Eväät onnistuneeseen painonhallintaan

Lapsuudessa luodaan pohja onnistuneelle painonhallinnalle. Sisäistetyt tavat ja tottumukset helpottavat painonhallintaa. Rento ote, sallivuus ja tietoisuus omista tavoista vauhdittavat onnistumista.

Jaakko Elenius
Rutiinit ja tavat helpottavat painonhallintaa. Kirjoituksessa mainittu tutkimus osoittaa, että rento suhtautuminen syömiseen ja liikuntaa auttavat.
Rutiinit ja tavat helpottavat painonhallintaa. Kirjoituksessa mainittu tutkimus osoittaa, että rento suhtautuminen syömiseen ja liikuntaa auttavat.

ALIO

Anu Joki

Valtaosa suomalaisista kamppailee painonnousua vastaan. Ja jotkut onnistuvat!

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla toteutetussa tutkimuksessa huomasimme, että rento suhtautuminen syömiseen ja liikuntaan auttavat painonhallinnassa.

Ihmiset kokevat usein kielteisesti painonhallinnan: kituuttamisena ja nälkädieettinä, hampaat irvessä treenaamisena. Ajatellaan, että onnistuminen vaatii suurta itsekuria ja kieltäytymistä. Elinikäinen painonhallinta on jotain aivan muuta.

Joustavuus ja sallivuus leimaavat elinikäistä painonhallintaa. Kaikkea saa syödä, mutta käyttömäärät ja -tiheys ratkaisevat.

Väitöstutkimukseni tarkastelee elinikäistä onnistunutta painonhallintaa. Haastatteluihin osallistui 39 normaalipainoista henkilöä.

Mutkaton ruokasuhde kuvasti onnistujia. Ruoka antoi energiaa ja toi nautintoa elämään. Vaikka onnistujat olivat tietoisia syömisestään, ruoka ei pyörittänyt heidän elämäänsä.

Joustavuus erottui normaalipainoisten ajattelutavassa: he nauttivat juhlissa herkuista eivätkä miettineet jokaista suupalaa.

Arjessa tehtiin joustavia päätöksiä. Työkaverin tarjoama kahvipulla hyväksyttiin empimättä ja nautittiin yhteisestä hetkestä kahvikupin äärellä. Herkuttelu ei aiheuttanut ahdistusta.

Ruokavalion kokonaisuus oli yksittäistä ruokaa tärkeämpää. Vaikka he söivät kasvisvoittoisesti ja pääosin terveellisesti, välillä myös epäterveellisinä pidettyjä ruokia valittiin lautaselle.

Huomasimme, että ihan vahingossa se paino ei pysynyt hallinnassa, vaan onnistujat olivat tietoisia syömis- ja liikuntatottumuksistaan.

Päivä alkoi aamiaisella ja säännöllinen syöminen rytmitti päivää. Nälkä ohjasi syömistä.

Onnistujat tunnistivat itselle sopivan ruoka-annoksen. Se vei nälän, mutta ei tuonut väsyttävää ähkyä. He päättivät, mikä oli sopivasti ja jättivät syömisen siihen.

Onnistujat liikkuivat säännöllisesti. Liikunta toi iloa ja hyvää oloa. Painonhallinta ei vaatinut himoliikkumista tai kilpaurheilua, vaan mieleisen tavan hikoilla ja purkaa energiaa.

Painonhallinta vaati työtä. Työ ei ollut vaivalloista tai raskasta, pikemminkin omien tottumusten säätelyä. Näin säilyi tasapaino syömisen ja kulutuksen välillä.

Säännöllinen punnitus ei ollut tarpeen. Mahdolliset painonmuutokset näkyivät kehossa ja vaatteiden istuvuudessa. Silloin onnistujat kevensivät syömistään mm. lisäämällä kasviksia ja he kiinnittivät huomiota herkkujen määrään.

Painonhallinnan vaivattomuus selittyi elämäntyylillä. Se oli syntynyt jo lapsuudessa. Lapsuuden perhe ja kodin ruokakasvatus loivat pohjan onnistumiselle.

Ruoan pariin kokoonnuttiin yhdessä säännöllisesti. Illat kuluivat pihapeleissä ja touhuten, ei telkkarin tai videopelien äärellä. Onnistujat kertoivat, että liikunnalla oli aina ollut tärkeä rooli heidän elämässään.

Pelkästään lapsuus ei määrittänyt onnistumista. Se on myönteistä, jos eletty lapsuus ei tue painonhallintaa.

Painonhallinta näyttäytyi matkana läpi elämänkulun. Onnistuminen vaati jatkuvaa oppimista. Käyttäytymistä ohjasi tietoiset päätökset. Onnistujat halusivat pysyä normaalipainossa: he opettelivat tavat, joilla saavuttaa tavoite.

Rutiinit ja tavat helpottivat painonhallintaa. Onnistujat eivät erikseen miettineet, lähteäkö ulos lenkille tai miten koostaa tasapainoinen ruoka-annos.

Nämä olivat rutiineja, jotka oli omaksuttu matkan varrella. Sisäistetyt tavat toteutuivat lähes automaattisesti, vaikka joskus ne oli jouduttu opettelemaan.

Tyypillisiä haasteita painonhallintaan tuovat elämänkulun eri vaiheet. Naimisiinmeno, lapsen saaminen ja ruuhkavuodet kerryttävät helposti kiloja.

Onnistujat eivät välttyneet näiltä painonnousualtistuksilta. Kyky sopeutua muuttuvaan ympäristöön ratkaisi onnistumisen.

He tunnistivat uhkaavat tilanteet, jolloin paino meinasi lähteä nousuun. Tällöin painon eteen tehtiin aktiivisesti työtä.

Onnistujat ajattelivat, että he kantoivat vastuun omasta painostaan. Vastoinkäymiset eivät romuttaneet painonhallintaa. Syömällä ei ratkaistu ongelmia.

He luottivat omaan tapaansa toimia. Ulkoiset ohjeet tai läheisten tuki koettiin tarpeettomaksi. Onnistujat ihmettelivät ihmisten halukkuutta kokeilla muotiin tulleita dieettejä. He pitivät niitä naurettavina ja lyhytkestoisina.

Heillä oli hyvä pystyvyyden tunne. Se tarkoittaa, että he uskoivat kykyynsä vaikuttaa elämäänsä ja sen kulkuun. Elinikäisessä painonhallinnassa hyvä pystyvyyden tunne osoittautui tärkeäksi.

Tutkimus tarkasteli onnistunutta painonhallintaa uudesta näkökulmasta. Yleensä tutkitaan laihdutuksen jälkeistä painonhallintaa.

Tässä halusimme kuulla niiden ihmisten kokemuksia, jotka eivät ole kohdanneet ongelmia painon kanssa.

Väitöstutkimukseni rohkaisee kiinnittämään huomiota elintapoihin jo heti lapsuudessa. Myönteinen suhtautuminen syömiseen, liikuntaan ja itseensä antaa etuja painonhallintaan.

Vinkkilista pysyvään painonhallintaan:

Lisää kasviksia lautaselle: kerää sateenkaaren värit päivään.

Syö säännöllisesti: nälkä ei ehdi tulla liian suureksi.

Älä ole liian mustavalkoinen: herkuttelu silloin tällöin kuuluu elämään.

Anna aikaa muutokselle; tee pieniä, konkreettisia muutoksia.

Älä ole dieetillä: elämä ei pyöri vain syömisen ympärillä.

Mausta arkea liikunnalla – valitse harrastus, josta nautit. Kokeile eri lajeja!

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava, ETM, Helsingin yliopisto Elintarvike- ja ravitsemustieteen osasto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.