Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat

Markku Jokisipilä
Markku Jokisipilä

Poliisi on päättänyt aloittaa tutkinnan Minttu ”Enkeli-Elisa” Vettenterän kirjallisesta tuotannosta. Monet ovat pitäneet tätä poliisin niukkojen resurssien tuhlauksena. Eikö kirjailija saa ottaa vähän taiteellisia vapauksia? Toiset taas katsovat koulukiusaamisen vastaisen kamppailun niin tärkeäksi, että ovat valmiit antamaan anteeksi pienen ylimääräisen luovuudenkin.

On hyvä, että Vettenterän kortit katsotaan. Vaikka teos kuinka olisi ”osin fiktiivinen”, mitä kirjoittaja ei varsinaisesti tainnut huomata ennen Helsingin Sanomien asiasta laatimaa juttua painottaa, sen keskeinen väite on edelleen tiukasti ankkuroitu reaalimaailmaan ja oikeiden ihmisten välisiin konkreettisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa on ollut olemassa 15-vuotias tyttö, joka koulukiusaamisen piinaamana on tehnyt itsemurhan.

JOS VÄITE pitää paikkansa, myös ne ihmiset, jotka käytöksellään ovat tapahtumaketjun käynnistäneet, ovat oikeasti olemassa. Samoin ne ihmiset, jotka passiivisuudellaan ovat sallineet tämän tapahtua, vaikka olisivat sen voineet estää. Vettenterä syyttää joukkoa ihmisiä ”Elisan” kuolemasta, eikä tee sitä edes mitenkään rivien välissä tai epäsuorasti.

Kuolema on vakava asia. Vielä vakavammaksi se muuttuu, jos sen väitetään johtuneen muiden ihmisten tahallisesta, harkitusta ja jatketusta toiminnasta. Juridisesti arvioituna tällöin ei enää puhuta kuolemantuottamuksesta, joka johtuu huolimattomuudesta, vaan taposta tai murhasta. Väite on niin ankara, ettei siihen soisi fiktiota sotkettavan lainkaan. Jos väitteen esittäjä kuitenkin niin päättää tehdä, olisi tehtävä yleisölle täysin selväksi, mikä tarinassa on faktaa, mikä sepitettä.

Vettenterä on tästä kieltäytynyt. Hän ei ole lähdesuojan turvistakaan antanut toimittajille ”Elisan” todellisen olemassaolon vahvistavia tietoja. On vaikeaa päätyä muuhun kuin siihen, että tarina on ollut, ei osin, vaan täysin fiktiivinen. Koulukiusaaminen on todellinen ja vakava ongelma, mutta se ei muuta sitä koskevia sepitettyjä tarinoita totuudeksi. Vielä vähemmän se tekee näiden sepitteiden totuudeksi väittämisestä hyväksyttävää. Tämä tuntuu monelta unohtuneen.

Enkeli-Elisa ei ole ainutlaatuinen tapaus julkisessa keskustelussamme, vaikka se väitteidensä raflaavuudessa vertaistaan hakeekin. Varsinkin iltapäivä- ja naistenlehdissä törmää usein uhrikertomuksiin, jossa epäoikeudenmukaisuutta kärsineiden yksittäisten ihmisten tarinoiden kautta pyritään valottamaan jotakin laajemmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi miellettyä ilmiötä, jotakin sellaista yleisempää vääryyttä, jonka kohteeksi ovat joutuneet monet muutkin.

EPÄKOHDISTA ON tärkeää käydä julkista keskustelua. Joskus uhritarinoiden julkituominen on perusteltua jo siksi, että yksilön kokema vääryys vain on ollut niin kertakaikkisen pöyristyttävää. Pyrkimyksestä totuuteen ei kuitenkaan saa lipsua vaikka asiat olisivat kuinka tärkeitä ja tavoitteet kuinka jaloja tahansa.

Ei ole tavatonta, että hyviksi mieltämiään asioita ajava ihminen tulee vauhtisokeaksi ja mopo karkaa. On helppo ajatella, että tarkoitus pyhittää keinot ja että ylväs pyrkimys oikeuttaa oikomaan mutkia vähän rajumminkin. Viime kädessä valhe kuitenkin tekee aina itse asialle karhunpalveluksen. Jos tavoite vaatii totuuden muuntelua, on syytä pysähtyä miettimään tavoitetta. Median ja yleisön taas on syytä olla kriittisiä. Kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa, eivät edes marttyyrinkruunut.


Markku Jokisipilä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija

"Ei ole tavatonta, että hyviksi mieltämiään asioita ajava ihminen tulee vauhtisokeaksi ja mopo karkaa."
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Painotus
Tuntuu uskomattomalta että jokainen valtalehti ottaa tämän asian käsittelyyn. Näyttää siltä että ilmeisesti tämän lehden itsensä toimesta kirjoittajan painoarvoa lisätään tässä yhteydessä asiaan liittymättömillä seikoilla. Silti lähes kaikki siinä esitetyt väitteet ovat kyseenalaisia. Huipuksi nousevat toinen ja kolmas kappale sekä siinä vedetty johtopäätös, joka olisi kirjoittajan logiikkaa jatkaen vaatinut syytteitä taposta ja murhasta.

Viimeinen kappale osoittaa ettei kirjoittaja ole kovin syvällisesti edes miettinyt mitä kirjoittaa. Lukija saa kuvan ettei kirjailija ole kertonut sanaakaan fiktiivisestä puolesta. Etsimällä saa myös etsiä niitä karhunpalveluksia itse pääaiheelle.

Ottamatta nyt mitään kantaa tähän nimenomaiseen tapaukseen meillä on valtava määrä tutkittavaa kun alamme tutkia itsemurhien taustatekijöitä. Tässä tapauksessa kiusatulla väitetään olleen päiväkirjat, mutta useimmilla itsemurhan tehneillä sellaisia ei ole eivätkä jäähyväiskirjeet yksin riitä minkäänlaiseksi näytöksi taposta tai murhasta.

Turun Sanomien kannattaisi panostaa enemmän asiantuntemukseen kuin arvonimiin ja koulutukseen joka ei liity aiheeseen millään lailla. Paljon suurempi asiantuntija voi olla ystävämme hitsari, jonka perheessä kiusaaminen on ollut arkipäivää. Kirjoittaja ei vaikuta olevan niitä jotka uskovat kiusaamisen edes olevan niin yleistä kuin se nykypäivänä maassamme on.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jo alkusivuilla kerrotaan
Kirjan fiktiivisyyttä on koko ajan korostettu, ja se kerrotaan kirjan alkulehdilläkin. On uskomatonta, että asiasta tehdään lehtijuttuja ja kolumneja ilman, että asiaan perehdytään yhtään. Epäuskottavaa kirjoittamista tällainen, puhutaan omien aivojen tuottamisesta asioista eikä faktoista - aivan kuten kirjoituksen kohteena olevassa romaanissakin...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Jo alkusivuilla kerrotaan
Kirjaa myytiin vain netissä.

Sen yhteyteen liittyvät blogit ja fb-sivut kertoivat, että Elisa-niminen tyttö on oikeasti ollut olemassa ja tehnyt kiusaamisen takia itsemurhan. Fiktiivisyys on siis tullut vastaan vasta kirjan maksamisen jälkeen, siis tätä kohua ennen eli keväällä ja alkukesästä.

On uskomatonta, että tätä ei ymmärretä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Jo alkusivuilla kerrotaan
Oletko ymmärtänyt että henkilöllisyys yritettiin pitää salassa vaikka etunimi onkin lähes oikein.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Fakta contra fiktio
"Mikko" kirjoittaa:

"Kirjoittaja ei vaikuta olevan niitä jotka uskovat kiusaamisen edes olevan niin yleistä kuin se nykypäivänä maassamme on."

En allekirjoita käsitystä siitä, etteikö Markku Jokisipilä uskoisi kiusaamisen olevan yleistä maassamme, päinvastoin. Ongelman vakavuudestahan hän kirjoittaa, ja kiitos hänelle asian esiin tuomisesta.

Olen täysin samaa mieltä siinä, että faktaa ja fiktiota ei pitäisi sekoittaa miten tahansa. Kirjailijan pitäisi tuoda tyhjentävästi esiin se, jos hän käyttää todellisia henkilöitä ja todellisia tapahtumia fiktiivisissä, sepitetyissä puitteissa. Kun toden ja tarun raja hämärretään, silloin lukijakunta voi mieltää totuudeksi asioita, jotka eivät sitä ole.

Varsin kaltevalla pinnalla ovat myös ne kaunokirjalliset tuotteet, jotka luodaan historiallisen henkilön - esim. Kekkosen tai Mannerheimin - ympärille. Se on vastenmielistä ensinnäkin siksi, että kuollut henkilö ei voi puolustautua hänestä tehtyjä sepitteitä vastaan, ja toiseksi nuo sepitteet voivat ryhtyä elämään omaa elämäänsä lukijoiden tajunnassa siten, että he alkavat fantasioida fiktiivisen tarinan olevan ainakin osaksi totta. Kirjailijan täytyy olla todella taitava, mikäli hän haluaa lukijakunnan varmasti ymmärtävän tarinan fiktiivisyyden tällaisissa tapauksissa.

Entä sitten, kun kysymyksessä on koulukiusatun lapsen traaginen kohtalo - on täysin oikein selvittää suuren kohun saaneen tarinan mahdolliset kytkennät johonkin väitettyyn, todelliseen henkilöön. Miksi kirjailija kieltäytyy antamasta lähdetietoja? Miksei hän kirjoittanut teosta dokumentaarisena, muutetuin henkilötiedoin?

Jokisipilä on oikealla asialla: Faktaa ja fiktiota ei saa sekoittaa miten tahansa, ei sittenkään, vaikka tarkoitus tuntuisi kuinka pyhittävän keinot.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei todellakaan vain osin fiktiivinen
Kyllä keväisistä haastatteluista näkee, että tämä Minttis on koko ajan ajanut muka "todellista" asiaa. Pah. Poliisien resurssien tuhlaamista toki. PS. hyvä kirjoitus BTW
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Fakta contra fiktio
En tiedä millä tavalla luet tekstiä, mutta jutussa ei otettu esille kiusaamista vaan kirjailijan oikeudet ja velvollisuudet sekä ammuttu rajusti yli.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Fakta contra fiktio
En tiedä millä tavalla sinä luet tätä kolumnia Mikko, mutta kirjoituksistasi saa sellaisen kuvan, kuin olisimme lukeneet aivan eri tekstiä. Minä en näe minkäänlaista yliammuntaa Jokisipilän kirjoituksessa. Päinvastoin hän on hyvin maltillinen sanakäänteissään ja ottaa vain aivan asiallisesti esiin sen, että kirjailijan tulisi selkeämmin tuoda esille se, mikä tarinassa on totta ja mikä keksittyä.

Jos olisit seurannut "Elisan" tarinaa pidemmänkin aikaa, tietäisit, että siitä on alusta asti puhuttu täytenä totena. Itse kirjan on kyllä sanottu olevan osittain fiktiivinen, jo ennen Elisagaten paljastumista, mutta sen sijaan kaikki kirjan ympärille rakennettu - Minttiksen ja "Miksun" sekä "Riikan" blogit, FB-sivustot jne. - on taas esitetty täysin tositapahtumina. Ja näillä sivuilla, samoin kuin Vettenterän perustaman yhdistyksen sivuilla, on markkinoitu kirjaa runsaasti.

Nimenomaan tämä markkinointi onkin nyt se, mistä tuo poliisitutkinta juontaa juurensa, ei itse kirja. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet mukaan syvästi koskettavan tarinan houkuttelemina. Sadat ovat ostaneet kirjaa ja kymmeniä ilmoittautunut yhdistyksen jäseneksi luullen, että heidän panoksellaan tehdään jotakin hyvää koulukiusaamisen estämiseksi. En näe yhtään syytä puolustella tällaista tekoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Fakta contra fiktio
No kerro oma mielipiteesi. Vaatisitko tuollaisessa tilanteessa yleensä itse sitä että kiusaajia lähdetään tutkimaan murhaajina ja tappajina. Pitäisikö kiusaajia syyttää taposta? Siitähän tässä on kysymys?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »