Alio: Tie meren yli – Turun kansainvälisten kulttuuriyhteyksien jäljillä

Johanna Ilmakunnas

Charlotta Wolff

Marraskuussa 1779 uumajalainen Pehr Stenberg etsiskeli laivaa Tukholman satamassa. Parikymppinen nuorimies oli saapunut Ruotsin pääkaupunkiin matkustaakseen Turkuun, missä hän aloittaisi opintonsa Turun akatemiassa, yhdessä valtakunnan neljästä yliopistosta.

Stenbergin kertomus kolme viikkoa kestäneestä purjehduksesta Tukholmasta Turkuun herättää juominkeineen ja lauluineen mielleyhtymiä nykyajan risteilyihin. Reilut kaksisataa vuotta sitten matkalle ei kuitenkaan lähdetty huvin vuoksi, ja niin laivalla kuin reelläkin taitettuna tie meren yli oli vaivalloinen ja joskus vaarallinenkin koettelemus. Silti matkustajia meren yli riitti.

Meren yli kulki paitsi laivoja ja ihmisiä myös pääomaa, esineitä, tekstejä ja innovaatioita. Niistä muodostuivat kulttuuriyhteydet, jotka liittivät Turun Ruotsin valtakunnan ydinalueisiin ja sitä kautta eurooppalaisiin globaaleihin verkostoihin.

Niiden vaikutukset näkyvät yhä Turun katukuvassa ja kaupunkikulttuurissa, ja tästä vuorovaikutuksesta rakentui Suomen tieteen ja kulttuurin perusta.

Turun kaupunkitutkimusohjelman ja Svenska kulturfondenin rahoittamassa hanke Tie meren yli (2019–2020) tarkastelee Turun yliopistokaupungin merkitystä Ruotsin valtakunnassa vuosina 1640–1828.

Turku oli tuolloin yksi Ruotsin valtakunnan suurimmista ja tärkeimmistä kaupungeista. Siellä oli yliopisto, hovioikeus ja piispanistuin. Tapulikaupunki Turun porvarit ja mahtikauppiaat saivat käydä ulkomaankauppaa suoraan Eurooppaan, mikä loi kansainvälisen leiman elinkeinoelämään ja katukuvaan.

Hankkeen uutuusarvo muodostuu tuoreista, kansallisvaltioiden rajat ylittävistä näkökulmista. Turku oli ennen Ruotsin valtakunnan hajoamista merkittävä intellektuaalinen keskus, jonka vaikutukset eivät ulottuneet pelkästään Varsinais-Suomen ja nykyisen Suomen alueelle vaan myös koko Ruotsin valtakuntaan.

Turun, Ruotsin ja Euroopan välinen liikkuvuus ja vuorovaikutus olivat merkittäviä myös vuoden 1809 jälkeen, kun Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta.

Tutkimalla monen suuntaisia yhteyksiä instituutioiden, tavaroiden, ihmisten ja aatteiden välillä voimme uudistaa merkittävällä tavalla kuvaa Turun kaupungin ja akatemian tärkeydestä suomalaiselle kulttuurille ja sivistykselle ennen kuin Suomea edes oli olemassa erillisenä valtioyhteisönä. Hankkeen tuloksia avataan turkulaisille keväällä 2020 kaupunginkirjastossa järjestettävässä luentosarjassa.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää suoraan Turun kaupungin kehittämiseen toisaalta kulttuurihistoriallisena kohteena ja Suomen vanhimpana kaupunkina, toisaalta houkuttelevana opiskelijakaupunkina, jolla on vuosisataiset traditiot kansainvälisenä akateemisena keskuksena.

Turussa on ainutlaatuisia kaupunkimiljöitä, joiden elävöittäminen Tuomiokirkon, Akatemiatalon ja Vanhan Suurtorin ympäristössä voi tuoda esiin myös pitkät kulttuuriset traditiot.

Turku 2050-vision yhtenä ydinalueena on tämä paloa edeltävä ydinkeskusta, jossa aikanaan sijaitsivat Turun akatemia, kirjakaupat, kahvihuoneet ja kohtaamisen paikat, joita pitkin eurooppalaiset aatevirtaukset ja ideat levisivät Suomeen.

Turun museokeskus on hankkeen yhteistyökumppani tässä kaikille turkulaisille ja suomalaisille historiaa merkityksellistävässä osuudessa. Museoyhteistyö tuo tutkimuksen tulokset kaupunkilaisten arkeen.

Matka ruotsinlaivalla Turusta Tukholmaan on nykyään mukava ja vaivaton verrattuna pieniin kaljaaseihin ja jahteihin, joilla matka vuosisatoja sitten vei jopa viikkoja. Vuosisataisten kulttuuriyhteyksien ja liikkuvuuden näkökulmasta tehokkaat ja mukavat moottoroidut alukset, yökerhot ja tax free -myymälät eivät kuitenkaan ole tuoneet juuri uutta.

Tie meren yli -hanke nostaa esiin niitä syvällä liikkuvia kulttuurin virtauksia, jotka ovat olleet keskeisiä Turulle, Ruotsille ja Suomelle ja joista rakentuu Turun nykyinen identiteetti historiallisena kaupunkina.

Kirjoitus liittyy Turun kaupunkitutkimusohjelman sekä Svenska kulturfondenin rahoittamaan tutkimushankkeeseen Tie meren yli. Johanna Ilmakunnas (ÅA, hankkeen johtaja) ja Charlotta Wolff (TY, hankkeen johtaja).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.