Alio: Valituslupajärjestelmä ei ole säästöhanke vaan lisää oikeusturvaa

R.Silvola

Kari Kuusiniemi

Korkein hallinto-oikeus (KHO) siirtyy 1.1.2020 kattavaan valituslupajärjestelmään. KHO:sta ei kuitenkaan tule korkeimman oikeuden (KKO) kaltaista ennakkopäätöstuomioistuinta.

Uudistus parantaa oikeusturvaa käsittelyn nopeutumisen ja päätösperustelujen kehittymisen ansiosta. Valituslupajärjestelmästä riippumatta ihmiset, yritykset, järjestöt ja viranomaiset voivat edelleen saattaa alueellisten hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden päätöksen lainmukaisuuden KHO:n arvioitavaksi. Uudistus ei vähennä asiamäärää, mutta mahdollistaa työn kohdistamisen merkittäviin ja oikeusturvan kannalta keskeisiin asioihin.

Hallintolainkäyttölain mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta KHO:lta valituslupaa pyytämättä. Tämä ei enää vastaa todellisuutta.

Kolme neljästä KHO:een saapuvasta jutusta edellyttää valituslupaa. Suurin syy tähän on ulkomaalaisasioiden määrän lisääntyminen. Ne ovat jo nyt valituslupajärjestelmän piirissä, samoin kuin esimerkiksi veroja, ympäristöä ja julkisia hankintoja koskevat asiat. Järjestelmän muuttuessa valituslupamenettely laajenee erityisesti lastensuojeluasioihin, vammaispalveluasioihin ja kunnallisasioihin.

Valitusluvan myöntämisperusteet eivät muutu. Ne ovat ennakkopäätösperuste (oikeus- ja hallintokäytännön ohjaaminen ja yhdenmukaisuuden varmistaminen), ilmeisen virheen peruste ja muun painavan syyn peruste.

Ilmeinen virhe voi olla viranomaisen tai hallintotuomioistuimen päätökseen sisältyvä menettelyllinen tai sisällöllinen virhe. Se voi koskea vaikkapa kuulemismenettelyä tai verovähennyksen virheellistä tulkintaa tai yksittäisen ympäristölupamääräyksen muotoilua.

Painava syy voi liittyä asian erityiseen merkitykseen asianosaiselle (esimerkiksi virkamiehen irtisanominen, ulkomaalaisen palautuskielto tai tahdonvastaisen toimenpiteen lainmukaisuus) tai asian merkittävyyteen taloudelliselta, ympäristölliseltä tai yhteiskuntapoliittiselta kannalta (esimerkiksi suuri hankinta- tai kilpailuasia tai infrastruktuurihanke).

Myös korkeinta oikeutta koskevat samantyyppiset valituslupaperusteet. Merkittävä ero kuitenkin on se, että lain mukaan KKO voi myöntää valitusluvan, kun taas KHO:n on myönnettävä valituslupa, jos jokin kolmesta edellä mainitusta edellytyksestä täyttyy. KKO on ennakkopäätöstuomioistuin.

Kattava valituslupajärjestelmä lisää KHO:n oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavaa roolia. Koska valituslupa on myönnettävä silloinkin, kun päätöksiä rasittaa ilmeinen virhe tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy, KHO on edelleen myös aito muutoksenhakutuomioistuin.

Juttu analysoidaan valituslupahakemuksen pohjalta erittäin perusteellisesti sen varmistamiseksi, onko valituslupa myönnettävä. Näin varmistetaan yksilön oikeussuoja ja ylläpidetään hallinnon lainalaisuuden valvontaa sekä luottamusta hallintolainkäyttöön. Muutoksenhakija saa kaikissa tapauksissa juttunsa korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Tästä on näkynyt julkisuudessa virheellisiä käsityksiä.

Miksi kattava valituslupajärjestelmä on tärkeä, kun asia joka tapauksessa tutkitaan pohjamutia myöten? Ensinnäkin, valitusluvan myöntämistä harkitaan ensi vaiheessa kolmen tuomarin kokoonpanossa tavanomaisen viiden sijasta. Toiseksi, asiaa arvioidaan ilman kuulemismenettelyä valituslupahakemuksen ja asiassa kertyneen asiakirja-aineiston perusteella. Kolmanneksi, valitusluvan epäävä päätös on kaavamainen, eikä se sisällä selostusta aiemmista käsittelyvaiheista eikä asiassa esitetyistä vaatimuksista. Näin säästetään aikaa ja työtä.

Valituslupajärjestelmä ei ole säästöhanke. Uudistuksen tavoitteena on oikeusturvan parantaminen. Tarkoituksena on nopeuttaa asioiden ratkaisemista ja siirtää asiantuntijatyön painopistettä oikeudellisesti vaativien kysymysten analysointiin ja perustelujen nykyistä selkeämpään muotoiluun. Oikeusturva ei toteudu parhaiten niin, että samat asiat käsitellään mahdollisimman monessa tuomioistuinasteessa. Parhaiten se toteutuu niin, että asiantuntevat hallintotuomioistuimet antavat oikeussuojaa ensi asteessa, ja kattavan valituslupajärjestelmän avulla KHO ratkaisee asioita nopeammin ja kykenee antamaan selkeästi perusteltuja ratkaisuja tapauksissa, joissa valituslupa myönnetään.

Kirjoittaja on Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.