Wiklundin torni torin laitaan

Veli Junttila
Veli Junttila

urun Sanomat kertoi lokakuussa 1961 Turun Osuuskaupan 60-vuotisjuhlien alla merkittävästä ja kaupunkikuvassa näkyvästä rakennushankkeesta, Wiklundin tornin rakentamisesta torin laitaan.

Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmaukseen kohoaa kahdeksankerroksinen 20 800 kuutiometrin rakennus, joka valmistuu vuonna 1963. Wiklundin tavaratalotilat kaksinkertaistuvat, ja liiketalon viiteen ylimpään kerrokseen sijoitetaan liikkeen konttoritilat, jotka olivat hajautettuina neljään eri toimipaikkaan.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Gribenberg ja urakoi Kivikartio Oy. Wiklundista tuli Suomen toiseksi suurin tavaratalo. Suurin oli tuohon aikaan Helsingin Sokos. Laajennuksen jälkeen Wiklund työllisti noin 300 henkilöä ja osastojen lukumäärä kasvoi 24:stä 31:een.

Syksyllä 1961 uudisrakennuksen tieltä purettiin Wiklundin vanha liikerakennus, 1840-luvulta peräisin olevan Gylichin empiretalo. Osuuskaupan historian (Sata vuotta yhteistä matkaa, 2001) mukaan turkulaiset ”hyväksyivät tyynesti” tämän purkutyön.

Aikaisemmin 1950-luvun puolivälissä turkulaiset olivat sitä vastoin voimakkaasti vastustaneet komean mutta pahasti rapistumaan päästetyn Lindblomin talon purkamista ja Oy Wiklund Ab:n tavaratalon rakentamista sen paikalle. Nelikerroksinen liikerakennus valmistui vuonna 1957.

Liikkeen historian mukaan SOK osti vuonna 1958 Wiklundin tavaratalon sivuliikkeineen Wiklundin perikunnalta ja Oy Wiklund Ab siirtyi 1959 Turun Osuuskaupan hallintaan. Wiklundin perheyritys oli ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin ja tarjonnut liikettä myös OTK:lle ja Osuusliike Tarmolalle.

Turun Osuuskauppa halusi pitää Wiklundin perinteisen ja torinkulmaan kuuluvan nimen, jolla oli hyvä kaiku turkulaisten keskuudessa.

Helsingistä Turkuun vuonna 1895 tullut Axel Wiklund harjoitti torin kulmalla rautakauppaa vuodesta 1907 lähtien, ja se kasvoi yhdeksi maan suurimmista rauta-alan yrityksistä.

Pysäköintipaikoista oli jo 50 vuotta sitten niukkuutta keskustassa. Siksi Wiklund vuonna 1961 oli huomattavalla panokselle mukana Brahenpihan kaksitasoinen paikoitustilan rakentamisessa.

Kaarinan kunnan Kuusiston Empo (Ämboda) koki suuren mullistuksen1960-luvun alusta lähtien, kun alueelle ryhdyttiin rakentamaan peräti 144 omakotitalon asutusaluetta. Turun Sanomat esitteli hanketta 3. lokakuuta 1961 ja vertasi sitä hyvällä syyllä Espoon Tapiolan puutarhakaupunkiin.

Kuusiston salmen rannalta oli maatalousministeriön asutusasiain osasto hankkinut seitsemän vuotta aikaisemmin Ämbodan tilan. Tuon viraston seuraaja asutushallitus palstoitti maan ja kaikille tonteille oli myönnetty omakotitalon rakennusoikeus. Vain yhden tontin muuttamista rivitalon paikaksi suunniteltiin.

Rakentaminen oli aloitettu TS:n mukaan keväällä 1960 ja syksyllä 1961 työt avaralla alueella olivat täydessä vauhdissa.

Poikkeuksellisen märkänä kesänä pintavesi oli kiusannut muutamia rakentajia.

Tapiolan tapaan kunnallistekniikka, vesi ja viemäri, rakennettiin valmiiksi yhtä aikaa talojen kanssa. Teitä oli maanviljelysinsinööripiiri rakentanut ajettavaan kuntoon neljä kilometriä.

Ympäristö oli ihanteellinen, se vaihteli niitty- ja peltomaisemasta metsäisiin kukkuloihin. Erikoista oli tonttien suuruus. TS:n mukaan pienimmät olivat 10–11 aarin kokoisia. Kalliopaikoille lohkotut tontit olivat jopa 30–40 aaria.

Empon tilaan kuuluneet Pohjoissalmen rannat oli jätetty asukkaiden yhteiseksi uimarannaksi ja virkistysalueeksi. Yhteiseksi alueeksi oli varattu myös urheilukentän rakennuspaikka. Viemärivedet puhdistettiin alkuunsa ns. karkeispuhdistamossa.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

”Turun Osuuskauppa halusi pitää Wiklundin perinteisen ja torinkulmaan kuuluvan nimen, jolla oli hyvä kaiku turkulaisten keskuudessa.”
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lindblomin talo takaisin!
Kiitos jutusta.

Ehdottaisin Sokos-Wiklundille Lindblomin talon uudelleen rakentamista - ainakin julkisivultaan. Hanke voitaisiin kustantaa antamalla Wiklundille lisärakennusoikeutta. Teko olisi todellinen kulttuuriteko ja lisäisi kaiken kaikkiaan Turun kauppatorin houkuttelevuutta ja näyttävyyttä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »