Kestääkö vesihuoltomme vakavaa kuivuutta?

Voimakkaat sateet, myrskyt ja toisaalta kuivuus ovat sään ääri-ilmiöitä, joiden ennustetaan lisääntyvän ja yleistyvän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomessakin. Tänäkin talvena sateet ovat nostattaneet laajoja tulvia ja toisaalta edelliskesät ovat olleet poikkeuksellisen kuivia. Ääri-ilmiöt aiheuttavat toistuvasti ongelmia vesihuollolle niin talousveden tuotannolle kuin jätevedenpuhdistusprosessille. Etenkin kuivuus vaikeuttaa sekä talousveden valmistuksessa käytettävän raakaveden saatavuutta että heikentää sen laatua.

Riitta Salmi
Vaikka kuivuus voi aiheuttaa ongelmia missä päin Suomea tahansa, ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa kuivuudelle riskialtteimmat alueet, muun muassa pienten pohjavesialueiden, järvien vähäisyyden ja kuitenkin runsaan vedenkäytön sekä maatalouden vuoksi, todetaan kirjoituksessa.
Vaikka kuivuus voi aiheuttaa ongelmia missä päin Suomea tahansa, ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa kuivuudelle riskialtteimmat alueet, muun muassa pienten pohjavesialueiden, järvien vähäisyyden ja kuitenkin runsaan vedenkäytön sekä maatalouden vuoksi, todetaan kirjoituksessa.

ALIO

Lauri Ahopelto

Katariina Yli-Heikkilä

Suomi on tuhansien järvien maa ja meillä on totuttu tiettyyn vesimäärään, minkä vuoksi kuivuuden aiheuttama suuri vajaus totuttuun tasoon aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, taloudelle ja ihmisille.

Vakava, pitkittynyt kuivuus vaivasi Suomea muun muassa kesällä 2018. Poikkeuksellisen pienten sademäärien johdosta maataloutemme tuotti pienimmän viljasadon 20 vuoteen, mistä koitui mittavat vahingot. Arviot vuoden 2018 kuivuuden taloudellisista menetyksistä olivat yli 400 miljoonaa euroa.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan kuivuuden vaikutuksia Suomessa. Vaikka kuivuus voi aiheuttaa ongelmia missä päin Suomea tahansa, ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa kuivuudelle riskialtteimmat alueet, muun muassa pienten pohjavesialueiden, järvien vähäisyyden ja kuitenkin runsaan vedenkäytön sekä maatalouden vuoksi.

Ominaista kuivuudelle on, ettei ole tarkkaa tietoa siitä, koska kuivuus alkaa ja koska se päättyy. Kuivuus on luonteeltaan pitkäaikaista ja viipyilevää, joten se voi kestää muutamasta kuukaudesta vuosiin.

Täysin sateettomia pitkiä jaksoja ei Suomen olosuhteissa kuitenkaan juuri esiinny, mutta yksittäiset sateet kuivakauden aikana eivät muuta kuivuustilannetta. Kuivuutta ei myöskään voi estää, mutta sen vaikutuksia voidaan pienentää varautumalla.

Vesihuollossakin ongelmatilanteisiin kuten talousveden riittävyyteen ja kriisitoiminnan suunnitteluun olisi hyvä varautua ennalta, jotta kuivuuden aikanakin pystytään turvaamaan riittävät ja laadukkaat vesihuoltopalvelut.

Viime vuosina monessa kunnassa myös Varsinais-Suomessa on annettu kuivuuteen perustuen kuluttajille kehotuksia rajoittaa veden käyttöä, jotta veden kulutusta saadaan tasattua. Toistaiseksi vedenkäyttörajoituksilla on vielä tarkoitettu lähinnä puutarhan kastelun tai auton pesun välttämistä, mutta esimerkiksi keskisuomalaisessa Petäjäveden kunnassa päädyttiin veden käytön säännöstelyyn syksyn 2019 vesikriisin aikana.

Kuivuudessa ei myöskään ole kyse pelkästään siitä, riittääkö vettä. Pidempiaikainen kuivuus voi aiheuttaa veden saatavuusongelmien lisäksi myös ongelmia veden laadussa, ja siten aiheuttaa terveysriskejä.

Yksittäinen kuluttaja pystyy omilla vedensäästötoimillaan auttamaan vesihuoltolaitoksen toimintaa, mutta varautumisessa on kyse laajemmasta toiminnasta, jolla pyritään välttämään kriisitilanteisiin ja vedenkäyttörajoituksiin joutumista.

Laaja-alainen kuntien henkilöstön kouluttaminen on tärkeä osa vesihuollon varautumista. Varautumista tulee myös harjoitella ja siten ennakoida kuivuuden aikaista toimintaa sekä kriisiviestintää. Vesihuolto koskettaa kunnassa useita eri aloja ja myös laki edellyttää kunnan viranomaisten, pelastusviranomaisten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja varautumiseen liittyvien suunnitelmien yhteensovittamista.

Kuivuuteen varautumisessa tärkeässä roolissa on viestintä ja kuivuusjaksojen varalle on kehitettävä oikea-aikaista tiedottamista. Jos kunnan vedenottamoilla pohjavedentasot ovat matalalla, pitäisi kaikkien veden käyttäjien olla siitä tietoisia riippumatta siitä, ollaanko kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä vai ei.

Koska kunnan viestintä tavoittaa asukkaita myös vesihuoltoverkoston käyttäjiä laajemmin, saavat myös oman tai yhteisen kaivon varassa olevat arvokasta tietoa vallitsevasta vesitaloustilanteesta. Tehokkaan viestinnän myötä varautuminen ja reagoiminen on haastavassa tilanteessa kaikille mahdollista.

Vaikka Suomessa vesijohtoverkosto on jo melko kattava, on sen ulkopuolella vajaa kymmenen prosenttia talouksista. Näiden kiinteistöjen vedensaanti on oman tai yhteisen kaivoveden varassa. Kiinteistöjen omistajienkin olisi siis hyvä pohtia oman kiinteistön vedensaantia akuutissa kriisitilanteessa tai toisaalta pitkittyneessä kuivuudessa.

Oman kaivoveden laatu on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein ja kaivo on kunnostettava tarvittaessa. Myös varavesilähteitä tulisi kartoittaa ja selvittää mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesijohtoverkostoon.

Lisäksi myös kunnan tulisi olla tietoinen yksityisten kaivojen tilanteesta, vaikka kaivosta vastaakin ensisijaisesti kiinteistön omistaja itse. Tätä tiedonvaihtoa edesauttaisi esimerkiksi kunnan ylläpitämä kaivorekisteri, jonka avulla kriisitilanteissa myös vesihuoltoverkoston ulkopuolisia asukkaita pystyttäisiin palvelemaan paremmin. Tällä hetkellä talousvesikaivoista ei ole kerätty kattavasti tietoja.

Kuntalaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön myös kuivuuden aikana. Vesihuollon järjestäminen on kuntien vastuulla, joten kunnat ovat varautumisessa avainasemassa.

Kunnissa tulisikin entistä paremmin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset kunnan eri toimintoihin. Jotta kunnassa voidaan kehittää varautumissuunnitelmaa kuivuuden varalle, tarvitaan tueksi myös poliittinen päätös. Siten parannetaan vesilaitosten toimintaa poikkeustilanteissa. Ilmastonmuutoksen kautta lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin on edullisempaa varautua ennakolta kuin reagoida vasta kriisin ollessa käynnissä.

Lauri Ahopelto on väitöskirjatutkijana Aalto-yliopiston vesi ja kehitys -ryhmässä. Katariina Yli-Heikkilä toimii vesiasiantuntijana Valoniassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
S.F.
Iso jälkipyykki edessä
Koronakriisin jälkeen Suomen pitää kuolemanvakavasti miettiä, miten me turvaamme jatkossa olemassaolomme. Se ei tapahdu siirtämällä kriittistä tuotantoamme ulkomaille, myymällä arvokkaita resurssejamme (kuten pohjavettä tai maata) ulkomaisille sijoittajille, eikä sillä, että päästämme tänne humanitäärisistä syistä liikaa väkeä ulkomailta. Ajat ovat nyt muuttuneet, pysyvästi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Tuota
Olen mediasta lukenut, että Suomella on runsaat pohjavesivarat, mutta käytettävissä on vain hyvin pieni murto-osa siitä. Nähdäkseni siis ainakin osa ratkaisua olisi rakentaa lisää vedenottamoita ja kaivoja riittävän syvälle ja vaikka tuplata käyttövesivarantomme? En tosin tiedä asiasta muuta kuin mitä olen lukenut. Ja rahaahan tuollainen vaatii, paljon.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Timo Oivo
No oikeasti
Samaan aikaa yksi murehtii kuivuudesta ja toinen lisääntyvistä sateista ja tulvista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »