Kirsi Vainio-Korhonen:

Historiamme syntysijoilla

Kuva: TS/Riitta Salmi

Maakuntalaulukin tietää, että Aurajoen rantamilla ovat ”Suomen synnyinmuistot”. Koroisten niemen piispanistuin ja Unikankareen mäelle pystytetty tuomiokirkko ovat viime vuosina saaneet rinnalleen Ravattulan Ristimäellä sijainneen kirkon.

Ristimäen varhaiskeskiaikaisen kirkon jäännökset sijaitsevat Aurajoen lähellä, peltojen ympäröimällä pienellä hiekkaisella kummulla. Näin lukee Ristimäki-päiviltä 28.8. ostamassani postikortissa, joka kuvaa syksyiseen usvaan kääriytynyttä, puitten täyttämää kirkkorakennuksen paikkaa.

Ristimäen kirkollinen rakennus on peräisin 1100-luvulta. Sen jäännökset löydettiin elokuussa 2013 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tekemien kaivausten yhteydessä. Kirkon lisäksi paikalta on löytynyt laaja hautausmaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustus.

Esinelöydötkin ovat olleet monipuolisia. Maasta on kaivettu esiin koristeellisista lasihelmistä punottu helminauha, Suomessa äärimmäisen harvinaisia 1100-luvun hopearahoja, tuluspiitä, puukkoja, ja keramiikkaa.

Tutkijoiden ohella Ristimäelle ovat olleet tervetulleita myös muut. Ristimäki-päivien lisäksi kummulla on järjestetty joka vuosi suosittuja yleisökaivauksia, joissa kaivauslastojen varsissa ovat olleet kaikki vauvasta vaariin. Tänä kesänä kaivaushiekan kasa toimi taaperoikäisen tyttösen hiekkalaatikkona vanhempien ahertaessa varsinaisella tutkimusalueella.

Kirkkorakennus on vanhin ja samalla ainoa muisto maamme historiallisen ajan sarastuksesta, jolloin emme vielä olleet osa mitään keskitetysti hallittua valtakuntaa. Ristimäki todistaa kristillisen seurakuntakulttuurin olleen maassamme valtiollista järjestäytymistä vanhempaa.

Ruotsalaisen Pyhän Eerikin legendan mukaan Varsinais-Suomeen tehtiin ensimmäinen ristiretki vuonna 1155. Legenda kertoo, miten alueen pakanoita käännyttiin ristiretken aikana väkivalloin kristinuskoon. Ainakin Ristimäellä tulijoita kohtasivat kuitenkin jo kristillistyneet asukkaat ja palvontapaikat.

1100-luku ei ole vain Ristimäen kirkon syntyaika vaan vanhastaan myös maamme historiankirjoituksen alkukohta. Suomen historian on perinteisesti ajateltu lähteneen liikkeelle edellä kuvatusta ensimmäisestä ristiretkestä.

Tuosta ajasta ei ole Pyhän Eerikin legendaa lukuun ottamatta mitään kirjallisia lähteitä. Ravattulan Ristimäen kirkonpaikan perusteellinen tutkiminen loisi runsaasti uutta valoa menneisyyden lähes läpitunkemattomaan hämärään.

Siksi tuntuu aivan käsittämättömältä, että Ristimäen kaivaukset näyttävät loppuvan tähän vuoteen. Yliopistolla ei ole varoja eikä lujalla kädellä leikattu Museovirastokaan tee enää tutkimuskaivauksia.

Ristimäen kirkkoa on tutkittu kolmen vuoden ajan pienehköjen apurahojen ja lahjoitusten avulla. Kaivausrahaa on yritetty hankkia myös paitoja, postimerkkejä ja kortteja myymällä. Nyt kaikki rahahanat ovat ehtymässä. Jopa kaivauspaikalla olleen lahjoituslippaan kolikot varastettiin elokuisen Ristimäki-päivän päätteeksi.

Olisi siis tilausta joko seudulliselle tai valtakunnalliselle kulttuuriteolle. Mistä löytyisi se taho, joka kykenisi rahoittamaan maamme varhaishistoriasta kertovaa tärkeää kohdetta? Tai panostaisi alan perustutkimukseen, jotta saataisiin arvokkaat löydöt myös tutkittua.

kirvai@utu.fi

Kirjoittaja on Turun yliopiston

Suomen historian professori ja tietokirjailija.

Mistä löytyisi se taho, joka kykenisi rahoittamaan maamme varhaishistoriasta kertovaa tärkeää kohdetta?

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
"kantasuomalainen"
Tutkittavaa riittää!
Koroisten kaivaukset on mielenkiintoinen osa meidän historiastamme, mutta paljon enemmän kiinnostaa suomenkielisten suomalaisten varhaishistoria ennen ruotsalaisten maihinnousua tälle Suomenniemelle.

Miten suomenkieliset ovat voineet säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa niin vahvana Ruotsin vallan vaikutuksesta huolimatta. Mehän olemme täysin eri kansa kuin se, joka kristinuskon keinoin lähti käännyttämään, hallitsemaan ja verottamaan meitä, tämän maan suomenkielisiä alkuasukkaita.

Historia, joka väittää meidän historiamme alkavan vasta tuosta ajasta on suomenruotsalaisen historiantutkimuksen aikaansaannosta, joka ei halua tunnustaa tai ole halunnut edes tutkia meidän suomenkielisten esihistoriaa.

Valtiomuoto ja hallinto on tullut Ruotsista, mutta miten tämä suomenkielinen väestö on voinut säilyä näin vahvana kaikista käännytyksistä ja pakkokielivaatimuksista huolimatta vuosisatoja näin vahvana. Siihen tutkimukseen olen valmis ja varat siihen voisi ottaa suoraan maamme kaksikielisyydestä aiheutuvista kustannuksista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
JJ
Vast: Tutkittavaa riittää!
Historia, joka väittää kirjoitetun historiamme alkavan vasta tuosta ajasta, on aivan oikeassa. Aikaa ennen kirjoitettua historiaa sanotaan esihistoriaksi.Onneksi käännyttäjät tulivat lännestä eikä idästä, sanoisin...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
J
Vast: Tutkittavaa riittää!
Juu, tutkittavaa riittää ja siihen olisi muutamassa yliopistossa iso joukko innokkaita tutkijoita parhaillaankin väsäämässä apurahahakemuksia. Mutta jos Ristimäen kaltaiselle kohteellekaan ei riitä rahaa, niin kovin on epätoivoista muillakin.

Eli syyttävä sormi on syytä kohdistaa, ei kuten yllä mihinkään kuviteltuun salaliittoon, vaan valtiovaltaan ja hallitukseen (muutama edellinen mukaan lukien), jotka ovat katkaisseet rahahanat ja supistaneet muinaistutkimuksen resurssit nolliin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ruotsinkielisille Suomen historian opetusta
Vast: Tutkittavaa riittää!
Nimimerkki "kantasuomalaisen" tekstissä on paljon asiaa. Suomen historiaa on paljon väritetty Ruotsin sekä Suomen ruotsinkielisten intressien pohjalta.

Ylipäänsä Suomen ruotsinkielisten historian tuntemus on käsittämättömän kapeaa. Monet ruotsinkieliset ovat yllättävän tietämättömiä 1800-luvun Suomen historiasta. He ovat ikään kuin pyyhkineet mielistään koko tämän tärkeän vuosisadan, jolloin suomen kieli ja suomenkieliset nousivat kuokoistukseen, mikä kieltämättä onkin heille ollut traumaattista. Liekö syy tietämättömyyteen ruotsinkielisten koulujen historian opetuksen, jonka materiaali tulee paljolti Ruotsista. Sinänsä aika järkyttävää.

Suomen ruotsinkielisten varakkaat lobbausjärjestöt ja säätiöt omalta osalta jatkavat tätä ruotsinkielisten vääristynyttä Suomi-kuvaa. Lobbaus saa joskus huvittaviakin piirteitä, kuten heidän yrityksensä tehdä ruotsinkielisistä erityisiä viime sotien sankareita. Tämä häivyttääkseen ns. Munsalan soutajien sekä muutamien muiden ruotsinkielisten joukkojen raukkamaisen toiminnan muiston.

Asiaa ei auta ruotsinkielisten epälojaali tapa kannella Ruotsiin, vaikka tosiasiassa suomenruotsalaiset ovat ilmeisesti maailman etuoikeutetuin vähemmistö.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
JJ
nimi
Kiinnostaisi tietää kuinka kauan tuota paikkaa on sanottu Ristimäeksi? Paikannimet ovat joskus suuri apu arkeologeille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paappa Turuust
Bättrefolk laittoi stopin tutkimuksiin
Heidän kirjoittamassa historiassa suomalaiset olivat sivistymättömiä ugri udmurtteja.
Ravattulan kaivauksissa on uhka
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pöyristynyt
Arvokysymys
Samaan aikan rahaa silti riittää miljoonia esimerkiksi uusien jäähallien rakentamiseen. Tässä ei ole kyse mistään muusta kuin arvostuksista ja TAHDOSTA!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »