Tiina Lindfors:

Ruåtsia ja suåmea

Suomen kieli on kaunis ja hyvin ilmaisuvoimainen. Sen kumuava sävykkyys on toisenlaista kuin ruotsin kielen, josta esimerkkinä vaikka Tomas Tranströmerin (nyt luupillani) runouden kuulas puhuttelevuus. Se syntyy kielen kaikkien salaisuuksien valjastamisesta kirkkaille ja filosofisille ajatuksille. Ruotsin kielen lakonisempi huimausvoima iskee runopaletille eri tavoin kuin suomen kielen värejään tihkuva voima.

Taivutusmuodot, kielen perusrytmi ja sillä variointi sekä kielioppien koko kirjo luovat niitä maastoja, joihin eri kielet kasvattavat runomaailmojaan. Vain taivas on runoilijoiden taidon rajana ja välillä tuntuu, ettei sekään riitä. Tästä huolimatta eri kielten runouniversumit eroavat toisistaan.

Ja tämä siitä huolimatta, että kullakin kielellä ilmaistaan tuhansin tavoin ja tyylein.

Pohjoismainen runous on runsauden sarvi, jonka sisällä me elämme. Pohjoismainen kirjallisuus samoin sekä pohjoismainen kulttuuri ja yhteiskuntamalli. Viimeksi mainittu kehittyi meille onnen kantamoisena, kun heimojen asuttamiin kyliin ja metsiin tultiin Ruotsin suunnalta. Novgorodilaiset eivät ehtineet ensin ja nyt meillä siis puhutaan suomea ja ruotsia. Onneksi, eikä vain kielten takia.

Sittemmin taide ja kulttuuri avittivat Suomen itsenäistymisessä. Ruotsinkieliset Zacharias Topelius ja Johan Ludvig Runeberg loivat pohjaa Suomen syntymiselle samalla, kun loivat kertomakirjallisuuden mestariteoksia. Ruotsinkielisen Johan Sibeliuksen kansallisromanttinen musiikki nostatti kansallistunteita ja ruotsinkielinen Johan Vilhelm Snellman teki huikean uran silloisessa valtionhallinnossa ja edisti kiivaasti suomen kielen asemaa Saima-lehdessään.

Koko historiamme on kaksikielinen ja perustuslaissa meillä on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Tämä on harvinaista herkkua ja kertoo kulttuurisesta aarteesta, jota kaikilla kansakunnilla ei suinkaan ole. Ruotsinkieliset taiteilijat Helene Schjerfbeckistä Märta Tikkasen kautta Magnus Lindbergiin ja Klaus Häröön, ovat luoneet ja luovat huikeaa Suomi-kuvaa maailmalla. Samoin suomenkieliset taiteilijat Laila Pullisesta Einojuhani Rautavaaran kautta Kaija Saariahoon ja Susanna Mälkkiin.

Ei pidä unohtaa myöskään turkulaista taidetta, juuri nyt IC-98 ryhmä tapetilla, puhumattakaan turkulaisista oopperan tähdistä ja tanssitaiteen saavutuksista.

Kielet luovat myös mielenkiintoisia kulttuuriympäristöjä. Kuinka hurmaavaa tämäkin on, ja sen eduista ovat napanneet ideansa erilaiset kielikylvyt, kaksikieliset tapahtumat ja miksei monikielisetkin. Sanotaan, että kieli on avain kulttuuriin. Pitkälle näin onkin. Meillä Suomessa on kaksi kukoistavaa kielikulttuuria, joista riittää ammennettavaa. Alkuperäiskansa saamelaisten kielen säilyminen on myös äärettömän tärkeä asia.

Me kaikki olemme kuitenkin suomalaisia. Itse olen loputtoman onnellinen hankkimastani kielitaidosta, joka on avannut minulle suuria aarteita; kontakteja, kanssakäymistä ja kulttuuria. Onkin käsittämätöntä, että ministeritasolla vedotaan omaan huonoon kouluoppimiseen ja se ojossa halutaan heikentää ruotsin kielen asemaa.

Ruotsia, miksi ihmeessä? – on melko sokea näkökanta niin historian, perustuslain kuin kulttuurisen rikkaudenkin nimessä. Ruotsia, miksi ei! –voisi olla uusi suunta. Ruotsin kieli voi tuoda vielä vähän lisää iloa ja naurua ja yhteenkuuluvuutta. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia. Så skall det låta!

Kirjoittaja on tanssija-koreografi.

Ruotsin kieli voi tuoda vielä vähän lisää iloa ja naurua ja yhteenkuuluvuutta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Suvaitsevuutta myös?
Suon Tiina Lindforsille kaiken sen hyvän jota hän kolumnissaan kulttuuriympäristöstään kuvailee jos hän suo minulle oman ympäristöni ilman varauksia.
Ruotsi ei minun turkulaiseen ympäristööni kuulu. Ei ole koskaan kuulunut. 'paljasjalkaisena' turkulaisena en ole kokenut omaa ympäristöäni samalla tavalla kuin Lindfors ja arvostaisin sitä suuresti ettei minun ympäristöäni yritettäisi ulkoa päin muokata sellaiseksi mitä se ei minun kokemanani ole.
Minusta kaikki yritykset saada ihmiset itse valitsemaan oman kulttuuriympäristönsä painotukset on vain positiivista.
Hallitus ei ole lähtenyt heikentämään ruotsin asemaa ei varmasti tee mitään huonon koulumenestyksen takia.
Jos tässä viitataan kielikokeiluun niin opiskeltavaa ei suinkaan olla vähentämässä. Kansakunnan tasossa opiskeltavien kielien määrää halutaan lisätä ja siihen kielikokeilu antaa hyvät mahdollisuudet. Kielivarantomme kaipaa lisää leveyttä ja ihmiset kaipaavat vapautta saada itse päättää minkälaisessa Suomessa he elävät.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suvaitsevuutta myös?
Olen täysin samaa mieltä!

Tiina Lindfors on suomenruotsalainen ja edellyttää sitä myös muilta. Suomenkieliset saivat kielelliset oikeutensa vasta Venäjän vallan aikana v.1864.

Meillä suomalaisilla on oma kielemme ja kulttuurimme, jonka edestä me teemme työtä. Kulttuurimme edistämistä ajaa Suomalaisuuden liitto, jonka puheenjohtaja on uusi kulttuuri- urheilu- ja Eurooppa-ministeri Sampo Terho.

Suomenruotsalaiset (finländare) ovat saavuttaneet Ruotsissa juuri viime viikolla kielivähemmistön aseman, joka on seitsemäs Ruotsin vähemmistöistä. He eivät halua samiastua ruotsinsuomalaisiin (finne) vaan haluavat korostaa omaa suomenruotsiaan ja suomenruotsalaista kulttuuriaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suvaitsevuutta myös?
P.M. Osut oikeaan maaliin. Harvalle suomalaiselle suomenruotsi ja suomenruotsalaisuus on ongelma.Ongelman siitä tekevät suomenruotsalaiset kielinationalistit, jotka haluavat pakottaa suomenkieliset pakotettuun "kaksikielisyyteen" ja omaan rinnakkaiskulttuuriinsa. Merkittävä osa suomenruotsalaisista on kuitenkin viisaita tolkun ihmisiä ja heidän kanssaan toimeentuleminen ei ole mikään ongelma, koska he kaksikielisinä puhuvat suomea suomenkielisille. Kaikki heistä eivät kannata kahta kotimaista. Suomenkielisestä ei tule kaksikielistä muutoin kuin kasvamalla lapsesta asti kaksikielisyyteen esim. suomalais-hollantilaisessa kodissa. Itse olisin valinnut ruotsinkielen sijaan ranskan. Silloin sitä ei tarvitsisi opetella aikuisiällä. Englanti ja saksa tuli luettua, koska ne ovat suorastaan pakollisia. Englanti laajalle levinneenä miltei yleiskielenä ja saksa Euroopan suurimpana kielenä sekä maailmankaupassa yleisesti käytettynä ja lisäksi espanja ja portugali sekä kiina alkavat olla Suomen kansainvälisen menestyksen edellytyksiä.

Osaan paremmin muita kieliä kuin ruotsia, joten puhun pakkoruotsiani vain ruotsissa ja jos suomenruotsinkielinen ei suostu periaatteellisten kysymysten vuoksi puhumaan minulle suomea, vaihdan kielen johonkin muuhun kuin suomeen tai ruotsiin. Ruotsi on minulle viimeinen vieras kieli. Meillä suomenkielisten ylivoimaisella enemmistöllä ei ole mitään suomenruotsalaisuutta eikä suomenruotsinkieltä vastaan ja tulemme suomenruotsalaisten kanssa hyvin toimeen. Emme vain kannata pakkoruotsia emmekä suomenruotsalaista kaksinaismoralistista kielinationalismia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suvaitsevuutta myös?
Antaa palaa! Kannattaa muistaa se tosiseikka, että Suomessa on perinteisesti puhuttu useita kieliä. Lukekeaa Lönnrotin matkakirja, missä ilmenee suomalaisten laaja kielitaito 1800-luvulla. Tää "pakkoruotsin" ajatuskuvio typistää meitä eikä sovi suomalaiseen ajatteluun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Desculpe, como?
Suomessa on olemattoman vähän ruotsinkielisiä, sen sijaan meillä on merkittävä suomenruotsinkielinen vähemmistö.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Desculpe, como?
Tälle ruotsinkieliselle vähemmistölle ja miksipä ei muillekin tekisi hyvää tutustua suomenkielisten ja ruotsinkielisten vaikeaa suhdetta käsittelevään kirjaa "Itämaasta itsenäisyyteen".

Nettikirjasta avutuu ihan uudenlainen historiakäsitys ja ymmärrys tähän pakkoruotsi-broblematiikkaan!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Oikeus ja kohtuus kaikessa!
Olen, toisin kuin Tiina Lindfors, iloinen, että Suomen 100-vuotisjuhlavuonna saimme maamme ainoan suomenkielisen, Perussuomalaiset, puoleen edustajan kulttuuri- urheilu- ja Eurooppa-ministeriksi. Kaikki muut puolueet ajavat Folktingetissä ruotsinkielisten etuja.

Toisaalta tunnen myöstähäpeää, että meillä on istunut liki 40 vuotta jokaisessa hallituksessa vain ruotsinkielisten kulttuuria ja kieltä puolustava puolue Rkp riippumatta siitä, mikä on ollut heidän kannatuksensa vaaleissa. Puolue on saanut pitää aina hallussaan kaksi tärkeää ministerisalkkua (usein oikeus-, opetus-, kulttuuri-, ympäristö- tai puolustusministeri)!

Vuonna 2007-2010 (Vanhasen hallitus) ja 2010-2011 Kiviniemen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministerinä toimi silloinen Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin, josta tehtävästä hän jatkoi vielä puolustusministeriksi.

Silloin olisi mielestäni suomenkielisten nostaa kapinaliike! Pieni 4,5%:n vähemmistö sai tehdä päätöksiä siitä, miten 95%:n enemmistön kulttuuriasioita hoidetaan ja valtion rahoja jaetaan eri kulttuurijärjestöille!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Minun kohtaloni
Olen kaksikielinen suomalainen. En ole koskaan ajatellut diivailevani toisella kotimaisella tai kuvitellut olevani "bättre folketia". Päin vastoin, olen vaatimattomista oloista ja nykyään kuiskaan puhuessani lasteni kanssa (myös kaksikielisiä suomalaisia) ollessamme kaupoilla tai muissa julkisissa paikoissa. Lapseni, kuten minäkin, puhumme aina suomen kieltä kun puhuttelemme vieraita kaupoissa ja virastoissa asioidessamme. Keskenämme kuitenkin puhumme aina ruotsin kieltä. Olenko siis joku luopio? Kuuluuko minun olla tapetin raossa? Siltä nykyinen ilmasto tuntuu!

Jotenkin olen onnellinen, että vanhempani veivät minut ruotsinkieliseen kouluun eikä esim. venäläiseen. Identiteettini on täysin suomalainen ja länsimainen siis. Lapsuuden asuinalueeni oli täysin suomen kielinen ja kaikki muut paitsi koulukaverini olivat suomen kielisiä. Minua ei ihmetellyt kukaan lapsista vaikka tiesivätkin koulutieni olevan toinen kuin heidän.

Tänä päivänä aikuiset ihmiset huutelevat eri foorumeissa miten kaksikieliset luulevat olevansa jotain ylimystöä. Outoa!

Itse olen tehnyt analyysin kaksikielisistä suomalaisista ja todennut kyseisen ryhmän olevan vaatimattomia, muita poikkeavia ryhmiä ymmärtäviä ja itsestään hyvin vähän meteliä pitäviä. En ole koskaan työpaikoilla esim. törmännyt "takki auki" koheltaviin ja päällepäsmäreinä oleviin bessewissereihin joilla kaksikielinen tausta. Itselläni on ollut sekä esimiehinä että työkavereina monensorttista sotkijaa, mutta "ongelmakieliryhmä" ei ole erottunut ainakaan huonompana.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
Olet eräänlainen uhri, josta voit syyttää Rkp:n ja Folktingetin harjoittamaa kielipolitiikkaa maassamme.

Vanhempasi, kuten sinä itsekin, ovat osanneet valita sinulle ruotsinkielisen koulutuspolun, jota kautta Suomessa selviää eteenpäin paljon heikommin arvosanoin kuin suomenkielistä reittiä.

Oletko tutustunut Rkpn, Magman, Folktingetin, Svenska nu, Kansalliskielten tukiyhdistyksen, valtion, kuntien, kuntaliiton, aammattiyhdistysliikkeen ym.ym.kaksikieliseen toimintaan Suomessa, joka on ainutkertaista koko maailmassa.

Svenska Folkskolans vänner kävi tänä keväänä tutustumassa Kanadassa harjoitettavaan kielipolitiikkaan, siellä kun on myös kaksi kansalliskieltä englanti ja ranska eli kaksi maailmankieltä. Meidät suomalaiset on pakotettu lainsäädännöllä rajoittamaan kieliopintomme kahteen minikieleen peruskoulusta ammatti- ja korkeakoultutkinnon loppuun asti virkamiesruotsin saavuttamiseksi, joka ei käytännössä ole kuitenkaan riittävän korkeatasoista (esimerkkinä Vaasan päivystyskiista)!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
Uhriutumaan en kyllä ryhdy, eikä minua kiinnosta tippaakaan mainitsemaan "folktingetit". Olin tosi surkea koulussa, niin moni suomenkielisessäkin koulussa oleva on. En ole päässyt mihinkään ilman oman elämänpolun luomista. Siinä ei kuule ole auttanut RKP sen paremmin kuin mikään muukaan puolue. Sen olen kyllä huomannut, että kaksikielisistä tuttavistani ei kukaan elä sossutuella kun taas jotkut yksikieliset kaverini kyllä. Enkä nyt puhu mistään Ernrootheista tai Nordensköldeistä. Ihan vaan taviksista. Keskittyvätkö kaksikieliset ehkä elämässään omiin elämiinsä eikä niinkään siihen miten naapurilla menee.

Ihan täällä kyllä elellään tasa-arvoa noudattaen. Eipä tulisi mieleeni kyseenalaistaa kenenkään suomenkielisyyttä!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
Sinulta jäi kertomatta oletko itse niin suvaitsevainen että annat meidän muiden itse määritellä oman suomalaisuutemme.
Jos olet pakollisen ruotsin kannalla niin minusta olet ansainnut kaiken sen negatiivisen jonka ruotsin puhuminen julkisilla paikoilla tuo tullessaan.
Kun kielivalinnat lopulta vapautetaan ja tämä impivaaralaisuus vihdoin päättyy niin silloin ruotsin kieleen suhtaudutaan taas kuten muihinkin kieliin, normaalisti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
Ihan vapaasti saat määritellä suomalaisuutesi. Kuin minäkin!

Ongelmasi ei ehkä kuitenkaan ole "pakkoruotsin opiskeleminen", jonka taakse koulunsa vuosia sitten lopettaneet piilottavat itse "pihvin", vaan kaksikielisyyden poistamisen perustuslaista. Tämä on teidän ongelmanne verhottuna koulun kielivalintaan.
Terapeutti voisi auttaa solmun avaamisessa ja mennä syvemmälle vihan lähteelle. Ymmärrän, jos kaksikieliset olisivat valtion elättejä ja luusereita, mutta tilastot kertovat aivan muuta.
Olen sitä mieltä, että Suomessa voi hyvin olla kolmekin virallista kieltä suomi, saame ja ruotsi. No, teidän poppoolla olisi tietenkin vielä suurempi haaste raivata kaksi kieltä perustuslaista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
En ole vaatimassa muilta mitään.
Paitsi tietysti mahdollisuutta itse valita opiskelemani kielet.
Oletko sinä tekemässä näitä valintoja puolestani?
Jos et ole niin silloin olemme molemmat vapaan kielivalinnan kannalla.

Vuosia sitten?
Ensi kauden ammattikorkeakoulun opintoihin kuuluu ruotsi. Siitä ei pääse mihinkään. Silläkään ei ole merkitystä milloin on käynyt peruskoulun tai lukion.
Opiskeltava alakaan ei poista ruotsia agendasta vaikka sillä ei olisi töitten kannalta mitään merkitystä.
Haluaisin nyt vaan saada itse valita.
Annan myös muille mahdollisuuden valita - vaikka sitten sen ruotsin.
Perustuslakia ei tässä keskustelussa tarvita. Sama kelpaa kun oli ennen pakkoruotsiakin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
En minä ketään vihaa enkä ole poistamassa ja kieltämässä mitään kieltä mistään.
Se olisi Vapaan kielivalinnan vastaista toimintaa.

Perustuslailla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Se perustuslaki joka oli ennen pakkoruotsia kelpaa ihan sellaisenaan.

Kyse on siitä saako ihminen itse valita opiskelemansa kielet vai ei.
Minä joudun uudelleen ruotsin tunneille vaikka hyvin tiedän etten kieltä töissäni tarvitse.
Vuosikymmenten kokemuskaan ei auta kun on kyse ruotsin opinnoista. Opiskeltava on tarvii tai ei.
Minusta on väärin etten voi nostaa substanssiosaamiseni tasoa ilman että käytän taas aikaani tämän MINULLE täysin turhan taidon opiskeluun.

Kuten jo aiemmin sanoin: en ole vaatimassa muilta mitään. Haluan vain itselleni oikeuden päättää omista opinnoistani.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pakkoruotsiko pelastaa
"Onkin käsittämätöntä, että ministeritasolla vedotaan omaan huonoon kouluoppimiseen ja se ojossa halutaan heikentää ruotsin kielen asemaa."

En tiedä onko Tiina ymmärtänyt asiat väärin vai olenko itse ymmärtänyt Tiinaa väärin?

Tuo edellä oleva lainaukseni on ikäänkuin suoraan RKP:n tulkinnoista.
Mielestäni kouluissa pakkoruotsin vapaaehtoistamisella ei kielletä ketään puhumata ruotsia eikä käyttämästä sitä kotikielenä aivan kuten tähänkin saakka. Ei myöskään yritetä estää ketään kannattamasta Rkp:tä.

Erittäin pahalta on tuntunut RKP:n erään edustajan syytökset suomenkielisten harjoittamasta rasismista, syrjimisestä ja suvaitsemattomuudesta ruotsinkielisiä kohtaan? Mikäli tuolla tavalla olisi joku toiminut ruotsinkielisiä kohtaan niin ilmeisesti sellaiselta henkilöltä olisi puuttunut lääkitys tai sitten toista sopimatonta lääkitystä liikaa.

Pakkoruotsin muuttamisen vapaaehtoiseksi aineeksi kouluissa ei sinällään ole ongelma. Sen haluaa tehdä sellaiseksi ainoastaan RKP ja sitä myötäilevät yhteisten hyväveli kerhojen suomenkieliset.

Koska kaikki Suomen ruotsinkieliset osaavat hyvin puhua suomea, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, niin heillä on riittävästi resursseja 'miehittää' kaksikieliset virastot ja palvelupisteet. Näinollen pakkoruotsi koulumaailmassa on käytännössä täysin tarpeeton.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huomioita
Miten on perusteltavissa Lindforsin ajatus, että "ruotsin kieli voi tuoda vielä vähän lisää iloa ja naurua ja yhteenkuuluvuutta"? Kyllä noiden syntymiseen tarvitaan jotakin aivan muuta kuin ruotsin kieli. Aivan samoin voi ajatella, että suomen kieli on yhteenkuuluvuuden toteuttaja, ilo ja nauru sen sijaan eivät ole sidoksissa mihinkään puhuttuun kieleen vaan syntyvät aivan muista tekijöistä.

Mikäli Suomessa opetettava murreruotsi olisi tosiaan niin hyödyllistä mitä meille yritetään tiettyjen tahojen toimesta vakuuttaa, niin sitä ei todellakaan tarvitsisi silloin pakolla opettaa. Sitä opetetaan, mutta sitä ei opita, ja tästä ovat "esimerkkeinä" poliitikkomme ministereitä myöten. Ihminen oppii sen minkä kokee elämänsä ja uransa kannalta hyödylliseksi, ja kansainvälistyvässä maassamme murreruotsin opiskeluun panostaminen ei innosta eikä ole edes järkevää.

Ruotsin kieltä ei mikään taho estä opiskelemasta joten opiskelkoon sitä ne, jotka kieltä kokevat tarvitsevansa. Pakolla luotu tarve joka liittyy ns. virkamiesruotsin vaatimukseen pitää lakkauttaa, koska on paljon halvempaa kustantaa tulkkaus sille pienelle joukolle, joka ei suomen kieltä maassamme ymmärrä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ymmärsinkö oikein?
Saamenkielen säilyminen on kirjoittajalle äärettömän tärkeä asia ja siksi tulee käyttää suomenruotsiako? Olen äärettömän iloinen myös siitä asiasta, että maailmani ei rajoitu pakkosuomenruotsiin, jota kylläkin väitän osaavani selvästi paremmin kuin keskivertosuomalainen. Minun maailmani on laajentunut pääosin muiden kielien ansiosta kuin suomenruotsin, vaikka käytänkin ruotsinkieltä Ruotsissa siitäkin huolimatta, että ruotsalaiset osaavat sekä englantia, että useimmiten myös saksaa. Olen matkani varrella tavannut suomenruotsalaisia ihmisiä, joiden kanssa keskustelu suomeksi sujuu mukavissa merkeissä enkä tunne, että suomenruotsalaiset olisivat muuta kuin suomenruotsia äidinkielenään tai toisena äidinkielenään puhuvia suomalaisia.

Saamenkieltä en osaa, mutta mielestäni saamenkielen säilyttäminen on suomalaisille suurempi juttu kuin väkisin tungettu pakkosuomenruotsi, jota kutsutaan mielestäni virheellisesti ruotsinkieleksi. Ruotsissa puhuttu kieli, eli ruotsi on kerta kaikkiaan niin erilainen kuin suomenruotsi, että pitäisi ehkä puhua eri kielistä.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ymmärsinkö oikein?
Mitä on "oikea" ruotsi? Riikinruotsi, gotlannin murre, malmön murre, kirunan murre? Eri murret puhutaan ruotsissa ja sam koske myös tämä maa eli FINLAND. Finlandissa puhutaan myös eri suomenkieliset murret, eli mitä on "oikea" suomea?

Kyllä ruotsalaiset/norjalaiset/tanskalaiset ymmärrä "muumimurre" ja itse asiassa he on sen miletä että se kuulosta hyvin ja selkeä (jos poistaa pari sanat). En ikinä puhunut englanti Ruotsissa/Norjassa/Tanskassa mutta Finlandissa on puhunut englanti jos kysessä on fennomaani joka sanoo "suomessa puhutan suomea" tai he sitten on pakko kuulla håånå såååmi. Pienessä kaupassa on kyllä kuulut "suomessa puhutaan suomea" ja jos se tapahtuu en osta mitään ja ostan esim. netissä ja mielummin joku ulkomaan nettikauppa. Jos fennomaani ei halua "hurriraha" sitten se ei ole minun ongelma :)

On sen mieltä että se on oikea että koulussa voitte valitse kielet ja jos suomenkieliset lue mitä kelet he halua koskee myös ruotsinklieliset. Jos "pakkkoruotsi" poistuu sitten "tvängsfinska" poistuu. Tulevaisuudessa puhutaan englanti jos tämä tule totta.

Suomalaisuuden Liitto ei tue maan kultuuri, he halua poista ruotsin kieli ja väärentää mann historia. Miksi he eivät tue suomenkieliset esim. Ruotsissa? Heidän ideologia on sama kuin 30-luvun Saksa. Fennomaanit on tämän maan syöpä joka ei arvosta maan kulttuuri ja historia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ymmärsinkö oikein?
Skäribo, voisit kiihkossasi vaikka miettiä sitä, että olen saanut stipendin ruotsinkielestä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ymmärsinkö oikein?
Hej skäribo. minä olla myös svekomaani ja samaa mieltä sinun kanssa. Nämä fennomaani pilaava meidän svekomaani elämä, kun eivät ymmärrä että heidän pitä opiskella pakkoruotsi, vaikka me svekomaani olla sanonee heille että ruotsi on portti muihi kieliin. Fennomaani ei ymmärrä, että on tärkeä osata ruotsi, jotta svekomaani ei tarvi osata suomi.

Minä kans etsi aina vertauksi 30-luvult, kun minä oikein halua morkata fennomaani. Me svekomaani olla sivistyneitä ja ollaa suvaitsevaisi, kaikki muita kohtaa mut ei tietenkä fennomaani kohtaa.

Onneks on niit säätiörahoi jäljelä, että me svekomaani voida ainakin vähä aikaa vielä kiusata fennomaani. Ja aina me voida vihjasta tonne Ruotsi suuntaa, miten meitä taas sorreta.




Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Minun kohtaloni
Ei kannata kaikkea huutelua ottaa itseensä. Ihmiset keksivät huudella aina jotain jollakin keksityllä tekosyyllä silloin kun heillä on tarve huudella jollekin toiselle. Tekosyy voi olla vaikka se, että toinen ihminen on ärsyttävän näköinen, koska hänellä on vihreä paita. Keskivertosuomalaista ei kiinnosta mitä kieltä ihminen kotonaan puhuu, eikä se mitä kieltä kadulla kuulee puhuttavan. Tolkun ihminen arvostaa ihmisessä muita seikkoja kuin hänen äidinkieltään tai hänen toista äidinkieltään. Tuskin portugalilais-kiinalainen herättää kovin suuria intohimoja ellei ole ikävä ihminen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Minun kohtaloni
Tolkun ihminen arvostaa sitä, että meidän kielivähemmistömme antaa enemmistölle oikeuden itse valita ne kielet, joita haluavat opiskella.

Ruotsinkieliset saavat samat oikeudet, jos kokevat etteivät tarvitse suomea maassa, jossa 90% kansasta puhuu suomea.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Minun kohtaloni
Maamme kohtalo olisi voinut olla myös hyvin toisenlainen. Olimme Ruotsinvallan aikana pahainen Itäiseksi maakunnaksi kutsuttu periferinen alue, jota emämaa rokotti raskaasti verotuksella ja jatkuvilla miesotoilla käydessään suursotiaan. Ruotsin kieli oli virallinen kieli, rahvas puhui suomea ja sen puhumisesta jopa rangaistiin.

Autonomian aikana osana Venäjän keisarikuntaa Aleksanteri I korotti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon ja suomen kieli sai virallisen kielen aseman. Maamme sivistyneistö oli luomassa Suomelle kansallista identiteettiä ja otti voimakkaasti kantaa suomen kielen puolesta mikä ilmeni mm. siten, että lukuisa määrä ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin.

Entä jos olisi käynyt toisin, ja olisimme jääneet Ruotsin Itäiseksi maakunnaksi? Ruotsi olisi nyt virallinen kieli ja suomen kieli olisi saattanut näivettyä kokonaan. Vai olisiko Ruotsi pakottanut pienen kielivähemmistön takia kansalaiset opettelemaan koulussa suomen kieltä ja edellyttänyt näiden saavan palvelua omalla kielellään?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Minun kohtaloni
Kyllä näin on! Itselleenhän sika halla tekee kun purtilonsa kaataa, sanoo sananlasku. Hyötyä ruotsin osaamisesta on, sitä ei käy kiistäminen. On todella sääli, että jotkut poliitikot eivät ole kansan edun puolella ajaessaan pakkoruotsin poistoa kouluopetuksesta. Lyhytnäköistä mutta viisaat eivät silti lopeta ruotsin kielen opiskelua!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Vast: Minun kohtaloni
Viisaat eivät lopeta ruotsin opiskelua jos ovat sen aloittaneet ja ne viisaat, jotka tarvitsevat ruotsia, lukevat ruotsia varmasti. Viisaat voivat tehdä valinnan jättää ruotsi lukematta ja keskittyä muihin kieliin, joita tulevat tarvitsemaan. Monia harmittaa, että heiltä jäi koulussa lukematta juuri se kieli, jota he olisivat tarvinneet, koska kaikkea ei voi saada yhtä aikaa. Ruotsia puhuu vain noin 10 miljoonaa ihmistä. Ruotsi on suomen veroinen pienen porukan marginaalikieli, jota ei käytetä missään muualla kuin Ruotsissa. Työelämässä ja matkailussa ne ovat aivan muut kielet joita tarvittaisiin. Osa tarvitsee ruotsia, mutta vain pieni osa ja se kyllä kielen opetteleekin oli pakkoa tai ei. Pakkoruotsi vain kaventaa pienen kansakuntamme mahdollisuuksia. Kansakuntamme vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, tarvitsemme kansantalouteemme kasvua ja kasvu voidaan hakea vain vientiosuuksia kasvattamalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Håånå eesti
En ymmärrä ajatustas "Skäribo".

Ainoastaan kerran minuun on suhtauduttu kieleni vuoksi vihamielisesti. Se tapahtui pääosin suomenruotsinkielisellä saarella ja sielläkin vain se yksi mies. Hän huusi kymmenien metrien päästä kaukaa yllättäen, että menkää pois, mitä täällä teette kun kuuli suomenkieltä. Ahvenanmaalla ja Ranskassa kokee samaa. On "väärän rotuinen" jollei puhu oikeaa kieltä. Kuitenkin Suomessa se on harvinaista. Suurin osa suomalaisista ei oikeastaan osaa ruotsia ja on täysin ymmärrettävää, että suomenruotsalaisten kanssa halutaan puhua suomea. Puhutaan sitä kieltä, jolla molemmat tulevat parhaiten ymmärretyksi ja se kieli ei ole suomenkielisillä pakkoruotsi, jota he joko eivät osaa tai osaavat huonosti, huonommin kuin sinun "huono" suomesi. Sinähän kirjoitatkin sitä ymmärrettävästi. Suurin osa suomalaisista ei osaa edes kirjoittaa ruotsia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.