Kari Vainio:

Kahdenlaisia

Venäjä-raportteja

Riitta Salmi

Fridtjof Nansen on vanhin tietämäni norjalainen hiihtäjä. Hän hiihti ensimmäisenä Grönlannin poikki 1888. Hän yritti päästä myös Pohjoisnavalle, mutta jäi 350 kilometrin päähän.

Nansenista tuli Kansainliiton pakolaiskomissaari ja Nobel-palkittu. Hänen nimensä muistetaan Nansen-passista, jolla 1920-luvulla sadattuhannet vallankumousta paenneet venäläiset todistivat henkilöllisyytensä.

Nykyään Norjassa toimii Nansenin nimeä kantava tutkimuslaitos. Sen osaamista ovat arktinen alue, luonnonvarat ja Venäjä. Rahoituksensa se saa elinkeinoelämältä, mutta myös julkisilta toimijoilta EU:ta myöten.

Kesäkuussa Nansenin instituutti julkaisi kahden norjalaistutkijan tekemän raportin viime talven turvapaikanhakijoiden tulvasta Venäjältä Norjaan. Sen mukaan Venäjä ei juoninut pakolaisvirtaa Norjaan eikä Suomeen.

Pakolaiset olivat valinneet pohjoisen reitin, koska se oli turvallinen ja halpa. Toisaalta raportti ei anna suoraa vastausta, miksi pakolaisia tuli pohjoisen kautta, vaikka Kaakkois-Suomen reittiä olisi voinut yhtä lailla pitää turvallisena.

Tiistaina Suomen Ulkopoliittinen instituutti julkaisi selvityksen Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Raportti oli jatkoa kolmeen alkuvuonna julkaistuun selontekoon.

Sävy oli pessimistinen. Venäjän ulkopoliittisessa uhittelussa ei nähdä käännettä parempaan. Raportissa sivuttiin pohjoisen pakolaisvirtaa toteamalla, että Venäjä pystyi siinä luomaan itselleen keinon painostaa Suomea.

Upin selvitys oli tiistai-iltana Ylen tv-uutisten pääaihe. Niin sen kuuluikin olla. Heti perään toisena uutisena Yle kertoi norjalaisraportista.

Puhuttiin tuoreesta raportista niin televisiossa kuin verkkojutussakin. Missään ei mainittu, että norjalaisraportti oli julkaistu jo kesäkuussa.

Upin ja Nansen instituutin paperit eivät liity toisiinsa. Se, että niistä kerrottiin peräkkäin ja samana iltana, ei näyttänyt journalistiselta ratkaisulta.

Ennemmin se näytti siltä, että julkisen palvelun yleisradioyhtiö sortui tekemään politiikkaa. Oli löydettävä Upin selvityksen vastapainoksi toinen näkökulma Venäjästä.

Tuskin Yle oli erityisesti säästänyt norjalaisraporttia tiistai-iltaan. Todennäköisempää on, että joku oli siitä tietoisesti vinkannut ja Yle lähti peliin mukaan.

Varmemmaksi vakuudeksi Yle oli hakenut kommentin norjalaisraporttiin Aleksanteri-instituutin johtajalta Markku Kiviseltä. Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan alainen laitos on takuuvarma Venäjän ymmärtäjä. Sieltä saa aina sopivan lausunnon.

Samalla tavalla voi ajatella, että myös Upissa on tutkijoita, joilta saa ennalta arvattavia lausuntoja, erilaisia kuin Aleksanteri-instituutista.

Huolestuttavaa on, jos ulkopolitiikan tutkimuslaitoksista tulee yhä enemmän puolueiden käsikassaroita.

Aleksanteri-instituutti on jo sitä demareille. Sen todisti myös Eero Heinäluoma (sd) Upin raportin julkistamistilaisuudessa, kun ainoa asia, mikä häntä näytti kiinnostavan oli, että miksi Aleksanteri-instituutin edustajia ei ole haastateltu tai miksi heitä ei ole mukana paneelissa.

Upi on perustettu riippumattomaksi tutkimuslaitokseksi, jonka tehtävänä on tuottaa valtiojohdolle päätöksenteon tueksi taustatietoa hallituksen väristä riippumatta.

Upin riippumatonta asemaa ja uskottavuutta paransi tällä viikolla se, että Venäjä-selvitystä arvosteltiin sekä hallituspuolueiden että opposition suunnalta.

Vaarallisinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että Venäjää käytetään hyväksi suomalaisessa puoluepolitiikassa.

kari.vainio@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Missään ei mainittu, että norjalaisraportti oli julkaistu jo kesäkuussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Asiaa!
Hyvä
kirjoitus
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.K
Hyvä, että joku uskaltaa
Vainiolla asiallinen mielipidekirjoitus meidän suomalaisten Venäjä-suhteista. Meiltä löytyy vieläkin näitä YYA-ihmisiä, mutta onneksi nuoremmat ajattelevat omilla aivoillaan.

Veli-venäläistä emme voi valita, ystävä-venäläisen kylläkin.
Sitten kun sellaisen tapaamme?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tuhmajussi
Vast: Hyvä, että joku uskaltaa
"Veli-venäläistä emme voi valita, ystävä-venäläisen kylläkin.
Sitten kun sellaisen tapaamme?"

Valitettavasti emme ole sellaista vielä tavanneet valtiojohtotasolla.
Yksityistasolla ehkä muutamia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Eläkeläinen Raisiosta
UPI:n asema
UPI on, vaikkakin Eduskunnan alainen laitos, mitä suurimmassa määrin politiikan tekoväline. Ykkösasia agendalla on Suomen Nato-jäsenyyden edistäminen. Tulee pseudotutkimuksia, kutsutaan amerikkalaisia ' asiantuntijoita ' patavanhoillisista amerikkalaisista 'tutkimusinstituutwista' (mm. Cato). Seminaarit järjestetään Venäjäraportin julkistamista seuraavien päivien aikana. Ei aivan uskottavaa, koska Venäjä on nyt ja jatkossakin meille lähiulkomaa, jolta ei pelimerkkejä Suomen suuntaan puutu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »