Auran sokeritehdas lakkautettiin

Veli Junttila
Veli Junttila

uomen Sokeri Osakeyhtiön toimitusjohtaja vuorineuvos Gunnar Hernberg ilmoitti tiedotustilaisuudessa maaliskuussa 1961, että Turussa toista sataa vuotta toiminut Auran sokeritehdas lakkautetaan seuraavan kesän aikana.

Suomen Sokeriin sulautettu Auran sokeritehdas oli toiminut rinnan Kotkan, Töölön ja Vaasan tehtaiden kanssa. Hernbergin mukaan Turun tehtaan kohtalo sinetöitiin pian sotien jälkeen, sillä sen sijainti ahtaalla tontilla keskellä suurkaupunkia sekä vailla vesitie- ja rautatieyhteyksiä koettiin hyvin epäedulliseksi.

Tehtaan rakennukset, voimala ja koneistus olivat käyneet vanhoiksi ja vanhentuneiksi. Turun tehdasta pyöritettiin mahdollisimman kauan vanhoilla traditioilla ja modernisoinnit keskitettiin muihin tehtaisiin.

Tehtaan työntekijöitä kohdeltiin ehkä tavanomaista paremmin. Työtä luvattiin muista sokeritehtaista, eläkkeitä niihin oikeutetuille sekä erorahaa palvelusajan pituuden mukaan kaikille kymmenen vuotta palvelleille.

Harri Kalpan mukaan Auran sokeritehtaan neljä rakennusta piirsi silloinen lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz 1850-luvun lopulla. Aikaisemmin Turussa oli toiminut sokeritehdas Läntinen Rantakatu 7:ssä, mutta se oli lopettanut toimintansa 1800-luvun alkupuoliskolla.

Chiewitz oli suomalaisen teollisuusrakentamisen uranuurtaja. Turun tehdas oli maamme ensimmäinen varta vasten teollisuusrakennukseksi suunniteltu punatiilinen rakennus. Samaa linjaa, tehtaiden rakentamista punatiilestä, alettiin seurata muuallakin Suomessa.

Turun tehdas aloitti toimintansa 1859, ja se siirtyi Suomen Sokerin osaksi vuonna 1918.

Lopettamisen jälkeen tehtaan tontit siirtyivät Rakennustoimisto A. Puolimatkalle, joka 1962 aloitti paikalle Asunto Oy Sokerinrannan kerrostaloalueen rakentamisen.

Asuntoyhtiön seinällä Itäisellä Rantakadulla Sotalaistenkadun kulmassa on kuvilla varustettu esite alueen vaiheista. Kuva noin vuodelta 1900 kertoo, että sokeritehdas hallitsi itärannan maisemaa, joka oli muutoin harvaan ja matalaksi rakennettua.

Tampereesta tuli maamme viides korkeakoulukaupunki Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Oulun rinnalle. Maaliskuun 25. päivänä 1961 Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vihki Yhteiskuntatieteellisen Korkeakoulun päärakennuksen. Tampereella oli juhlaliputus kaupungin ensimmäisen akateemisen juhlan kunniaksi.

Korkeakoulu siirrettiin Helsingistä Tampereelle. Siirtoa oli valmisteltu vuosikymmen ja sitova siirtopäätös syntyi 1956. Pääministeri V.J. Sukselaisen tervehdyksestä kävi ilmi, että hajasijoitus ei ollut tuohon aikaan ohjelmallista, vaan tämän siirron sanelivat talouden tosiasiat. – Vaikka valtio vastasi valtaosin korkeakoulun kustannuksista, näyttivät sen toimintamahdollisuudet Helsingissä jatkuvasti heikoilta.

Korkeakoulun aseman ja talouden uskottiin Tampereella vahvistuvan. Laitos otettiin Tampereen talousalueella avosylin ja avokätisesti vastaan. Yhteiskunnallinen Kansalaiskorkeakoulu oli perustettu Helsinkiin 1925. Yhteiskunnallisena Korkeakouluna se toimi vuodet 1930–1966 ja muuttui sen jälkeen Tampereen yliopistoksi.

Suomen ja Eftan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoitus valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä 27.3.1961 oli merkittävä ja juhlallinen tapahtuma. Suomen puolelta sopimuksen allekirjoitti kauppaministeri Ahti Karjalainen ja Eftasta seitsemän maan täkäläiset lähettiläät.

Suomen valtalehdistö oli liittymisen kannalla. Turun Sanomat käytti ilmaisua ”Suomen onnellinen liittyminen”. Kansan Uutiset oli toisella linjalla. Sen piirroksessa suurpääoman rauta-anturat murskaavat suomalaisen teollisuuden ja maatalouden, ja työttömät ajetaan maantielle.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

”Tehtaan työntekijöitä kohdeltiin ehkä tavanomaista paremmin.”
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.