Elina Pirjatanniemi:

Aika käy vähiin Aleppossa

Riitta Salmi

”Sota on politiikan jatkamista muilla keinoin.” Monelle tuttu lausahdus on peräisin preussilaisen kenraalin ja sotateoreetikon Carl von Clausewitzin kynästä. Tämä Napoleonin aikalainen oli ottanut elämäntehtäväkseen tutkia sodan olemusta tavoitteenaan kirjoittaa teos, joka ei jäisi hetkessä unohduksiin. Kirja julkaistiin vuonna 1832. On helppo todeta, että kenraalin ajatukset eivät jääneet pelkiksi päivänperhosiksi.

Kuvaukset Aleppon maanpäällisestä helvetistä ovat saaneet minut kaivamaan esiin oman kappaleeni tästä sotateorian klassikosta. Syyrian tilanne on asettanut kansainvälistä oikeutta tutkivan ja opettavan vaikeiden kysymysten äärelle. Miten voin väittää, että kansainvälisellä oikeudella on merkitystä, kun todellisuus on kuitenkin tämä? Mitä iloa on maan tasalle pommitetun sairaalan raunioissa kituvalle lapselle siitä, että sodankäynnille on olemassa säännöt? Ketä rauhoittaa tieto siitä, että YK:n keskeinen tehtävä on maailmanrauhan ylläpitäminen?

YK:n peruskirja velvoittaa kaikkia jäseniään ratkaisemaan konfliktinsa rauhanomaisin keinoin. Jäsenten tulee välttää väkivallalla uhkaamista tai sen käyttämistä kansainvälisissä suhteissaan. Väkivaltamonopoli on annettu ensijaisesti YK:n turvallisuusneuvostolle. Jos rauhanomaiset keinot eivät riitä, neuvostolla on oikeus ryhtyä sellaisiin sotiaallisiin toimepiteisiin, joita se pitää tarpeellisina kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. Tämän lisäksi jokaisella YK:n jäsenellä on oikeus itsepuolustukseen. Jos sotaan joudutaan, sitä sääntelevät yhdessä sovitut säännöt.

Peruskirjaan kirjatut oikeusnormit ovat reaalipolitiikan tulos. Valtiot eivät kiellä sodankäyntiä, koska ne haluavat pitää yllä valmiutta puolustaa itseään. Toisin kuin valtioissa, valtioyhteisössä ei ole sellaista uskottavaa toimijaa, joka kykenisi pakottamaan sääntöjä loukkaavat takaisin ruotuun. Turvallisuusneuvostolla on periaatteessa tähän tarvittava mandaatti, sillä sen päätökset kansainvälisen rauhan ylläpitämiseksi sitovat automaattisesti kaikkia jäsenmaita.

Turvallisuusneuvosto on kuitenkin käytännössä hyödytön usein nimenomaan silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten. Turvallisuusneuvostossa on nimittäin vakava valuvika. Sen pysyvillä jäsenillä, joita ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat, on veto-oikeus päätöksiin. Jos jokin mainituista maista on jollakin tavoin sotkeentunut konfliktiin, turvallisuusneuvosto muuttuu retoristen leikkien areenaksi. Näin on käynyt Syyrian sodan kohdalla.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein vaati hiljattain, että pysyviltä jäseniltä poistettaisiin oikeus käyttää veto-oikeuttaan Syyrian konfliktin osalta, jotta lukkiutunut tilanne saataisiin avattua. Tämä on hyvä ajatus, joskin se lienee oikeudellis-poliittisesti mahdoton yhtälö.

YK on pitkälti turvallisuusneuvoston armoilla. Tästä syystä maailman on nyt syytä kohdistaa kriittinen katseensa neuvoston pysyviin jäseniin ja eritoten Venäjään. Sallitaanko siviilien silmittömän lahtaamisen jatkua? Vai onko niin, että kaiken voi yhä selittää von Clausewitzin maksiimilla, jonka mukaan sota on väkivaltaa, eikä väkivallan käytöllä ole siinä rajoja?

Seuraan voimattomana uutisvirtaa. En kykene lohduttamaan itseäni kansainvälisen oikeuden tutkijoiden usein toistamalla viisaudella: suurin osa valtioista noudattaa suurinta osaa kansainvälisen oikeuden normeista suurimman osan ajasta. Aleppossa alkaa aika käydä vähiin.

Kirjoittaja on Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja
ja Turun yliopiston dosentti.

Sallitaanko siviilien silmittömän lahtaamisen jatkua?

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
H/2
YK:n keskeinen tehtävä?
Käsittääkseni YK on eräänlainen uutistoimisto, jolla ei ole oikein koskaan
mitään hyvää sanottavaa mistään. Paljon porua vähän villoja. Kummasta
lienee kyse? Jyllääkö siellä niin suuri virkamiesten koneisto, ettei mistään
tule mitään vai eikö vaan haluta. Taitaa olla molemmat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »