Turun Vasarakallion asuntoalue sai kiitosta

Veli Junttila
Veli Junttila

urun Sanomien taidekriitikko Osmo Laine oli loppusyksyllä 1961 kierrellyt muutamia Turun uusia asuntoalueita ja arvioinut niitä esteettisten arvojen, vihreyden ja viihtyvyyden näkökulmasta.

Ylivoimaisesti parhaan arvion sai Uudenmaantien ja Hautausmaantien väliin sijoittunut Vasaramäen Vasarakallion asuntoalue.

Laineen mielestä Vasarakallio ansaitsi pienemmissä puitteissa luonnon ehdoilla rakennetun ja luontoon sopeutetun lähiön nimen paremmin kuin ”nukkumalähiö” Espoon Tapiola.

Puutarhakaupungiksi rakennettu Tapiola oli Laineen mukaan pilattu alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen rakennetuilla korkeilla kerrostaloilla. Tapiola oli epäyhtenäinen ja epäkäytännöllinen alue, jossa oli liikaa asukkaita.

Vasarakallion matalien kerrostalojen ryhmä oli hyvin suunniteltu ja väljäksi rakennettu luontoa kunnioittaen. Rakennukset oli sijoitettu kalliolle vaihtelevasti, ne olivat matalia kolmi- tai nelikerroksisia, ja ne eivät ulottuneet juuri puiden latvuksia korkeammalle.

Puiden säilyttäminen oli ollut tärkeää. Autotallien edessä olevia puita oli suojeltu kivikehillä.

Taitelija Laine pani merkille talojen värit, hyvin vaalea vihreä ja vaaleankeltainen. Ne jäävät ikään kuin taustalle luonnon omien värien, puiden latvusten ja nurmikon vihreyden, puiden runkojen ruskeuden ja kivien harmauden suhteen. Asukkaiden mukavuuttakin oli ajateltu. Tiet ja tasanteet oli päällystetty, ja jokapäiväiset ostokset voi tehdä omasta lähiöstä.

Laine moitti eniten kaupungin laitamille rakennettujen kerrostaloryppäiden korkeutta. Harakkakallion talot olivat liian korkeita, samoin Honkamäenniityn kuusi 8-kerroksista taloa Kaskentien ja Uudenmaantien risteyksessä sekä Toivolanpuiston monet talot Luolavuorella.

Martinmäen ”city” oli tarpeettoman ahtaaksi rakennettu korkeiden kerrostalojen alue, kuten Halinenkin kymmenkerroksisine taloineen.

Patterinhaka vaikutti massiiviselta, ja se oli liian lähellä satamaa. Siihen liittyvässä Iso-Heikkilässä talot oli sijoitettu maastoon hyvin, ja ne muodostivat ehjän kokonaisuuden.

1950-luvulla rakennetun Turun ensimmäisen varsinaisen lähiön Patterinhaan jälkeen rakennettiin kerrostaloja Kastuun, Luolavuoreen, Mäntymäkeen, Nummeen, Vasaramäkeen ja Pohjolaan. Tämän jälkeen 1960-luvulla alkoi lähiörakentaminen todella laajassa mitassa.

Suomalaisen suurmiehen Pehr Evind Svinhufvudin syntymästä oli 15.12.1961 kulunut sata vuotta. Juhlapäivänä paljastettiin Wäinö Aaltosen veistämä jykevä Svinhufvudin – Ukko-Pekan – patsas sananmukaisesti kansakunnan kaapin päälle, eduskuntatalon portaalin edustalle.

Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin patsas – veistäjänä myös Aaltonen – oli saanut paikan eduskuntatalon edustalta vuonna 1959.

Paljastuspuheessa presidentti Urho Kekkonen sanoi, että Svinhufvud oli yhden aatteen mies ja – luja kuin kirveensilmä.

Tuota aatetta oli Svinhufvudin johtama oikeustaistelu Suomen puolesta venäläisten sortokausien aikana, mikä vei hänet kahdeksi ja puoleksi vuodeksi Siperiaan. Sieltä riemusaatossa palattuaan hänen johtamansa senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6.12.1917.

Vuoden 1918 tapahtumien jälkeen Svinhufvud palasi jälleen 1930-luvulla valtiollisen elämän johtopaikoille. Presidenttinä hän kukisti Mäntsälän kapinan yhdellä radiopuheella.

Turun Sanomissa oli Svinhufvudista toimittaja Aimo Oriston yliöartikkeli. Oristo hehkutti kaikkia muita Svinhufvudin toimia paitsi suorastaan ”lapsenomaista” luottamusta saksalaisiin, mikä johti Saksan joukkojen kutsumiseen maahan kansalaissodan loppuvaiheessa sekä turhaan kuningasseikkailuun.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

”Osmo Laine moitti eniten kaupungin laitamille rakennettujen kerrostaloryppäiden korkeutta.”
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.