Alio: Varpe Oy:n tarina kuvaa varsinaissuomalaista rakennusalaa

Anne Pentti
Anne Pentti

Anne Pentti

Rakennusala työllistää Suomessa yli 200 000 henkilöä, mutta ala kärsii samaan aikaan sekä työvoimapulasta että rakenteellisesta työttömyydestä. Ala on suhdanneherkkä ja toiminta on kausiluonteista. Rakentaminen kääntyi nousuun viisi vuotta sitten, mutta tälle vuodelle ennustetaan rakentamisen vähenemistä.

Useat suomalaiset rakennusalan yritykset jatkavat toimintaansa 20-30 vuotta. Tuossa iässä monet lopettavat toimintansa tai ajautuvat vararikkoon. Hyvin harva suomalainen rakennusyhtiö on saavuttanut viidenkymmenen vuoden iän. Raisiolainen perheyritys Varpe Oy jatkaa vielä puolen vuosisadankin jälkeen toimintaansa ja jopa neljäskin sukupolvi on jo ehtinyt kokeilla työntekoa yrityksen työmailla.

Kun 80-vuotias Teppo Varpe ajaa Raisiosta Kaarinaan, on lähes koko ajan näkyvillä jokin Varpen rakentama tai saneeraama kohde. Tepon vuonna 1904 syntynyt isä, Martti Varpe, perusti yrityksen yhdessä kahden poikansa kanssa vuonna 1969. Konttori pistettiin pystyyn Raision Säästökulmaan, nykyistä Raision St1-huoltoasemaa vastapäätä sijaitsevaan rakennukseen.

Yritys keskittyi perustajaurakointiin ja aloitti rakentamisen Turun Pernon alueen kerrostalotyömaalla. Taloja nousi eri puolilla Varsinais-Suomea parin kolmen talon vuosivauhdilla ja tuotanto kävi hyvin kaupaksi. Parinkymmenen vuoden ajan töitä riitti ja yrityksen talous kehittyi tasaisen suotuisasti.

Mutta sitten tapahtui se, mitä ei osattu odottaa. Muutamassa kuukaudessa 1990-luvun alun lama romahdutti kaiken rakentamisen. Yhtäkkiä töitä ei enää ollutkaan. Työntekijät joutuivat lomalle.

Kolmessa vuodessa yrityksen liikevaihto romahti yli 11 miljoonasta markasta alle miljoonaan.

Varpen miehet tunsivat tulleensa kuolemaantuomittujen portille. Töitä ei ollut, rahat alkoivat olla lopussa ja vaihtoehdot vähissä. Varpen miesten yllätykseksi Turun Suomalaisen Säästöpankin vastuuhenkilö lupasi, että yritystä ei ajettaisi konkurssiin ja kannusti ponnistelemaan. Ja miehet ponnistelivat.

Pohjalta kuitenkin noustiin vuonna 1994 todella korkealle, sillä yksi ensimmäisistä urakoista laman vihdoin taittuessa oli Kuusiston saaren radiomaston harusten vahvistaminen. Masto on 319 metriä korkea.

Töitä oli etsittävä myös oman maakunnan ulkopuolelta. Miehet päätyivät vähäksi aikaa jopa luostariin, ja vieläpä nunnaluostariin. Espooseen tehtiin Karmeliitta-sisarten luostarin remontti ja laajennus.

Varpe on rakentanut Raisioon lukuisia asuinalueita, Halikkoon kerros- ja rivitaloja sekä tehnyt remonttia hotelli Hamburger Börsissä. Maakuntaan on noussut kouluja, päiväkoteja, vanhusten hoitolaitoksia ja paloasemia, uusia hissejä on tehty vanhoihin taloihin sekä saneerattu yli 1500 turkulaista kylpyhuonetta.

Varpen pojat ovat upottaneet betoniin toistasataa kilometriä jäähdytysputkea, rakentaessaan jäähalleja Impivaaraan ja Varissuolle. Toistaiseksi urakoista suurin on ollut Viking Linen terminaalin laajennustyö vuonna 2012.

Tarvittaessa rakennusmiehet toimivat myös muuttomiehinä. Naantalin Merimieseläkekassan remonttien aikaan asukkaat asuivat taloissa, jotka saneerattiin täysin. Varpen miehet hoitivat asukkaiden muutot asunnosta toiseen aina sitä mukaa, kun asuntoja valmistui.

Yrityksen perustaja Martti Varpe jatkoi työntekoa 79 vuotiaaksi. Teppo Varpe, joka täytti viime vuonna 80, on pistänyt vielä ainakin vuoden verran paremmaksi. Perheyrityksen miehet näyttävät täyttävän yhteiskunnan toiveet pitkistä työurista.

Varpen perheyrityksen tarinat kuvaavat käytännön näkökulmasta koko varsinaissuomalaisen rakennusalan muutoksia ja haasteita. Tarinat kuvaavat myös työntekijöiden suurta merkitystä firman pärjäämiselle. Porukan hyvä henki ja hurtti huumori ovat auttaneet ratkaisemaan monet työmailla eteen tulevista ongelmista.

Varpe Oy:n viiteenkymmeneen vuoteen on mahtunut nousu- ja laskukausia. Niistä on kuitenkin selvitty ja toiminta jatkuu vilkkaana edelleen. Varpe Oy työllistää tänä päivänä kolmisenkymmentä ammattilaista ja yrityksen liikevaihto on noin 7,5 miljoonaa euroa.

Kirjoittaja on naantalilainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut raisiolaisen rakennusliike Varpe Oy:n tarinallisen historiikin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.