Suomalainen sisu tulee Sudanista

ohan Ponkamo oli keittelemässä salamyh-

käisiä seoksia. Pannussa eivät kuitenkaan porisseet kotipolttoiset juoma-ainekset, vaan syntymässä oli jotain paljon merkittävämpää. Työn alla oli tuleva turkulainen legenda ja suomalaisen identiteetin tukipilari. Ponkamon pannussa kypsyi suomalainen sisu, isolla s:llä.

Vuonna 1927 Sisu-pastillin kehitellyt Johan Ponkamo oli turkulaisen Tehdas-Osakeyhtiö Sereksen toinen omistaja. Ponkamo oli kemisti ja Seres valmisti useita teknokemian tuotteita, muun muassa saapasrasvaa. Voinemme silti luottaa siihen, etteivät saapasrasvat ja pastilliaromit päässeet sekaantumaan Ponkamon koekeitoksissa.

Sisun aromin koostumus oli suuri salaisuus ja sellaisena se on säilynyt. Reseptin tuntee vain muutama ihminen kerrallaan. Salaisuus on edelleen tallessa kassakaapissa Auran tehtaalla, jonne Sisu on vähitellen matkannut Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmasta.

Jotain toki Sisun koostumuksesta tiedetään, esimerkiksi se, että suuri osa siitä on itse asiassa peräisin Sudanista. Sudan nimittäin tuottaa valtaosan maailman arabikumista. Se on akasiapuista kerättävää maitiaisnestettä, joka antaa pastilleille sopivan purtavuuden ja tasaisen koostumuksen.

Myös Afganistanin sitkeä ja kovia kokenut kansa osallistuu suomalaisen Sisun tekemiseen. Sieltä tulee lakritsi, jota ilman Sisu olisi vain itsensä kalpea haamu.

Sisu kuuluu laajaan ja kunniakkaaseen turkulaisten tuotemerkkien perheeseen. Aikanaan saattoi panna pöydän koreaksi alkupaloista alkaen paikallisen Huhtamäen tuotteilla. Ahti-silli on toki hengissä vieläkin ja oikeanmerkkistä hernekeittoakin saa, mutta tekijät ovat vaihtuneet, eivätkä perinteet ole entisellään.

Turun Sinappi karkotettiin ensin Upsalaan Ruotsiin, mutta sekään ei riittänyt, vaan nykyään tekoturkulaista tavaraa tuodaan kauppoihin Etelä-Puolan Katowicesta asti.

ASA-radiokin hiipui vähitellen pois, vaikka yhtiö sinnitteli hetken jopa eturintamassa näköradioiden valmistajana. Salosta saatiin tänne lainaksi sinivalkoinen tv-merkki Salora, mutta valmistus tyssäsi ja merkki lähti maailmalle. Nyt Salora elää hiljaiseloa tanskalaisen Kjaerulffin valikoimissa.

Turkulaisen osaamisen kruununjalokivi on ollut ja on edelleen ehdottomasti laivanrakennus. Perno olisi ilman muuta maailman vahvin brändi loistoristeilijöiden alalla, jos laivojen keulalla komeilisi oma merkki samaan tapaan kuin Mercedeksellä tai Cadillacilla automaailmassa.

Vähimmäisvaatimus voisi olla se, että Karibialla seilaavien loistolaivojen kyljessä lukisi edes kymmenmetrisin kirjaimin Made in Finland.

Pernon telakan omistus on jo mennyt kaukomaille. Maakunnan kansanedustajilla ja muilla vaikuttajilla on nyt yksi tehtävä ylitse muiden. Laivanrakentajien työt on pidettävä Turussa. Niitä ei saa päästää menemään omistuksen perässä.

Ratkaisijan paikalla on myös naapurimaakunnan Viking Line. Varustamon uusille aluksille on turkulaisesta näkökulmasta vain yksi tilausosoite. Ratkaisua voidaan Maarianhaminassa perustella muillakin kuin isänmaallisilla syillä. Kotimaisuus antaa uusille punaisille laivoille kilpailuedun, jonka arvo voi vielä nousta hyvinkin korkealle.

Yritys tietysti harkitsee asioitaan taloudellisesta näkökulmasta. Poliitikoilla kassavirtaa kertyy vaaleista, jotka ovat taas edessä ensi keväänä. Nyt on oiva aika profiloitua.

Turussa on puhallettu vuosien saatossa yhteen hiileen niin kiivaasti, että siitä on syttynyt alati palava eripuran roihu. Riita saadaan aikaan milloin mistäkin. Telakan laiturille ei saa rakentaa riitaa. On rakennettava laivoja.

Veikko Valtonen

Kirjoittaja on Turun Sanomien toimituspäällikkö.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.