Susan Kuivalainen:

Kauas eläkehaaveet karkaavat?

Riitta Salmi

Siitähän kaikki haaveilevat – eläkevuosista. Ajasta, jolloin voi tehdä mitä huvittaa. Ajasta, jolloin työasiat eivät paina eikä kellokortti raksuta.

Eläkepäivistä unelmointi ei katso ikää, mutta mitä lähemmäs eläkeikä tulee, sitä todellisemmaksi haaveet käyvät. Poikani totesi äskettäin haluavansa päästä eläkkeelle. Kysyin, miksi? Kun sitten saisi vain olla kotona ja siitä saisi vielä rahaa. Ystäväni lapsi kertoi, että haluaa jäädä eskarin jälkeen sille auringolle kuulostavalle asialle, jolla pappa ja mummokin ovat.

Ajatukset eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta näyttävät toteutuvan hyvin. Uuden tutkimuksen palkansaajat siirtyvät tyypillisesti eläkkeelle juuri siinä iässä kuin olivat suunnitelleetkin.

Kun Otto von Bismarck loi Saksaan ensimmäisenä yleisen eläkejärjestelmän 1890-luvulla, eläkeikä oli 70 vuotta. Vain muutama prosentti väestöstä oli tätä vanhempia, ja vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä oli reilu 40 vuotta.

Eläke oli suurelle osalle kansasta utopiaa. Valtaosa ei päässyt koskaan eläkepäiville, ja käytännössä moni työskenteli kuolemaansa saakka. Tavoite, että vanhuuden vuoksi voi jättäytyä pois työelämästä eläkkeen turvin, jäi laajalti toteutumatta.

Näin oli myös Suomessa. Eläke oli aluksi lähinnä aatelistosta koostuneen virkamieskunnan etu. Harva kuitenkaan eli niin pitkään, että olisi ehtinyt nauttia eläkkeestä. Muu kansa sai vain haaveilla eläkkeestä, ja vanhuuden turva perustui kauan sukulaisten ja lähiyhteisön hyväntahtoisuuteen.

Topelius kuvailee lastenkertomuksessaan, miten poika veistelee puupalasta ja kertoo vanhemmilleen tekevänsä heille porsaiden kaukaloa. Siitä he saisivat vanhempana tuvan nurkassa syödä ruokansa, kuten isoisäkin tekee.

Yhteiskunnan vaurastumisen myötä unelmat eläkevuosista ovat toteutuneet yhä useammalle. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille vähintään vähimmäiseläkkeen.

Elintason kehittyessä elinikämme on kasvanut ja myös eläkkeellä ollaan aiempaa pidempään. Tällä hetkellä eläkkeellä ollaan keskimäärin 22 vuotta. Samalla terveiden elinvuosien määrä on kasvanut. Saamme viettää eläkevuosia entistä pidempään ja parempikuntoisina.

Kehitys on ennen muuta myönteistä, mutta se on haastanut eläkejärjestelmien rahoituksen kaikissa teollisuusmaissa. Viime vuosina yleiseksi ratkaisuksi on tullut eläkeiän nostaminen. On ajateltu, että osa pidentyneestä elinajasta tulee käyttää työvuosiin.

Viime vuonna voimaan tullut eläkeuudistus toi Suomeen uudet eläkeiät. Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee tästä vuodesta lähtien kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes alaikä on 65 vuotta, eli vuonna 2025. Sen jälkeen eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.

Tutkimusten mukaan enemmistö tuntee eläkeiän nousemisen, mutta harvempi kuitenkaan pitää siitä. Kukapa pitäisi? Kaiken lisäksi saadakseen vanhempiensa eläkettä vastaavan eläkkeen, nuorten on oltava työelämässä pidemmän ajan.

Hyvinvointitaloustieteen professori Nicholas Barr on lohduttanut nuoria toteamalla, että vaikka he tulevat jäämään eläkkeelle myöhemmin kuin heidän vanhempansa, nuoret tulevat olemaan eläkkeellä pidempään. Haaveet aurinkoisista eläkevuosista eivät ole kadonneet, ne ovat vain siirtyneet vähän myöhemmäksi.

Kirjoittaja on Turun yliopiston dosentti ja osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kaukaa eläkehaaveet alkoivat
Onpa kauheaa, kun pullamössösukupolvi ei pääse ajoissa eläkkeelle, vaikka eläkettä on karttunut jo opintorahoista. Tässä pohdittavaa pullamössökahvin äärelle:
Yksityisalojen työeläkkeiden historiaa kirjassa ”Ansioiden mukaan” (Matti Hannikainen, Jussi Vauhkonen, 2012):
”Vakuutukseen tulisivat kaikki 25 vuotta täyttäneet. … Taustalla oli ajatus, että uran alkupään vaatimattomat ansiot eivät lopulta merkitsisi eläkkeessä kovin paljoa, kun eläke perustuisi viimeisten vuosien ansiotasoon. … Ensimmäinen varsinaisen kiista syntyi ikärajoista. … Valiokunta ratkaisi ongelman asettamalla kaksi eri ikärajaa: vakuuttamisvelvollisuus alkaisi 18 ikävuodesta, mutta vanhuuseläke alkaisi karttua vasta 23 vuoden iässä. ”

Ikäraja muutettiin 18 vuodeksi vuonna 2005, ja perusteltiin seuraavasti: ”Eläketurvan ansainta-ajan laajentamiseen ja vakuutusmaksun ja saatavan edun vastaavuuden vahvistamiseen pyritään ensiksikin laajentamalla hallitusohjelman ja työmarkkinasopimuksen mukaisesti vanhuuseläkkeen karttumisen alkamisikä nykyisestä 23 vuodesta 18 vuoteen ja muuttamalla vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja samaksi kuin eläkkeen karttumisen alaikäraja.”
Edellä olevan kertoi Anniina Alaluusua-Listola Eläketurvakeskuksesta.

Siis: kaikki ennen vuotta 2005 työelämässä olleet alle 23 vuotiaat maksoivat kyllä eläkemaksua palkastaan, mutta eivät saa siitä itse eläkettä. Moni on tehnyt viisi vuotta turhaan työtä, jotkut jopa yhdeksän.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Järjetöntä
Tällä hetkellä eläkeiän yläraja on 68 vuotta ja meillä on kolme presidenttiehdokasta, jotka ovat jo yli tuosta iästä ja havittelevat kuuden vuoden pestiä peresidenkisi.

Järkimukaan ja yläikäraja luottamustehtäviin ja tuon ikärajan täytyy olla alle eläkeikärajan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.