Arktisesta sisämaavaltiosta globaaliksi edelläkävijäksi

TS Arkisto/Pentti Holappa
TS Arkisto/Pentti Holappa

Jäiden sulaminen arktisella alueella tuo ulottuville uusia luonnonvaroja ja merireittejä. Arvioiden mukaan 13 prosenttia maailman löytymättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia kaasuvaroista sijaitsee alueella.

Koillisväylä ja Luoteisväylä tarjoavat lupauksen pari viikkoa lyhyemmistä kuljetusreiteistä verrattuna Panaman ja Suezin kanaviin.

Lämpeneviä vesiä seuraavien kalakantojen perässä pohjoiseen saapuu kalastuslaivastoja eri puolilta maailmaa. Kuin symbolina arktisen alueen globalisaatiolle Jäämerellä liikkuu kiinalainen jäänmurtaja Snow Dragon.

Suomi on samaan aikaan lähellä mutta kaukana tätä maailmanpoliittisesti yhä mielenkiintoisempaa aluetta. Jäämeren rantaviivan puuttuminen tekee Suomesta arktisen sisämaavaltion, jolla ei ole suoraa pääsyä Jäämeren öljyyn, kaasuun tai mineraaleihin. Kansainvälisen merioikeuden nojalla merenpohjan luonnonvarat kuuluvat Jäämeren rannikkovaltioille.

Norja, Kanada, Yhdysvallat, Venäjä ja Tanska (jolle Grönlanti kuuluu) ovat tähän nojaten pyrkineet pitämään muut maat poissa luonnonvaroja koskevasta päätöksenteosta ja keskustelusta. Suomen kannalta riskinä on, että moni muukin aluetta koskevista päätöksistä saatetaan pian tehdä sellaisissa pöydissä, joihin Suomella ei ole pääsyä.

Kansainvälisessä politiikassa sisämaavaltioiden keinoihin on perinteisesti kuulunut vaikutusvallan hakeminen yhteistyön avulla. Maantieteestä johtuvaa takamatkaa Suomi onkin pyrkinyt kuromaan kiinni tukemalla arktisia avauksia niin EU:ssa, Pohjoismaiden neuvostossa kuin Arktisessa neuvostossa.

Yritys päästä Jäämerelle Brysselin kautta on ollut vastatuulessa, ja pohjoisen ulottuvuuden arktinen ikkuna tuntuu jumittuneen kiinni. Rannikkovaltiot ovat nimittäin pitäneet EU:n ulkona alueen päätöksenteon ytimestä. Lisäksi EU:n kritiikki hylkeenpyyntiä kohtaan on tehnyt hallaa unionin maineelle arktisten alkuperäiskansojen keskuudessa.

Pohjoismaiden yhteistyö arktisissa asioissa on kohdannut samantyyppisiä haasteita. Jäämeren rannikkovaltioina Norjalla ja Tanskalla on erilaiset lähtökohdat kuin muilla Pohjoismailla.

Niillä ei ole tarvetta raottaa rannikkovaltioiden kerhon ovea edes pohjoismaisille naapureilleen. Myös Suomen yritykset Arktisen neuvoston vahvistamiseksi ovat kohdanneet ongelmia. Rannikkovaltiot pitävät mielellään monet poliittisesti merkittävät kysymykset neuvoston asialistan ulkopuolella.

Suomalaista aktiivisuutta ja aktivismia on silti Jäämerellä jo nähty. Viime vuonna suomalaiset jäänmurtajat Nordica ja Fennica avustivat öljyjätti Shellin koeporauksia Jäämerellä. Tiettävästi Shell kysyi ensin jäänmurtajia Ruotsilta, mutta Ruotsin kieltäydyttyä käännyttiin Suomen valtion omistaman osakeyhtiö Arctia Shippingin puoleen.

Murtajien matkaanlähtöä saatteli ympäristöjärjestö Greenpeacen mielenosoitus. Monen mutkan kautta jäänmurtajien reissu johti lopulta valtion omistajaohjauksesta vastanneen ministerin eroon. Tapahtumien seurauksena suomalaiseen keskusteluun on viimein noussut niin sanottu arktinen paradoksi: mitä nopeammin ilmasto lämpenee, sitä nopeammin pääsemme käsiksi jäiden alaisiin öljy- ja kaasuvaroihin, joiden käyttö puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Pohjimmiltaan kyse on moraalisesta kysymyksestä: onko oikein, että sulavan jään alta paljastuvia öljy- ja kaasuvaroja hyödynnetään samaan aikaan kun hiilidioksidipäästöjä maapallolla tulisi vähentää.

Muualla tämä kysymys on ollut jo hyvän aikaa tapetilla. Esimerkiksi Norjan kirkko on osallistunut keskusteluun ilmastonmuutoksen ja öljyntuotannon yhteyksistä.

Grönlannissa inuiitit käyvät kiivasta keskustelua energiabisnekseen osallistumisesta. Poraus- ja kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt toisivat työpaikkoja, talouskehitystä ja avittaisivat Grönlantia kohti itsenäisyyttä.

Toisessa vaakakupissa painavat öljynporauksen ja ilmastonmuutoksen uhat perinteisille elinkeinoille kuten hylkeenpyynnille, kalastukselle ja metsästykselle.

Arktisten jäätiköiden sulaminen puhuttaa myös toisella puolen maapalloa: esimerkiksi Bangladeshissa merenpinnan nousu uhkaa rannikon asuin- ja maanviljelysalueita.

Arktisen alueen globaalissa merkityksessä piilee avain Suomen sisämaavaltioaseman kompensoimiseen. Kuvitellaanpa hetki, tämän artikkelisarjan hengessä, että Suomella olisi ulkopolitiikassaan totuttua enemmän vapausasteita.

Miltä voisi näyttää Suomen arktinen politiikka, jos olisi mahdollista irtautua perinteisistä ulkopolitiikan raameista: lääkärin roolista, sopivaisuuden perinteistä, ylivarovaisuudesta naapurien reaktioita kohtaan?

Lähtökohdat tähän visioon voidaan ottaa tuoreesta Suomen arktisesta strategiasta. Sen mukaan Suomi on ”arktisen alueen kestävän kehityksen edelläkävijä”, jolla on ”pitkä perinne aloitteellisena arktisena maana.”

Toimet näiden iskulauseiden toteuttamiseksi voisi aloittaa siirtämällä arktisia energiavaroja koskeva keskustelu globaalin ilmastopolitiikan kontekstiin. Arktinen alue ei nimittäin ole enää vain arktisten maiden asia, vaan globaalin huomion kohteena.

Globaalien ilmastoneuvotteluiden aikakaudella tulevat kansalaisjärjestöjen lisäksi monet valtiot jatkossa kyselemään arktisen alueen öljy- ja kaasutuotannon moraalisen kestävyyden ja ilmastovaikutusten perään.

Suomella olisikin mahdollisuus profiloitua arktisena maana, joka maksimaalisen taloudellisen hyödyn tavoittelun sijaan kytkee arktisen alueen globaaliin ilmastopolitiikkaan ja globaaliin vastuuseen.

Käytännön tasolla voisivat ulko- ja ympäristöministeriöt sekä Suomen arktinen suurlähettiläs aluksi tarttua vaikkapa Arktisen neuvoston työryhmiin ja ajaa niiden ympäristön- ja ilmastomuutoksen monitorointia koskevan asiantuntemuksen vahvempaa hyödyntämistä YK:n ilmastopolitiikassa.

Suomella on kiistatta hallussa huippuluokan snow-how, tietotaito toimimisesta arktisissa olosuhteissa. Innovatiivista jäänmurtoteknologiaa on onnistuneesti kehitetty ja kaupattu maailmalle. Entäpä jos Suomen arktiseen profiiliin kuuluisi, että suomalainen jäänmurtokalusto ei osallistu öljyn- ja kaasunporauksen avustamiseen arktisella alueella?

Sen sijaan kaikki osaaminen valjastettaisiin muuhun merenkulkuun, joka vuosi vuodelta lisääntyy Koillisväylällä ja muualla Jäämerellä. Tämän ohella suomalaista osaamista voitaisiin kohdentaa liikenteen solmukohtien kuten satamien ja rautateiden kehittämiseen arktisella alueella.

Perusteluna Suomen linjalle esitettäisiin arktisen öljyn ja kaasun maailmanlaajuiset ilmastovaikutukset ja ratkaisematon moraalinen dilemma, jota Suomi ei arktisen alueen kestävän kehityksen edelläkävijänä voi hyväksyä. Tällainen arktinen politiikka voisi aiheuttaa närää Jäämeren rannikkovaltioissa, mutta vastapainona se toisi Suomelle globaalia näkyvyyttä ja arvovaltaa.

Suomi ottaisi askeleen lääkärin roolista kohti tuomarin roolia, askeleen kohti eettistä, arvopohjaista ulkopolitiikkaa. Koitettaisiin kepillä jäätä.


Teemu Palosaari

Kirjoittaja on tutkijatohtori Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRIssa.

Alioartikkeli kuuluu Utopia ulkopolitiikassa -sarjaan, jonka kaikki osat ovat luettavissa TS:n verkkolehdessä osoitteessa www.ts.fi/mielipiteet/aliot/

Teemu Palosaari
Teemu Palosaari
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
verkostotiimi
Arktinen sisämaa...
Hyvä avaus!
Miksi jäisimme parvelta huutelemaan kun voisimme tehdä tuottavaa liiketoimintaa arktisella alueella operoivien maiden kanssa.
Nyt puhaltavat uudet tuulet arktisessa liiketoiminnassa. Sinne mennään ennenkaikkea alkuperäkansojen vaatimuksesta ja myös Meksikonlahden katastrofista oppineena turvallisuus ja läpinäkyvyys edellä. Kun nämä ovat kunnossa mennään tekemään liiketoimintaa. Tässä meillä suomalaisilla on osaamista. Miksi jäisimme tuntureiltamme huutelemaan neuvoja kun sitä vastoin olisimme muiden mukana tekemässä tuottavaa liiketoimintaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Luontoihminen
Vast: Arktinen sisämaa...
Suomen ei tule sekaantua Venäjän arktisiin öljynporausseikailuihin. Antaa venäläisten porata ja kantaa myös vastuu kun joku kaamea Meksikonlahden tapainen katastrofi sitten sattuu. Suomen valtiota ei tule siihen sotkea jäänmurtajien muodossa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ice_Master
Jäämeri on aina sula
Jäämeri on sula ympäri vuoden Golf virran avittamana. Sensijaan Koillisväylä on umpijäässä käsittäen monivuotisesta jäästä aina jokavuotiseen jäätymiseen asti. Jäämassojen lyhyen mittausjakson aikana näyttä siltä, että tänä vuonna jäämassa on huomattava verratuna 2012 tilanteeseen. Kuitenkin vuonna 2012 jolloin väitettiin että pohjoisen jäät olivat sulaneet Nesteen kaksi 1A jäävahvistettua tankkeria sai runkoonsa telakoinnin vaatineen vaurion. Kumpiakin avusti voimakkaat venäläiset jäänmurtajat.

Samana vuonna suomalaiset jäänmurtajat palasivat Alaskan Shellin öljykentiltä avustustehtävistä, niin niille vaadittiin Koillisväylän hallinon toimesta kallis Venaläinen jäänmurtaja avustus läpimenon ehdoksi. Kummallekin siis oma avustaja.

Kollisväylä on ja pysyy suvereenisti Vehäjän hallinassa. Siellä' on liikuttu modernian aikakautena aina 30-luvulta lähtien säännöllisesti.

Tuskin millään muulla alalla menetellään näin: Ensin keksitään hypoteesi (hiilidioksidin vaikutus), kehitellään siitä lisäoletus (lisääntymisen vaikutus), laaditaan malleja tämän oletuksen - siis todistamattoman - perusteella ja tehdään sitten liki varmoiksi väitettyjä ennusteita. Vain muutamia vaihtoehtoja esitetään, mutta kaikissa sama maailmanlopun sävy. Verifioimaton oletus onkin muuttunut matkan varrella totuudeksi, jota sitten kaikkialla saarnataan.



Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Luonto-Eno
Arktinen Suomi?
Suomi ei ole toki ole sisämaavaltio vaan monessakin mielessä saari Euroopan kartalla: viennistä noin 90 % ja tuonnista 70 % on merikuljetusten varassa.

Taas kerran ollaan siirtämässä Suomea 1000 km pohjoisemmaksi. Yhtenä EU-neuvottelujen aiheena on usein ollut Suomen arktinen (!) maatalous ja sen erityisasema.
Arktinen Suomi? Arktisuuden korostaminen on paha takaisku Suomi-kuvan kirkastamisessa maailmalla. Vuosikymmeniä on yritetty hävittää mielikuvia jääkarhujen maasta, jossa kansa tanssii tangoa lumikengät jalassa ja lapinpuku päällä. Tietosanakirjan mukaan arktisen kulttuurin edustajia ovat "... lappalaiset, otsjakit, samojedit ja eskimot. Elinkeinoina metsästys, kalastus ja poronhoito.” Oikeasti arktista Suomea ei ole olemassakaan. Tunturi-Lapin arktisuus johtuu korkeudesta, varsinainen arktinen tundra ei Suomeen ulotu.

Viisasta olisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä, vaikka arktisten raha-arkkujen äärelle pääseminen houkuttaakin. Maamme on pohjoinen ja kylmä mutta ei arktinen. Kiitos Golf-virran ja osaavan kansan meillä kasvaa vehnä ja metsä ja omenapuu, elektroniikka-teollisuus kukoistaa edelleenkin ja telakoilla on valmistunut enemmän loistoristeilijöitä Karibialle kuin jäänmurtajia Siperiaan.

Siis: Suomi – arktisen osaamisen maa [ei arktinen maa!]
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »