Talvimerenkulun muistomerkki

Veli Junttila
Veli Junttila

uhtikuun 5. päivänä 1961 kuljetettiin Aurajoen rannalle Bore-yhtiön talon puistoon Talvimerenkulun muistomerkki. Pronssinen 1 700 kiloa painava ja jalustoineen 4,3 metriä korkea Turun kaupungin pystyttämä monumentti paljastettiin 12. huhtikuuta.

TS:n mukaan verhon takaa paljastui ”koruttoman vaikuttava ja voimakkaita linjoja edustava taideteos, jonka kaksi merenkulkijahahmoa katsovat kohti merta, toinen tyylitellysti ruorista kiinni pitäen, toinen – ikään kuin luotsia esittäen – näkyvyyttä tähystäen”.

”Jäisen meren” oli luonut kuvanveistäjä Raimo Utriainen, ja työ oli kestänyt yli kaksi vuotta. Muistomerkin oli valanut Taidevalimo Aaron.

Apulaiskaupunginjohtaja Öyvind Stadius piti paljastuspuheen. Hän kertoi, että pitkään puuhattu monumentti on kunnianosoitus Suomen ensimmäiselle merenkulun kaupungille ja sen ympäri vuoden toimivan talviliikenteen perustajille.

Patsas on siinä paikassa, johon ensimmäinen Turun ja Tukholman välillä liikennettä harjoittanut matkustaja-alus Bore saapui tammikuun 27. päivänä1898. Patsaan sokkelissa on nimi August Uppman siitä suuresta ansiosta, että hän 1800-luvun lopulla onnistui kääntämään koko valtakunnan merenkulun strategian uudelle uralle.

Turku oli 1860-luvulta lähtien saanut harmistuneena seurata kuinka valtiovalta ja koko keisarikuntakin ryhtyivät kehittämään Hangosta modernia säännöllisen talvimerenkulun satamaa. Säännöllisiä yhteyksiä kehitettiin kaikkialle Itämeren piiriin ja Englantiin. Erityisen tärkeänä pidettiin Tukholman linjaa.

Vuosisadan jälkipuoliskolla Hanko sai kaupunginoikeudet, rautatien Helsingistä Hyvinkään kautta, kunnostetun sataman aallonmurtajineen ja uudenlaisen kivirakenteisen majakan. 1800-luvun lopulla Hangon talviliikennettä avusti jo kaksi valtion jäänsärkijää, Murtaja ja Sampo. Hangosta säännöllisen Ruotsin-liikenteen aloitti jäävahvistettu Express-höyryalus 1870-luvun loppupuolella.

Valtion Suuri talviliikennekomitea 1895 päätyi siihen, että valtion satamasta Hangosta kehittyy Suomen talvimerenkulun tukikohta, koska sataman on sijaittava mahdollisimman lähellä avomerta. Turkua mietinnössä tuskin huomattiinkaan. Komitean jäsenistä vain merikapteeni Uppman jätti eriävän mielipiteen, sillä hänen kokemuksensa mukaan parhaat talvisatamat löytyvät saaristosta, ei avomeren ääreltä.

Uppman oli yrittänyt käynnistää Åland-laivalla säännöllistä talviliikennettä Turusta Ahvenanmaalle. Laiva oli kuitenkin liian heikko kulkemaan jäissä yksin. Tarkoissa saaristojään paksuuden mittauksissa Uppman totesi, että saaristojää pysyy suhteellisen ohuena, joten pitkäkin saaristoväylä on helpommin aukipidettävissä kuin lyhytkin väylä ahtojäissä. Siksi Suomen harvoja jäänmurtajia on ensisijaisesti käytettävä saaristossa, ja parhaita talvisatamia ovat ne, joilla on saaristosuoja.

Uppmania ei aluksi uskottu. Turkulaisten oli toimittava omin voimin. Perustettiin Bore-yhtiö, jonka takana olivat 1800/1900-lukujen vaihteen johtavat turkulaiset liikemiehet. Hankittiin uusi matkustaja-alus Bore, jonka kulkua avustamaan turkulaiset rakennuttivat oman jäänsärkijä Avancen, joka myöhemmin tunnettiin Apu-nimellä.

Valtiovalta joutui vähitellen ja varsinkin kovina pakkastalvina ja ahtojäiden aikaan myöntämään, että Turun saaristoväylä on helpommin aukipidettävissä kuin valtion avomeriväylä. August Uppmanin teoria talvimerenkulusta oli perinyt täydellisen voiton. Helsingin rautatieyhteyden (1903) myötä Turku aloitti nousun Tukholman yhteyden tukikohdaksi.

Joskus Hangon laivatkin pääsivät Ruotsiin vain Boren väylää käyttäen.

Stadiuksen mukaan Turulla oli saaristossa kolme porttia merelle. Turun satama oli (1961) ainoa Suomen satama, joka ei koskaan kuluneen 63 vuoden aikana ollut suljettuna.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

”August Uppmanin teoria talvimerenkulusta oli perinyt täydellinen voiton.”
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.