nauttivat itseisarvoista suojaa, niiden asema vahvistuu erilaisissa ihmisoikeuksien punnintatilanteissa. Kun joudutaan esimerkiksi pohtimaan omaisuudensuojan ja ympäristöarvojen suhdetta, punninta voi nykyisellään kääntyä myös ympäristön hyväksi. Ympäristön itseisarvo vahvistaa edelleen tulevien sukupolvien asemaa.

Ihmisoikeuksien ytimessä on aina ollut ihmisen vapaus toimia ja tehdä. Tämä vapaus on vääjäämättä jännitteisessä suhteessa ympäristönsuojeluun. Yksi ihmiskunnan lähitulevaisuuden suurimmista haasteista on, kykenemmekö me löytämään ekologisesti kestävämmän tavan olla vapaa. Jos emme tässä onnistu, monien perinteisten ihmisoikeuksienkin toteutuminen on pian vaarassa.

Kirjoittaja on Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja

ja Turun yliopiston dosentti.

Yksi ihmiskunnan lähitulevaisuuden suurimmista haasteista on, kykenemmekö me löytämään ekologisesti kestävämmän tavan olla vapaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
p. L.
kaikkia aktivisteja ei ihmisarvo kiinnosta
Ei pidä ympäristöhurmoksessakaan unohtaa, että kaikenkarvaiset 'ympäristöjärjestöt' käyttävät käsitettä 'ympäristöarvot' häikäilemättömästi sekä ihmisvastaiseen että luontovastaiseen aktivismiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »