Alio: Maan rakenne on tärkeä osa viljelyä ja ympäristönsuojelua

Mikael Rydenfelt
Viljelijät, joiden pelloille kipsi, rakennekalkki ja kuitulietteet sopivat, voivat olla mukana parantamassa vesistöjemme ja Itämeren tilaa, toteavat kirjoittajat.
Viljelijät, joiden pelloille kipsi, rakennekalkki ja kuitulietteet sopivat, voivat olla mukana parantamassa vesistöjemme ja Itämeren tilaa, toteavat kirjoittajat.

Hannele Pokka

Jaana Husu-Kallio

Maa jalkojemme alla on ihme, ja sen arvoa tulee harvoin mietittyä. Kourallisessa maata on enemmän organismeja kuin maapallolla on ihmisiä. Maaperällä on tärkeä rooli ilmastomuutoksen hillinnässä. Maaperä on merien jälkeen maailman suurin hiilivarasto.

Maaperä on peltoviljelyn tärkein tuotantoväline. Peltomaan hyvä kasvukunto tehostaa ravinteiden käyttöä, pienentää ravinteiden kuormituksen riskiä sekä parantaa sadontuottoa ja viljelyn kannattavuutta. Sään äärioloissa peltomaan hyvän kasvukunnon merkitys korostuu.

Viljelijät työskentelevät monimutkaisen maaperäjärjestelmän kanssa. Jokainen pelto on omanlaisensa, säätila vaihtelee, ilmasto muuttuu. Tarvitaan syvällistä ymmärrystä kunkin pellon olosuhteista, ominaisuuksista ja viljelyhistoriasta, jotta parhaat toimet maaperän parantamiseksi löytyvät.

Viljelijät pyrkivät tuottamaan ruokaa tavalla, joka takaa elannon ja minimoi kielteiset ympäristövaikutukset. Työn pitää perustua vankkaan tutkimustietoon sekä seurantaan.

Viljelijöiden tueksi on kehitetty uusia menetelmiä ja osaamista, jotka auttavat huolehtimaan maaperästä paremmin. Paras tulos saavutetaan, kun tutkijat, neuvojat ja viljelijät ratkovat yhdessä maaperän ongelmia. Viljelijöiden välinen kokemusten vaihto on osa yhdessä oivaltamista.

Varsinais-Suomessa yhteistyöstä on hyviä tuloksia OSMO (Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä) -hankkeessa.

Tutkimustietoa ja viljelijän kokemusta yhdistellen tilan maaperälle voidaan laatia kehittämissuunnitelma, johon sisältyy päätöksiä ojituksen kunnostamisesta, viljelykierrosta, kasvilajeista, kasvin tarpeen mukaisesta lannoituksesta, toimien ajoituksesta, peltojen pinnan muotoilusta, rikkaruohojen ja tuholaisten torjuntamenetelmistä ja maanparannusaineiden käytöstä. Suunnitelmaa ei tehdä vuodeksi, vaan vuosikymmeniksi.

Kipsin merkitys maanparannusaineena on ymmärretty lähes sadan vuoden ajan. Suomessa on tutkittu viimeisen kymmenen vuoden ajan kipsin vaikutusta eroosioon ja fosforin huuhtoutumiseen. Kipsi vähentää pelloilta tulevan fosforikuormituksen noin puoleen. Sen käyttö ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa eikä heikennä satoja.

Kipsin levitys on helppoa, ja se vaikuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Sen vaikutus kestää noin viisi vuotta. Kipsin käyttö vähentää eroosiota ja siten maa-ainekseen sitoutuneen hiilen kulkeutuminen vesistöihin vähenee.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella Saaristomeren valuma-alueen viljelijöillä on mahdollisuus saada pelloilleen kipsiä ilmaiseksi. Kipsin levitykset käynnistyvät syksyllä 2021 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla. ProAgria Länsi-Suomi tarjoaa kipsiin liittyvää neuvontaa kuluvan talven aikana.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa tutkitaan lisäksi rakennekalkkia ja kuitulietteitä. Rakennekalkki parantaa pitkäaikaisesti maan mururakennetta ja vähentää fosforin huuhtoutumista. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima tutkimushanke selvittää Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla rakennekalkin toimivuutta, annostelua erilaisissa olosuhteissa ja eri maalajeilla.

Peltojen orgaanisen aineen määrä on laskussa, sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Metsäteollisuuden sivutuotteina syntyvät kuitulietteet eli maanparannuskuidut lisäävät orgaanisen aineksen määrää maassa.

Tämä aktivoi mikrobitoimintaa ja parantaa maan rakennetta, vähentää maa-aineksen huuhtoutumista ja lisäksi maa pidättää tehokkaammin ravinteita.

Luonnonvarakeskus koordinoi tutkimushanketta, jossa selvitetään Uudellamaalla maanparannuskuitujen vesistövaikutuksia ja hyötyjä peltoviljelylle.

Viljelijät, joiden pelloille kipsi, rakennekalkki ja kuitulietteet sopivat, voivat olla mukana parantamassa vesistöjemme ja Itämeren tilaa.

Hannele Pokka on kansliapäällikkö ympäristöministeriössä ja Jaana Husu-Kallio on kansliapäällikkö maa- ja metsätalousministeriössä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vastaa
Samppa
Asenteet kohdillaan.
Olipa mukava lukea tästä lehdykästä tämä asiallinen alio. Näin näitä ongelmia tulee lähestyä, ymmärtävästi ja asiallisesti. Maan kamara yleisesti ja viljelysmaa erityisesti on se elämän alusta, josta on pidettävä huolta. Maaperän humus ja mineraalit ovat se kasvualusta, jolle aurinko antaa valonsa ja sade elämälle kierron. Ilmaston muutos on sensaatio ja "katastrofi" johon maailman katseet kohdistuvat, mutta muu elämän piiri jää vähälle huomiolle tai huomiotta. Kuitenkin kaikki liittyy kaikkeen ja siitä informaatiosta kiitos alion kirjoittajille.
Meillä on omakin guru kyseisessä asiassa. Uuskaupunkilainen ja"maailman kansalainen" Seppo Lohtaja on valistanut meitä kuulevia tästä samasta asiasta ponnekkaasti ja asiaa tuntevasti.
Maaperän hyvinvointi on ratkaiseva osa maapallomme hyvinvointia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Asenteet kohdillaan.
Niinpä. Mutta myös Lohtaja on suhtautunut kipsiin ja rakennekalkkiin varauksella. Hänen mukaansa kaikkien pitäisi siirtyä luomuviljelyyn.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Asenteet kohdillaan.
Suomen toimet eivät Itämerta pelasta. Eivät ne tosin pysäytä ilmastonmuutostakaan. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös, ettei näin pienen kansan kannata kuin istua katsomossa ja seurata mitä maailmalla tapahtuu?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Asenteet kohdillaan.
Suomi on valinnut katsojan ja valittajan osan näissä kinkereissä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Asenteet kohdillaan.
Niinpä. Luomu käy kaupaksi ainakin Euroopassa. Apetit mm. panostaa vahvasti luomuun.
Itse käytän maan kalkitsemiseen Nordkalkin kivituhkaa. Se on halpaa ja kalkkia karkeampaa. Sen liukenemisaika on monta vuotta ja siinä on muitakin kivennäisiä. Mureuttaa hienosti maaperää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Asenteet kohdillaan.
Paljonko on fosforikuormitus vähentynyt?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Kipsille kovat odotukset
Nykyiset kipsaussuunnitelmat kattavat vain marginaalisen osan koko Itämeren valuma-alueesta. Itämeren tila ei näillä toimin muutu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Kipsille kovat odotukset
Mankala: "Nykyiset kipsaussuunnitelmat kattavat vain marginaalisen osan koko Itämeren valuma-alueesta. Itämeren tila ei näillä toimin muutu."

Maan rakenteesta tässä on kyse, mutta nyt pisti todella vahvasti silmään Mankalan viestin rakenne.
Rakennehan on aivan sama kuin niissä lukemattomissa viesteissä joissa korostetaan Suomen pienuutta ja etteivät Suomen toimet mitään vaikuta.

Kysymys Mankalalle: Jos ei kerralla saada Itämerta pelastettua niin pitääkö jättää yrittämättä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kipsille kovat odotukset
Ei pidä. Vaan ensin pitää kokeilla ja jos toimii, niin sitten laajentaa koko valuma-alueelle. Tässäkin on silti hyvä muistaa mittasuhteet, kun uutta menetelmää markkinoidaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »