Alio: Ennakoiva hoitosuunnitelma ohjaa hyvään elämän lopun hoitoon

Kun ihminen oivaltaa lähestyvänsä elämänsä loppuvaihettaan, olemisessa tiivistyvät aika, merkitykset ja yksilölliset kokemukset. Kuolemaan saattamisessa mukana oleminen edellyttää herkkyyttä ja tahtoa tunnistaa potilaan ja omaisten tarpeita sekä heidän elämän lopun vaiheeseen liittämiä merkityksiä.

Annu Haho

Kun heikkenevä keho muistuttaa elämän päättymisestä, ajatus siirtyy enenevästi aineellisista ja materiaalisista asioista aineettomiin asioihin. Hyvät välit läheisiin, mielenrauha ja sielunrauha sekä tasapaino arvojen ja toiminnan välillä saattavatkin osoittautua kaikkein merkityksellisiksi. Mikäli kuoleva kokee näissä olevan ristiriitaa, hän haluaa etsiä sovintoa.

Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa pyritään nykyään huomioimaan kuolevien erityistarpeet. Ammattilaiset eivät enää keskity pelkästään hyvään kehon hoitoon, hiipuviin elintoimintoihin (terminaatio, terminaalihoito), vaan kohtaavat potilaan kokonaisvaltaisesti.

Saattohoito, palliatiivisen hoidon loppuvaiheena, tarkoittaakin ”kuoleman rajalle saattamista” ja ”rinnalla kulkemista”.

Käypähoito -suosituksissa julkaistu Ennakoiva hoitosuunnitelma (Advance care planning) on vaikuttava keino syventyä ihmisen elämän lopun vaiheen erityistarpeisiin. Potilaan toiveet, pelot, merkitykset ja näkemykset kartoitetaan ja kirjataan systemaattisesti.

Osallisuus omaan hoitoon ja itsemäärääminen vahvistuvat. Omaisten henkinen kuormittuneisuus tulee nähdyksi ja heidän rooli selkiytyy.

Ylihoidon tai alihoidon riskit vähenevät. Potilasta rasittavat kuljetukset tai siirrot jäävät pois. Turhat tutkimukset ja toimenpiteet niin ikään karsiutuvat ja kaikkien tiedossa on potilaan tahto.

Itsemääräämistä kunnioitetaan ja hoito inhimillistyy. Arvokkuus sellaisena, miten kuoleva sen itse määrittelee, on tosiasia.

Yhtä lailla hyvin laadittu ennakoiva hoitosuunnitelma selkiyttää ja yhtenäistää hoidosta vastaavien työtä. Ammattilaiset tuntevat juuri tälle potilaalle oikean kivunhoidon keinot ja hoidon rajaukset eli poissuljettavat hoitomenetelmät.

Oireiden tarkkaileminen ja niihin vastaaminen nopeutuu, kun niiden ilmaantumiseen ollaan varauduttu. Kirjaaminen ja tiedon kulku terävöityvät. Myös yhteistyö omaisten kanssa notkistuu.

Ammattilaisilla on valmius pohtia eksistentiaalisia eli olemiseen sinänsä liittyviä kysymyksiä potilaan kanssa. Lisäksi heille tarjoutuu mahdollisuus vastata tämän henkisiin, hengellisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, kun ne ovat tunnistettu hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Voidaan keskittyä asioihin, jotka potilas nostaa merkityksellisiksi. Tällä on suora yhteys työntekijöiden kokemaan eettiseen kuormittuneisuuteen.

Potilas, lääkäri ja hoitajat muodostavat tiiviin yhteistyötiimin. Potilaan luvalla tiimiin liitetään myös omaisia tai läheisiä. Omaisia toivotaan mukaan läheisensä elämän lopun vaiheeseen.

Ennakoivaan hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan ja läheisten kokemuksia tämän hetken peloista, tunteista ja hoitoon liittyvistä käsityksistä. Erityisen huomion saavat hoitoon liittyvät odotukset ja toiveet.

Potilasta ohjataan viimeistään tässä vaiheessa laatimaan hoitotahto (lisätietoja www.miljoonahoitotahtoa.fi). Ne asiat, jotka potilas kokee merkityksellisiksi ja arvokkaiksi, kirjataan ja huomioidaan. Tavoitteena on, että tiiviillä yhteistyöllä, kunnioittavalla asenteella ja vahvalla ammattiosaamisella luodaan kuolevalle paras mahdollinen saattohoitovaihe.

Hoidon rajauksiin liittyvät päätökset, kuten pidättäytyminen elvytyksestä (DNAR = do not attempt resuscitation, tai DNR, ER) sydänpysähdys tilanteessa, tehohoidosta, hengityskonehoidosta, antibioottihoidoista, tehostetusta ravitsemus- tai nestehoidosta, verituotteiden käytöstä tai yleensä tutkimuksista, kirjataan huolellisesti.

Saattohoitopaikan ennakoiminen ja kuolemaan johtavien oireiden pahenemisvaiheeseen valmistautuminen kuuluvat hyvään saattohoitoon ja näin myös ennakoivaan hoitosuunnitelmaan kirjattaviin asioihin.

Suunnitelman laatimisen voidaan sanoa olevan aivan kuin hyväksyttävä ja virallinen tapa ottaa puheeksi asioita, jotka joka tapauksessa askarruttavat potilaita ja omaisia. Torjuttavasta ja pelottavasta aiheesta tulee näin tutumpi.

Hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on rohkaista potilasta ja omaisia asettumaan vastatusten sen tosiasian kanssa, että elämä päättyy.

Kuoleva joutuu luopumaan elämästään ja jättämään jäähyväiset läheisilleen. Läheiset joutuvat eroamaan kuolevasta ja jatkamaan elämäänsä ilman häntä. Ammattilaisten lohduttava läsnäoleminen tässä tilanteessa kuuluu hyvän hoidon ydintaitoihin.

Jokaisen kannattaa varautua kuolemaansa jo elämänsä aktiivisessa vaiheessa. On tärkeä pohtia, millainen on arvokas kuolema. Näin avautuva ymmärrys elämän rajallisuudesta saattaa vaikuttaa ratkaisevasti tämän päivän valintoihin.

Elämän arvokkaat ja merkitykselliset asiat tulevat tietoisiksi ja tavoiteltaviksi. Ennakoivassa hoitosuunnitelmassa keskusteluun nostetut asiat lievittävät tehokkaasti kaikkien kärsimystä.

Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori, etiikan tutkija ja kouluttaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.