Alio: Turun kaupunki on lähes sata vuotta ajateltua nuorempi

Liisa Seppänen

Markus Hiekkanen

Turku valmistautuu jo innolla vuoteen 2029, jolloin juhlistetaan virallisesti kaupungin 800-vuotissyntymäpäivää monin tapahtumin. Kaupungin pitkä historia on juhlan arvoinen, mutta kuinka perusteltua tasavuosien viettäminen on vuonna 2029?

Turun syntymäpäivän määrityksessä avainrooli on annettu kirjeelle, joka laadittiin Paavi Gregorius IX:n kansliassa Perugiassa, Italiassa tammikuussa 1229. Kirje lähetettiin vastaukseksi Linköpingin piispalle, Gotlannin sisterssiläisluostarin johtajalle ja Visbyn rovastille. He nimittäin olivat lähestyneet paavia ilmoituksellaan, että Suomen alueen piispankirkko oli perustettu ”vähemmän sopivalle paikalle”. Kristinuskon leviämisen myötä piispanistuimen siirto paremmalle paikalle oli tullut ajankohtaiseksi. Vastauksessaan paavi antoikin luvan piispanistuimen siirrolle sopivampaan paikkaan.

Kirjeenvaihdon jälkeen Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Maarian seurakuntaan, Aurajoen ja Vähäjoen liittymäkohdassa sijaitsevalle Koroistenniemelle. Koroisista tuli näin Suomen alueen uusi kirkollinen keskus, mutta siitä ei kehittynyt kaupunkia – ei edes sen alkua.

Ajatus, jonka mukaan piispanistuimen siirto Koroisiin merkitsi Turun perustamista ja kaupungistumisen alkua, on vailla tieteellisiä perusteita. Yhteys näiden asioiden välillä voisi olla hieman perustellumpi, mikäli piispanistuin olisi sijoitettu Maarian sijasta Kaarinaan Aurajoen kaakkoispuolelle. Turun kaupunki nimittäin perustettiin alueelle, joka oli joko ostettu tai pakkolunastettu Kaarinan pitäjästä.

Kaupungin iän määrittely piispanistuimen siirron perusteella nojaa ajatteluun, jossa yhden historiallisen toimijan (kirkon) sisäinen toimenpide omaksutaan toisen toimijan (koko yhteiskunnan) toimenpiteeksi.

Ymmärrettävämmäksi asia ehkä tulee, jos ajatellaan vastaavaa tilannetta jonkin muun maantieteellisen alueen, vaikkapa Tampereen näkökulmasta: Pirkkalan seurakunta perustettiin vuosien 1225 ja 1250 välissä. Tampereen kaupunki taas perustettiin Pirkkalan pitäjästä lohkaistulle alueelle 1779. Mikäli Tampereen johto päättäisi juhlia kaupunkinsa perustamisen vuosipäivää laskien sen esimerkiksi vuodesta 1225, saattaisi se herättää ehkä osin huvittunuttakin keskustelua.

Historialliset lähteet piispanistuimen siirrosta eivät siis anna perusteita Turun kaupungin 800-vuotissyntymäpäivän viettämiselle 2029. Entä onko asiaan saatu vahvistusta arkeologian avulla?

Todisteet olivat vähäisiä 1990-luvulle asti, mutta C. J. Gardberg käytti arkeologista aineistoa rohkeasti jo 1969 julkaistussa artikkelissaan, jossa hän esitti kaupungin syntyneen 1200-luvun puolivälissä. Myöhempi tutkimus on osoittanut, että hänen käyttämänsä todistusaineisto – löydöt, raha-aarre ja hirsirakenne – on vasta 1300-luvulta. Joka tapauksessa Gardberg osoitti jo 50 vuotta sitten, ettei Turun kaupunki ole syntynyt vuonna 1229.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Turun keskiaikaiselta kaupunkialueelta on saatu esille todisteita, joiden avulla asiaa on voitu tarkastella uudelleen. Turun kaupungille 775-vuotissyntymäpäivälahjaksi laaditussa kirjassa Kaupunkia pintaa syvemmältä (2003) oli mahdollista käydä kriittisesti läpi vanhempi todistusaineisto ja esittää uusi tulkinta, jonka mukaan kaupungin perustivat ajan poliittiset valtayhteisöt – kuningasvalta, katolinen kirkko, ja dominikaanijärjestö – 1200-luvun lopulla.

Tulkinta herätti paljon keskustelua ja sai aikaan sen, että Turun kaupunginvaltuusto päätti rahoittaa arkeologisen tutkimushankkeen, jonka avulla haluttiin saada lisätodisteita kaupungin iän määrittämiseen. Vuosina 2005–2006 Turun museokeskus toteuttikin arkeologiset kaivaukset tuomiokirkon ympäristössä kolmella alueella, joita pidettiin keskeisinä kaupungin iän selvittämisen kannalta.

Saadut tulokset olivat merkittäviä: Tuomiokirkon ympäristö on ollut viljelyskäytössä 1200-luvun lopulle asti, kun taas alueen vanhimmat kaupunkitontit ja tuomiokirkolta Suurtorille johtanut Kirkkokatu ajoittuvat vasta 1300-luvun taitteeseen. Näiden kaivausten jälkeen tehdyissä tutkimuksissa on voitu todeta, että 1200-luvun lopulla peltoalue on ulottunut Unikankareelta ainakin nykyiselle Nunnankadulle asti. Raatihuoneen ja Aboa Vetus & Ars Nova -museon kaivauksissa on tosin löydetty muutamia esineitä ja puurakenteita, jotka voidaan ajoittaa jo 1200-luvun lopulle. Ne eivät kuitenkaan riitä todisteiksi sille, että juuri näiden alueiden kohdalla olisi ollut kaupunkimaista asutusta ja toimintaa vaiheessa, jolloin muu ympäröivä alue on ollut peltoa.

Tutkimuksen tulokset voivat muuttua tai vahvistua uusien todisteiden myötä, mutta paluu vanhaan tulkintaan ei ole mahdollista. Tällä hetkellä olemassa oleva todistusaineisto on riittävän vahvaa ja vakuuttavaa osoittamaan, että Turkua ei perustettu 1229 vaan vuoden 1300 tienoilla, siis 1200-luvun lopussa tai 1300-luvun alussa, kuten kirjassa Pitkin poikin Aurajokea (2019) osoitettiin.

Kannatamme lämpimästi kaupungin historian esille nostamista, arvostamista ja juhlistamista. Vuonna 2029 Turun kaupunki ei kuitenkaan täytä 800 vuotta, vaan juhlakalulla on ikää vajaat 100 vuotta vähemmän.

Kirjoittajat ovat tutkijoita, jotka ovat perehtyneet muun muassa Turun kaupungin perustamista ja varhaista kehitystä koskeviin kysymyksiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Kaustin
Muna oli ennen kanaa
Kirjoittajat tekevät sen perusvirheen että Turkua ei ole perustettu, vaan merkkipäivää juhlitaan sen 1.kirjallisen merkinnän johdosta.

Looginen syy piispanistuimen siirrolle oli, että kaupallinen ja asutuskeskus oli muodostunut muualle, eikä siis itse piispanistuin perustanut kaupunkia vaan seurasi asutusta, kuten kirjeenvaihdosta paavin kanssa on ymmärrettävissä, "sopivammalle paikalle".

Muna = kaupunki oli ennen kanaa = kirkkoa, eli asutuskeskittymä oli jo ennen seurakuntia ja niiden rajoja. Ne tulivat myöhemmin ruotsalaishallitsijoiden myötä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
PASI LAIHONEN
Turun kaupungin ikä
Kaupungit eri puolilla maailmaa laskevat oman ikänsä hyvin vaihtelevilla perusteilla. Mitä vanhempi kaupunki, sitä vähemmän löytyy tieteellistä todistusaineistoa. Rooman kaupungin syntyä selittävälle legendalle annetaan jopa tarkka vuosiluku, jota yleisesti pidetään myös Rooman syntyajankohtana, vaikka minkäänlaista dokumenttia tai muuta evidenssiä asiasta ei tietenkään ole. Seppäsen ja Hiekkasen hakemien tieteellisten perusteiden käyttäminen maailman kaupunkien ikäkriteerinä voisi nuorentaa aika monen kaupungin ikää. Hupaisaa, että Turun ikä niin jaksaa hiertää helsinkiläisiä. Markus Hiekkasta ei tietääkseni ole vaivannut yhtään se, että hänen työnantajansa Helsingin yliopisto vietti taannoin suuren julkisuuden saattelemana 375-vuotisjuhlaansa, vaikka kyseinen laitos perustettiin 160 kilometriä lännempänä. Turun Akatemian perustajista ei kovin moni liene edes kuullut Helsingistä, saati että olisi käynyt siellä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kaustin
Vast: Turun kaupungin ikä
Juuri saadun tiedon mukaan kaikki tähän asti julkaistut tutkimukset ja tutkijat ovat olleet väärässä. Turku on 7. kukkulan kaupunki, kuten on Roomakin ja molemmat ovat perustaneet naarassuden kasvattamat veljekset. Turgun perusti Nousiaisten suden kasvattamat veljekset Matti ja Teppo jo yli 2000 vuotta sitten. Uusi tutkimus julkaistaan vertaisarvioituna tosin vasta 1.4.2029.

Oikeasti Turgu oli olemassa paljon ennen ruotsalaisten tuloa ja heidän kirjeitään paaville. Se ei tosin ollut lähelläkään silloin vielä meren alla ollutta Vanhaa Suurtoria.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »